Tulkki

Johdanto

Tulkin tehtävänä on kääntää yhdellä kielellä puhuttu tai muilla keinoilla välitetty viesti toiselle kielelle. Tulkkaustehtävät vaihtelevat arkisista asioinneista konferensseihin ja oikeuden istuntoihin. Tulkit toimivat usein ammatinharjoittajina yksittäisten toimeksiantojen pohjalta. Ammatissa tarvitaan erinomaista kielitaitoa ja tulkkaustekniikan hallintaa sekä selkeää ilmaisua, hyvää tilannetajua ja vuorovaikutustaitoja.

Työtehtävät

 

Tulkkaus on viestintää, jossa tulkki välittää viestin kieleltä toiselle. Tulkit voivat toimia puhuttujen kielten tulkkauksessa tai tulkkauksessa aistivammaisille. Työn tavoitteena on mahdollistaa eri kieliä ymmärtävien henkilöiden välinen viestintä monenlaisissa tilanteissa, joita ovat esimerkiksi kokoukset, seminaarit, konferenssit, neuvottelut, oikeusistunnot, viranomaisasioinnit ja eri kieltä puhuvien ihmisten väliset vuorovaikutustilanteet.

Puhuttujen kielten tulkkauksessa tulkki välittää puhutun viestin kielestä toiseen, esimerkiksi saksasta suomeksi. Tuottaessaan puhetta kuulijan kielellä tulkin pyrkimyksenä on säilyttää sanotun tarkoitus ja sisältö samoina kuin mitä puhuja sanoi. Käytännössä tulkkaus kohdistuu siten enemmän puheen sisältämiin ajatuksiin kuin sanoihin.

Tulkit ovat usein erikoistuneet konferenssitulkkaukseen tai asioimistulkkaukseen. Tilanteesta riippuen sekä konferenssi- että asioimistulkit toimivat myös oikeustulkkeina. Jotkut tulkit toimivat kaikilla näillä erikoisaloilla.

Konferenssitulkkausta tarvitaan, koska kansainvälisiin kokouksiin osallistuu ihmisiä, jotka tulevat eri kulttuureista ja puhuvat eri kieliä. Asioimistulkkia tarvitsevat arkielämässä maahanmuuttajat sekä pysyvien vähemmistöjen edustajat, jotka eivät hallitse riittävän hyvin viranomaisen käyttämää kieltä. Kyseeseen voivat tulla myös esimerkiksi lääkärikäynnit. Oikeustulkit tulkkaavat oikeusistuimessa ja poliisilla oikeusturvaan liittyvissä asioissa.

Tulkkausmenetelminä käytetään tilanteesta riippuen simultaanitulkkausta eli samanaikaistulkkausta, konsekutiivitulkkausta eli peräkkäistulkkausta tai kuiskaustulkkausta.

Konferensseissa käytetään yleensä simultaanitulkkausta. Tällöin tulkki työskentelee äänieristetyssä tulkkikopissa, jossa hän kuuntelee kuulokkeistaan kokoussalissa mikrofoniin puhuvan henkilön puheen ja tulkkaa viestin lähes samanaikaisesti kokousyleisölle oman mikrofoninsa välityksellä. Tulkkeja on eri kielille useita, ja yleisö voi valita minkä kielistä tulkkausta he kuulokkeistaan kuuntelevat.

Kuiskaustulkkaus on kuiskaten tai hiljaisella äänellä tehtävää samanaikaistulkkausta. Kuiskaustulkkausta käytetään yleensä silloin, kun tulkataan enintään kahdelle vieraskieliselle osallistujalle se, mitä muuten yksikielisessä kokouksessa tai neuvottelussa tapahtuu.

Konsekutiivitulkkauksessa tulkki tekee tarvittaessa muistiinpanoja tulkattavan puheesta ja toistaa alkuperäisen viestin kohdekielellä puhejakson päätyttyä. Konsekutiivitulkkausta käytetään paljon esimerkiksi hyvin teknisissä kokouksissa, liikelounailla, pienryhmäkokouksissa ja tutustumiskäynneillä. Oikeustulkkausta tehdään sekä simultaanisti että konsekutiivisesti.

Tulkkaus aistivammaisille käsittää mm. viittomakielen tulkkauksen, kirjoitustulkkauksen, puhevammaisten tulkkauksen ja kuvailutulkkauksen. Asiakkailla voi olla esimerkiksi kuulovamma, kuulonäkövamma tai puhevamma. Kommunikointimenetelminä käytetään esimerkiksi viittomakieltä, viitottua puhetta, puhetulkkausta tai kirjoitustulkkausta.

Viittomakielen tulkkien tehtävänä on tulkata viitotulta kieleltä puhutulle kielelle ja päinvastoin. Viittomakieliset henkilöt ovat kuuroja tai huonokuuloisia. Tulkkaus tapahtuu pääasiassa samanaikaisesti kun tulkattava puhuu tai viittoo, mutta viittomakielen tulkkausta tehdään myös konsekutiivitulkkauksena. (Ks. Ammattinetistä viittomakielen tulkki.)

Kirjoitustulkkauksessa tulkki välittää puhujan suullisen viestin kirjoitettuun muotoon käyttäen tietokonetta tai kirjoittaen käsin. Tulkki muokkaa kuulemaansa luettavassa muodossa helpommin ymmärrettäväksi puuttumatta sisältöön tai sävyyn. Kirjoitustulkit työskentelevät huonokuuloisten ja kuuroutuneiden sekä viittomakielisten kuurojen ja kuurosokeiden henkilöiden kanssa. Kirjoitustulkkaus on simultaanitulkkausta, jolloin tulkki kirjoittaa kuulemansa yhtä aikaa puhujan puhuessa.

Puhevammaisten tulkit toimivat puhevammaisten asiakkaiden tulkkeina tilanteissa, joissa ihmiset kohtaavat ilman yhteistä kommunikointikeinoa. Puhevammaisten tulkin työtä ovat esimerkiksi puheen selventäminen, bliss-kielen tulkkaaminen (puhetta tukeva ja korvaava kommunikointikeino, jossa sanat korvataan piirrossymboleilla), kirjoitetun viestin tulkkaaminen, asiakkaan aakkostaululla tuottaman viestin tai sana- ja lauselistoilla tuotetun viestin tulkkaaminen, kuva- ja symboliviestien tulkkaaminen sekä tukiviittomien tulkkaaminen.

Tulkkaustilanteiden onnistumiseksi tulkki valmistautuu tulkkaukseen perehtymällä aihepiiriin ja tarvittavaan sanastoon. Tulkki saa yleensä toimeksiantajalta tarvitsemansa tausta-aineiston hyvissä ajoin. Työvälineinä käytetään eri kielten yleissanakirjoja ja erikoisalojen sanakirjoja sekä tiedonhakuun ja yhteydenpitoon internetiä ja puhelinta. Tulkki joutuu tarvittaessa hankkimaan myös tilaisuuteen soveltuvan asun.

Työympäristö vaihtelee toimeksiantojen mukaan arkiasioinneista juhlatilaisuuksiin. Tulkkaustilanteessa on tulkin lisäksi läsnä aina vähintään yksi tulkattava puhuja ja yksi kuulija, mutta henkilöitä voi olla paikalla tilanteesta riippuen jopa satoja. Tulkkaustilanteissa käytetään tarvittaessa mikrofoneja ja kuulokkeita.

Tulkin työajat vaihtelevat toimeksiantojen mukaan, ja tarvittaessa työtä tehdään kaikkina vuorokaudenaikoina. Työn vuoksi on oltava valmis matkustamaan paikasta toiseen. Joskus tulkit matkustavat myös tulkattavan kanssa. Läsnäolotulkkausten lisäksi voidaan käyttää puhelin- ja videotulkkausta.

 

Työpaikat

Ammatinharjoittajina. Yrittäjinä. Freelancereina. Tulkkauspalvelut. Käännös- ja tulkkauspalvelut. Käännöstoimistot. Eri toimialojen yritykset. Valtio. Kunnat. Kansainväliset järjestöt.

Työn vaatimukset

Tulkilta edellytetään tulkkauksen ja tulkkaustekniikan hallintaa sekä erittäin hyvää kielitaitoa kaikissa työkielissään ja äidinkielen täydellistä hallintaa.

Työ edellyttää kulttuurien tuntemusta.

Tulkkaus edellyttää hyvää tilannetajua ja kielellisten tyylien tajua sekä nopeaa reagointikykyä, sillä miettimisaikaa on vain vähän.

Tulkin on osattava ottaa huomioon tulkkaustilanteen luonne ja osapuolten väliset kulttuurierot.

Tulkin on pystyttävä selkeään suulliseen ilmaisuun.

Tulkki tarvitsee hyvää keskittymiskykyä ja muistia.

Ammatissa tarvitaan palveluhenkisyyttä, vuorovaikutustaitoja, oma-aloitteisuutta ja myös itsevarmuutta.

Työ edellyttää tulkattavien aihepiirien tuntemusta, laajaa yleissivistystä sekä aktiivista ajankohtaisten tapahtumien seuraamista ja tiedonhakutaitoja.

Ammatissa on noudatettava tulkkausetiikkaa. Tulkki ei esimerkiksi saa jättää kääntämättä eikä myöskään lisätä omiaan.

Ammatissa tarvitaan hyvää stressinsietokykyä, koska kaikkea ei voi ennakoida ja tulkkauksen on yleensä tapahduttava nopeasti.

Freelance-tulkin on oltava nopeasti tavoitettavissa.

Työssä on osattava käyttää tietotekniikkaa.

Työ edellyttää jatkuvaa oman osaamisen kehittämistä ja täydennyskouluttautumista.

Koulutus

Yliopistoissa voi opiskella käännöstiedettä ja vieraita kieliä. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella puhuttujen kielten tulkkausta ja suorittaa humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinnon. Koulutusta järjestetään Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Koulutusta annetaan ns. maahanmuuttajakielissä.

Näyttötutkintona voidaan suorittaa asioimistulkin ammattitutkinto.


Tulkeille järjestetään myös erikoistumis- ja täydennyskoulutusta eri tahoilla.

Viittomakielen tulkiksi voi kouluttautua ammattikorkeakouluissa (Humanistinen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu), joissa voi suorittaa humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinnon viittomakielentulkki (AMK).

Kirjoitustulkkauksen erikoistumisopintoja järjestetään Humanistisessa ammattikorkeakoulussa.

Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon voi suorittaa näyttötutkintona.


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Tulkeille ei ole määritelty kelpoisuuden antavia pätevyysvaatimuksia.

Esimerkiksi EU:n toimielimissä toimivilta konferenssitulkeilta edellytetään pääsääntöisesti ylempää korkeakoulututkintoa kääntämisen ja tulkkauksen tai vieraiden kielten alalta sekä äidinkielen täydellistä osaamista ja vähintään kahden muun kielen erittäin hyvää osaamista.

Palkkaus

Yrittäjinä/ammatinharjoittajina sekä freelancerina verokortilla toimivat tulkit sopivat palkkiot toimeksiantajiensa kanssa. Ansiotaso määräytyy toiminnan kannattavuuden mukaan, mihin vaikuttavat mm. toimeksiantojen määrä, palkkiotaso ja liiketoiminnan kulut.

Asioimistulkkauksessa käytetään usein tuntiveloitusta. Konferenssi- ja neuvottelutulkkauksesta veloitetaan yleensä päiväpalkkio. Oikeustulkkauksessa voidaan toimeksiannosta riippuen käyttää tunti- tai päiväpalkkioveloitusta.

Työsuhteiset tulkit saavat palkkaa työnantajaltaan, mutta tulkkauksen alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, joka määrittelee palkkatason.

Työmarkkinatiedot
Sosiaalialan työ

Sosiaalipalvelut työllistävät kunnissa noin 126 000 ammattilaista, esimerkiksi lähihoitajia, sosiaaliohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä. Yksityiset sosiaalipalvelut työllistävät noin 70 000 ammattilaista yrityksissä ja järjestöissä. Näiden tarjoamia palveluita ovat esimerkiksi vanhuspalvelut, lasten ja nuorten palvelut sekä vammaisten palvelut, joita kunnat hankkivat ostopalveluina.

Sosiaaliala on työllistänyt koko ajan enemmän viime vuosina. Eniten työllisten määrä on lisääntynyt alan yrityksissä, sillä nopeasti kasvavalle alalle on tullut runsaasti sosiaalipalveluyrityksiä, itsenäisiä yrittäjiä ja ammatinharjoittajia. Alan ammattilaiset ovat perustaneet esimerkiksi palvelutaloja, ryhmäkoteja, päivähoitopaikkoja sekä perhe- ja laitoshoitoa tarjoavia hoitopaikkoja. Myös järjestöt työllistävät merkittävästi.

Sosiaalialan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä, mutta vaihtelee eri puolilla maata. Korkeakoulutetuista sosiaalityöntekijöistä on pulaa. Ammattikorkeakouluista valmistuneet sosionomit (AMK) työllistyvät hyvin, mutta työelämään siirtymisen alkuvaiheessa voi olla lyhytaikaista työttömyyttä. Myös alalle kouluttautuneiden lähihoitajien työllistyminen on ollut hyvää. Määräaikaiset työsuhteet ovat kuitenkin sosiaali- ja terveysalalla yleisiä.

Työllisyysnäkymät ovat sosiaalialalle kouluttautuneille hyvät, sillä uusia työntekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa paljon. Tarvetta lisää monen työntekijän jääminen eläkkeelle lähivuosina varsinkin kuntien palveluksesta. Myös kasvavat palvelutarpeet väestön ikääntyessä lisäävät uusien työntekijöiden tarvetta.

Toimistotyö

Toimistotyöt työllistävät eri toimialojen yrityksissä, valtion, kuntien ja seurakuntien virastoissa sekä järjestöissä. Toimistotyötä tekevien sijoittuminen käytännössä lähes kaikkien työnantajien palvelukseen ja eri toimialoille tekee näissä tehtävissä toimivien lukumäärän selvittämisen vaikeaksi.

Toimistotöiden työllisyyttä ylläpitää tehtävien hoidon välttämättömyys käytännön toiminnan kannalta. Esimerkiksi asiakirjoihin, tiedottamiseen, järjestelyihin, hankintoihin ja asiakaspalveluun liittyvät työt on hoidettava, jotta organisaation tai yrityksen toiminta sujuisi. Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä ylläpitää myös niiden lakisääteisyys.

Yritykset rekrytoivat toimistotyöntekijöitä tarpeen mukaan. Valtiolla, kunnilla, seurakunnilla ja järjestöissä uusia työntekijöitä palkataan pääasiassa eläkkeelle lähtevien tai uusiin tehtäviin siirtyvien tilalle. Valtio, kunnat ja seurakunnat ovat perustaneet palvelukeskuksia, jotka hoitavat kootusti yksittäisten virastojen ja laitosten henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä.

Toimistopalveluja hankitaan entistä enemmän niitä tarjoavilta yrityksiltä, jotta voidaan keskittyä omaan ydinosaamiseen sekä kustannussyistä. Tilitoimistot ovat erikoistuneet taloushallintoon, henkilöstöpalveluyritykset henkilöstöpalveluihin, minkä lisäksi on toimisto- ja sihteeripalveluja tarjoavia yrityksiä. Ulkoistaminen luo ammattilaisille mahdollisuuksia yritystoimintaan. Toimistotyöhön työllistytään myös henkilöstövuokrauksen kautta.

Toimitustyö

Suomen Journalistiliittoon kuuluu noin 15 000 journalistia (v. 2017). He työskentelevät lehtien, radion, television, kustannusalan ja erilaisten uusien viestintäyhtiöiden palveluksessa joko työsuhteisina tai vapaina journalisteina. Noin 90 prosenttia journalisteista kuuluu Suomen Journalistiliittoon.

Suomen freelance-journalistit ry on Suomen Journalistiliiton jäsenyhdistys, johon kuuluu noin 1 200 jäsentä. He työskentelevät esimerkiksi eri medioille kirjoittavina toimittajina, TV- ja radiotoimittajina, valokuvaajina, videokuvaajina, kääntäjinä ja graafikoina.

Työpaikkojen määrä lehtien, radion ja television toimituksissa on vähentynyt selvästi viime vuosina. Verkkoon tehtävä toimitustyö on työllistänyt suhteessa enemmän. Freelance-työ on yleistynyt, koska kaikille ei riitä vakinaista työpaikkaa. Freelancetoimittaja tekee joko verokortilla tai ammatinharjoittajana työtä yleensä useammalle toimeksiantajalle.

Toimittajien työllisyystilanne on heikentynyt pääasiassa liiallisen alalle kouluttamisen vuoksi. Viestintäalan koulutusta järjestävistä oppilaitoksista valmistuu enemmän alalle tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla.

Freelance-työn odotetaan edelleen yleistyvän toimitustyössä, koska vakinaiset työsuhteet vähenevät ja alalle tulee yhä uusia työntekijöitä. Tämä kuitenkin johtaa helposti siihen, että markkinat tulevat täyteen, jolloin freelancet ovat alityöllistettyjä ja alipalkattuja.

Lähinimikkeet

asioimistulkki
freelancetulkki
konferenssitulkki
oikeustulkki
opiskelutulkki
simultaanitulkki
yrittäjä