Palvelumuotoilija

Johdanto

Palvelumuotoilijat muotoilevat yritysten tarjoamia palveluja sekä kuntien ja valtion julkisia palveluja käyttäjälähtöisemmiksi sekä parantavat palvelukokemusta ja asiakaskokemusta. Tehtäviin kuuluu tiedonkeruuta, analysointia, ideointia ja suunnittelua. Työpaikkoja on esimerkiksi muotoilutoimistoissa ja palvelualojen yrityksissä. Työssä tarvitaan palvelumuotoilun osaamista, käyttäjäkeskeistä ajattelua, luovuutta ja yhteistyötaitoja.

Työtehtävät

Palvelumuotoilija ideoi, kehittää ja suunnittelee palveluja muotoilun menetelmin. Työn tavoitteena on palvelun ja palvelukokemuksen suunnittelu käyttäjälähtöiseksi niin, että se vastaa käyttäjien tarpeita sekä palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita. Tavoitteena voi olla myös parantaa asiakaskokemusta, tehostaa prosesseja, luoda uusia palveluja tai löytää uusia markkinoita.

Palvelumuotoilussa huomioidaan kaikki ne tekijät, jotka muodostavat palvelun ja joiden kautta palvelu koetaan. Palvelukokonaisuus on prosessi, joka muodostaa palvelupolun. Palvelupolku puolestaan muodostuu useista palvelutuokioista, jotka ovat palvelun vaiheita. Palvelutuokioihin sisältyy useita kontaktipisteitä.

Palvelumuotoilu kohdistuu tilaan tai digitaaliseen ympäristöön, jossa asiakkaalle näkyvä palvelun osa toteutuu, esineisiin, joita asiakas käyttää tai havaitsee tai joita henkilökunta käyttää palvelun tarjoamisessa, prosesseihin tai toimintamalleihin, joilla palvelu tuotetaan, sekä palvelun tuottaviin ihmisiin.

Palvelumuotoilija muotoilee kaikkia näitä tekijöitä halutunlaisiksi. Käytännössä työn kohteena ovat esimerkiksi liikkeen, myymälän tai toimiston asiakaspalvelutilojen sisustus, valaistus, äänet, tuoksut, opasteet, tiloissa olevat esineet, henkilökunnan asiakaspalvelu, käytös ja pukeutuminen, ostettavat fyysiset tuotteet, puhelinpalvelu, nettisivut, sähköpostiviestintä ja mainokset.

Työ voi kohdistua myös esimerkiksi julkisia palveluja tarjoavien virastojen ja laitosten tiloihin ja palveluihin, julkisiin tiloihin, kaupunkiympäristöön, maisema-arkkitehtuuriin, tapahtuma- ja kulttuurituotantoon, liiketoiminnan strategioihin tai digitaalisiin palveluihin, virtuaalikokemuksiin tai virtuaalitodellisuutta ja reaalimaailmaa yhdistelevään lisättyyn todellisuuteen.

Tehtäviin kuuluu tiedon keruuta esimerkiksi haastattelemalla ja havainnoimalla sekä analysointia, suunnittelua, visiointia, mallintamista, prototyyppien laatimista, ohjeiden tekemistä ja raportointia. Työhön voi koulutuksesta ja toimiasemasta riippuen kuulua lisäksi erilaisia asiantuntija- ja kehittämistehtäviä kuten palvelukehitystä, markkinointia tai liiketoiminnan kehittämistä.

Työtä tehdään yhdessä muotoilutoimiston tai vastaavan työpaikan henkilökunnan, palveluntarjoajien ja palveluiden käyttäjien kanssa. Ryhmätyö suunnittelu-, tuotekehitys- tai markkinointitiimeissä on tavallista. Työhön kuuluu palavereja, haastatteluja, suunnittelutyöpajoja ja palveluhetken havainnointia.

Työskentely tapahtuu yrityksessä tiloissa sekä asiakkaiden luona ja suunnittelukohteissa. Työssä käytetään apuna tietotekniikkaa ja muita ohjelmistoja sekä puhelinta. Työajat vaihtelevat. Työ on periaatteessa päivätyötä, mutta kiireisimpinä aikoina työajat joustavat. Käynnissä voi olla useita projekteja yhtä aikaa. Matkustelu kuuluu työhön asiakastapaamisten, kohteissa käymisten ja esimerkiksi koulutusten vuoksi.

Työpaikat

Palvelumuotoilutoimistot. Muotoilutoimistot. Suunnittelu- ja konsultointitoimistot. Mainostoimistot. Arkkitehtitoimistot. Maisema-arkkitehtitoimistot. Palvelualojen yritykset. Yritykset. Kunnat. Valtio. Yrittäjänä.

Työn vaatimukset

Palvelumuotoilijan on hallittava palvelumuotoilun teoriat, menetelmät ja työvälineet.

Suunnittelukohdetta on osattava tarkastella laajasti useat tekijät huomioon ottaen ja tulevaisuutta ennakoiden.

Työssä tarvitaan ideointikykyä, innovatiivisuutta ja suunnitteluosaamista.

Käyttäjälähtöinen ajattelu on tarpeen, sillä palvelun on täytettävä sen käyttäjien tarpeet ja odotukset, minkä vuoksi myös käyttäjäkokemuksen ymmärtäminen on välttämätöntä.

Asiakaslähtöisyys on tarpeen, sillä töitä tarjoavien palveluyritysten ja julkisen sektorin toimijoiden tarpeet on ymmärrettävä.

Työssä on osattava mallintaa käyttäjäkokemus sekä kehittää prototyyppejä.

Työssä tarvitaan myös käytettävyyden, markkinoinnin ja liiketoiminnan tuntemusta.

Palvelumuotoilijan työssä tarvitaan ongelmanratkaisutaitoja.

Palvelumuotoilijalta edellytetään prosessinhallinnan- ja projektinhallintataitoja.

Työssä tarvitaan vuorovaikutustaitoja ja tiimityötaitoja sekä itsenäistä työskentelyotetta.

Kielitaito ja kulttuurien tuntemus ovat tarpeen.

Oman alan kehityksen seuraaminen ja jatkokouluttautuminen ovat tarpeen.

Yrittäjinä toimivat tarvitsevat myös esimerkiksi verotukseen, budjetointiin ja laskentaan liittyvää osaamista.

Koulutus

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella palvelumuotoilua kulttuurialalla ja suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon muotoilija (AMK). Matkailu- ja palveluliiketoimintaa opiskellen tutkinto on restonomi (AMK).

Palvelumuotoilua voi opiskella myös viestinnässä, jolloin tutkinto on medianomi (AMK). Palvelumuotoilua voi opiskella myös liiketalouden opinnoissa ja suorittaa tutkinnon tradenomi (AMK). Palvelumuotoilu on myös osa tietojenkäsittelyjen opintoja, jolloin tutkinto on tradenomi (AMK).

Yliopistoissa voi opiskella muotoilua Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Alempi korkeakoulututkinto on taiteen kandidaatti, ylempi korkeakoulututkinto on taiteen maisteri.

Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnassa voi opiskella teollista muotoilua palvelumuotoiluun suuntautuen. Alempi korkeakoulututkinto on taiteen kandidaatti, ylempi korkeakoulututkinto on taiteen maisteri.

Palvelumuotoilun opintoja sisältyy myös muihin koulutuksiin.

Palvelumuotoilun koulutusta järjestetään myös kursseina.

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Palkkaus

Palvelumuotoilijan palkka perustuu työehtosopimukseen, joka riippuu työnantajan toimialasta. Palkka muodostuu yleensä tehtävän vaativuuden mukaisesta palkanosasta sekä työsuoritukseen ja pätevyyteen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta.

Yrittäjinä toimivilla ansiotaso riippuu liiketoiminnan kannattavuudesta.

Työmarkkinatiedot
Mainos- ja markkinointityö

Markkinointiviestintä työllistää arviolta noin 3 000 henkilöä mainostoimistoissa, mediatoimistoissa, viestintätoimistoissa, digitoimistoissa ja tapahtumatoimistoissa (v. 2017). Suurimmissa yrityksissä työskentelee useita kymmeniä ammattilaisia, mutta alalla toimii paljon myös muutaman hengen yrityksiä. Työpaikat ovat pääosin pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa.

Markkinoinnin ja mainonnan tehtävät työllistävät myös esimerkiksi kaupan alan, palvelualojen ja teollisuuden yrityksissä. Näissä työskentelevien lukumäärän selvittäminen on vaikeaa, koska työpaikat ovat eri toimialoilla. Suurissa yrityksissä on yleensä useampia näitä tehtäviä hoitavia henkilöitä, keskisuurissa ainakin yksi. Pienissä yrityksissä markkinointia hoidetaan usein oman toimen ohella.

Työllisyyttä ylläpitää markkinointiviestinnän hyöty asiakkaille, sillä se auttaa näitä saavuttamaan liiketoiminnallisia tavoitteitaan esimerkiksi myynnin osalta sekä julkisuuskuvan luomisessa.

Mainostoimistot ja muut markkinointiviestintää tekevät yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työpaikoista vallitsee kova kilpailu, ja työntekijöistä on yleisesti ottaen ylitarjontaa koko maassa. Mainonnan ja markkinoinnin tehtävät houkuttelevat yhä uusia tulijoita, joita valmistuu oppilaitoksista enemmän kuin alalla on työpaikkoja tarjolla. Työllistymiseen vaikuttaa hakijan osaaminen.

Suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat alan työllisyyteen. Huonompina taloudellisina aikoina alan yritysten asiakkaat pienentävät markkinointi- ja mainosbudjettejaan, mikä heijastuu työn määriin ja työntekijöiden tarpeeseen. Vastaavasti parempina aikoina työntekijöiden tarve kasvaa.

Muotoiluala

Muotoilualalla työskentelee yhteensä noin 19 600 henkilöä. Muotoiluintensiivisessä teollisuudessa työskentelee noin 17 000, ja muotoilutoimistot eli muotoilun palveluyritykset työllistävät graafisessa muotoilussa, sisustussuunnittelussa ja teollisessa muotoilussa noin 1 800 henkilöä (v. 2017). Muotoilu työllistää myös yritysmuotoisessa taiteellisessa toiminnassa.

Työpaikkoja on esimerkiksi muotoilu-, sisustusarkkitehti-, insinööri- ja konsulttitoimistoissa sekä teollisuuden ja kaupan alan yrityksissä. Graafinen suunnittelu työllistää suunnittelutoimistoissa, viestintätoimistoissa, mainostoimistoissa, painotaloissa ja median palveluksessa. Työpaikat sijaitsevat pääosin Etelä-Suomessa, erityisesti Helsingissä.

Yrittäjyys on muotoilualla yleistä. Muotoilijoita, suunnittelijoita ja konsultteja toimii paljon yrittäjinä, jotka tekevät muotoilua tai suunnittelua alihankintana muun muassa teknologiateollisuuden ja palvelualojen yrityksille. Tyypillisesti oman yritystoiminnan tai konsulttityön lisäksi tehdään alan opetustyötä. Suuri osa alan yrityksistä on pieniä.

Muotoilualalla esiintyy paljon työttömyyttä. Työllisyystilannetta heikentää se, että alalle on koulutettu enemmän kuin työmarkkinat vetävät, eikä kaikille riitä alan töitä. Työllistymiseen vaikuttaa oma koulutus, työkokemus ja ansioituminen alalla. Nimekkäiden muotoilijoiden ja suunnittelijoiden työllistyminen eroaa suuresti vastavalmistuneiden työllistymisestä, joka on usein heikkoa.

Työllisyys on heikentynyt viime vuosina johtuen muotoiluintensiivisen teollisuuden supistuksista. Suhteellisesti eniten työllisyys on heikentynyt huonekalujen, nahkatuotteiden ja kultasepän tuotteiden valmistuksessa. Sen sijaan muotoilualan palveluyrityksissä ja taiteellisessa yritystoiminnassa työllisyys on jonkin verran parantunut.

Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat herkästi muotoilualan yritysten palveluiden kysyntään kotitalouksien ja asiakasyritysten sekä kuntien ja valtion organisaatioiden tekemien muotoiluun liittyvien hankintojen kautta. Kysynnän ja toimeksiantojen vähentyessä työn tarve vähenee ja työllisyys heikkenee.

Lähinimikkeet

muotoilija
muotoilija (AMK)
restonomi (AMK)
designer
taiteen maisteri
taiteen kandidaatti
teollinen muotoilija
informaatiomuotoilija
kaupunkimuotoilija
kokemusmuotoilija
urbaani suunnittelija
tuotepäällikkö
tuotekehityspäällikkö
konseptisuunnittelija
palvelukonseptoija
palvelutuottaja
visuaalinen suunnittelija
käyttöliittymäsuunnittelija
suunnittelija
projektipäällikkö