Agrologi

Johdanto

Agrologit työskentelevät maaseutuelinkeinojen parissa neuvonnan, kehittämisen ja hallinnon tehtävissä. Työhön voi kuulua myös kouluttamista ja markkinointia. Työpaikkoja on mm. maatalouden neuvontajärjestöissä, kuntien maaseutuhallinnossa ja kaupan alalla. Monet agrologit toimivat yrittäjinä omilla maatiloillaan. Ammatissa tarvitaan kasvi-, kotieläin- ja metsätuotannon sekä maatalousteknologian ja maaseudun yritystoiminnan tuntemusta.

Työtehtävät

Agrologi on maaseudun asiantuntija, jonka työ liittyy maaseutuelinkeinoihin sekä maaseudun kehittämiseen. Agrologi työskentelee tyypillisesti neuvonta-, hallinto- ja kehitystehtävissä, mutta työnä voi olla myös kouluttaminen, markkinointi, tutkimus, tuotekehitys tai toiminnan johtaminen.

Agrologin tehtävänimike voi olla esimerkiksi neuvonta-agrologi, maaseutuneuvoja, toiminnanjohtaja, myyntipäällikkö, projektipäällikkö, maataloustyönjohtaja, maaseutuyrittäjä tai maanviljelijä.

Neuvontatehtävissä työskennellään usein järjestöissä. Neuvontatyö kohdistuu esimerkiksi kasvi-, kotieläin- ja metsätuotantoon, maatalousteknologiaan sekä maatalouteen ja maaseutuun liittyvään yritystoimintaan.

Hallintotyötä tehdään esimerkiksi kunnissa ja ELY-keskuksissa. Työnkuvaan kuuluvat esimerkiksi tuki-, avustus-, korvaus-, lupa- ja kiintiöasiat. Kunnissa, ELY-keskuksissa ja järjestöissä tehtävänä voi olla myös maaseudun kehittämishankkeiden suunnittelu, ohjaus, toteutus ja seuranta.

Agrologin asiantuntemusta tarvitaan myös kaupan alalla, erityisesti maatalouskauppaa harjoittavissa yrityksissä, sekä teollisuudessa, pankeissa ja vakuutusyhtiöissä, joissa he toimivat esimerkiksi neuvonnan ja markkinoinnin tehtävissä. Agrologeja toimii myös opettajina maaseutuelinkeinojen koulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa.

Agrologit toimivat usein yrittäjinä omilla maatiloillaan, joiden toiminnan pyörittämisestä ja kehittämisestä he vastaavat. Maa- ja metsätalouden lisäksi yritystoiminta voi liittyä myös esimerkiksi hevostalouteen, matkailutoimintaan tai koneurakointiin.

Työympäristö vaihtelee riippuen toimenkuvasta ja työtehtävistä. Toimistossa tehdään tietotekniikan avulla erilaisia hallinnollisia töitä sekä suunnittelua ja kehitystyötä. Neuvontatyötä tehdään sekä puhelimitse että järjestämällä neuvontatilaisuuksia ja käymällä maatiloilla tai yrityksissä. Yrittäjänä toimivat työskentelevät maatiloilla monenlaisissa tehtävissä viljelystä eläintenhoitoon ja tilojen kunnossapitoon.

Työtä tehdään sekä itsenäisesti että ryhmissä varsinkin kehittämistehtävissä. Neuvonta-, koulutus- ja markkinointityöhön kuuluu käyntejä asiakkaiden luona. Työhön voi kuulua paljonkin erilaisia kokouksia. Työaika on erilaisissa hallinto- ja neuvontatehtävissä tyypillisesti toimistotyöaika, mutta koulutus- ja neuvontatilaisuuksia voidaan järjestää myös iltaisin ja viikonloppuisin. Työhön kuuluu myös matkustamista. Maatalousyrittäjinä toimivilla työajat vaihtelevat.

Työpaikat

Maatalousyrittäjänä omalla tilalla. Yrittäjänä maatalouteen liittyvällä alalla. Maatalouden neuvontajärjestöt. ProAgria. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset). Kuntien ja kuntayhtymien maaseututoimi (maaseutuhallinto). Maatalouteen liittyvät kunnalliset liikelaitokset. Maatalouskauppa. Kaupan ala. Rehuteollisuus. Lannoiteteollisuus. Elintarviketeollisuus. Pankit. Vakuutusyhtiöt. Valtionhallinto. Valtion liikelaitokset. Maatalouden tutkimuslaitokset. Oppilaitokset.

Työn vaatimukset

Agrologin on tunnettava kasvi- ja kotieläintuotantoa, metsätaloutta, maatalousteknologiaa ja maaseudun yritystoimintaa.

Työssä tarvittava osaaminen voi painottua kasvituotantoon, kotieläintuotantoon ja kotieläinten hyvinvointiin, elintarvikkeiden tuotantoon ja jatkojalostukseen, maaseutupalveluihin, matkailuun, bioenergiaan tai ympäristönhoitoon.

Ammatissa tarvitaan teknistä ja taloudellista osaamista, minkä lisäksi on tunnettava maatalouspolitiikkaa.

Agrologin on tunnettava biologiaa, ympäristöasioita ja kestävän kehityksen periaatteet.

Ammatissa on tunnettava myös lainsäädäntöä.

Viestintäosaamista tarvitaan erityisesti neuvonta- ja koulutustehtävissä.

Agrologin on kyettävä itsenäiseen työskentelyyn, mutta ammatissa tarvitaan myös ryhmätyötaitoja ja asiakaspalvelutaitoja.

Tehtävistä riippuen työssä tarvitaan esimiesosaamista.

Ammatissa tarvitaan suunnittelutaitoja, organisointikykyä, koordinointitaitoja ja ongelmanratkaisutaitoja.

Agrologin on seurattava alan kehitystä sekä osattava hyödyntää alan uusinta tutkimustietoa.

Yrittäjänä toimivien on tunnettava myös yritystoiminnan pyörittämiseen liittyviä asioita verotuksesta budjetointiin, kirjanpitoon ja markkinointiin.

Koulutus

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinnon agrologi (AMK).


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Toimihenkilöillä palkka perustuu alakohtaiseen työehtosopimukseen. Palkka muodostuu yleensä tehtäväkohtaisesta palkanosuudesta, joka määräytyy tehtävien vaativuuden mukaan. Henkilökohtainen palkanosuus perustuu työsuoritukseen ja pätevyyteen. Tavallisimmin käytetään kuukausipalkkaa.

Ylempien toimihenkilöiden palkka sovitaan yleensä henkilökohtaisella työsopimuksella. Palkkaan vaikuttavat mm. työn vaativuus, henkilön pätevyys ja henkilökohtainen työsuoritus.

Yrittäjinä toimivilla ansiotaso määräytyy liiketoiminnan kannattavuuden mukaan.

Työmarkkinatiedot
Maatalousala

Maatalous työllistää arviolta noin 58 000 yrittäjää, jotka ovat viljelijöitä ja yhtymien osakkaita. Palkansaajia on noin 17 000. Vakituisesti palkattujen työntekijöiden lisäksi tiloilla työskentelee runsaasti lyhytaikaista työvoimaa. Lähes 90 prosenttia tiloista on perheviljelmiä, jotka työllistävät lähinnä viljelijät ja heidän perheenjäsenensä. Maatalous työllistää välillisesti esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, kaupan alalla ja kuljetusalalla.

Henkilömäärällä mitattuna viljatilat ovat maatalouden suurin työllistäjä, sitten lypsykarjatilat ja puutarhatalouteen keskittyneet tilat. Maatilojen lukumäärä on vähentynyt, varsinkin kotieläintilojen, samalla kun tilojen koko on kasvanut ja työn tuottavuus parantunut koneellistumisen ja automaation myötä.

Maatalouden työllisten määrä vähenee edelleen lähitulevaisuudessa, mutta suuren eläkepoistuman vuoksi alalle avautuu uusia työpaikkoja. Maataloudessa työskentelevien keski-ikä on korkea, ja uusia tulijoita tarvittaisiin korvaamaan eläkkeelle siirtyviä yrittäjiä. Lisää työntekijöitä tarvittaisiin etenkin lomitukseen sekä puutarha- ja viheralan työtehtäviin.

Maatalouden työllisyyttä ylläpitää tarve kotimaisen ruoan tuotannolle sekä maaseudun pitäminen elinvoimaisena. Maatilojen tuloista yhä merkittävämpi osa saadaan kuitenkin muusta kuin maataloudesta, esimerkiksi maatilojen monitoimisuudesta, muusta yritystoiminnasta ja urakoinneista. Jälkimmäinen työllistää esimerkiksi kylvötöissä, säilörehunkorjuussa, puinnissa, energiapuun korjuussa ja metsähakkeen tuotannossa.

Luonnontuoteala

Luonnontuotealan arvioidaan työllistävän ympärivuotisesti vähintäänkin 3 000 henkilötyövuoden edestä. Eniten työllistävät luonnonmarjoihin (noin 2 200) ja sieniin (500-600) liittyvät keruu-, käsittely- ja muut tehtävät. Luonnontuotealalla toimii yli 750 yritystä, joita on ympäri Suomea, mutta eniten Pohjois- ja Itä-Suomessa (v. 2017).

Luonnontuoteyritykset ovat useimmiten pienyrityksiä, jotka työllistävät yhden tai kaksi henkilöä tai perheen. Luonnontuoteala saattaa muodostaa vain osan yrityksen toiminnasta, sillä päätoimialana voi olla esimerkiksi puutarha-ala, maatalous tai metsätalous. Alan suurimmat yritykset ovat marjojen ostoa, pakastamista ja vientiä harjoittavia elintarvikeyrityksiä.

Luonnontuoteala työllistää vakinaisesti ja ympärivuotisesti, mutta alan työllisyydelle on silti ominaista kausiluonteisuus. Useimpien tuotteiden kohdalla työt ajoittuvat kesään tai syksyyn, minkä vuoksi tarvitaan paljon kausityöntekijöitä. Kausityöntekijöitä tarvitaan pelkästään marjanpoimintaan noin 10 000 vuosittain. Poimijoita ei lasketa yritysten henkilöstöön kuuluviksi.

Luonnontuotealan työllisyyteen vaikuttaa eniten luonnontuotteiden kysyntä elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden osalta. Kotimaisen kysynnän lisäksi työllisyyteen vaikuttaa ulkomainen kysyntä, varsinkin marjoja ja lääkinnällisiä sieniä kuten pakuria menee paljon vientiin. Maailmanlaajuinen terveystrendi, vaatimus puhtaista ja turvallisista elintarvikkeista sekä kuluttajien halu käyttää ekologisia tuotteita lisäävät luonnontuotteiden kysyntää.

Alan yritykset työllistävät tarpeen mukaan. Työllisten määrä kasvaa hitaasti, koska uusia enimmäkseen pieniä luonnontuotealan yrityksiä tulee koko ajan lisää. Järjestöt, hallinto kunnissa ja valtiolla sekä opetustehtävät ja tutkimus työllistävät vakaasti, mutta työpaikkoja tulee avoimiksi lähinnä eläkkeelle jäämisten tai muihin tehtäviin siirtymisten vuoksi.

Lähinimikkeet

4H-neuvoja
agrologi
agrologi (AMK)
karjamestari
karjatalousneuvoja
maanviljelijä
maaseutuasiamies
maaseutuneuvoja
maaseutuyrittäjä
maatalousneuvoja
maataloustyönjohtaja
maatalousyrittäjä
myyntipäällikkö
neuvonta-agrologi
opettaja
piiriagrologi
projektipäällikkö
projektityöntekijä
tarkastaja
tilanhoitaja
toiminnanjohtaja
toimistoagrologi
tutkimusapulainen
tutkimusmestari
työnjohtaja
ympäristötarkastaja
yrittäjä

Agrologi