Tieliikenne

Johdanto

Yhteiskunnan hyvinvointi on riippuvainen sujuvista tavarankuljetuksista ja hyvistä kulkuyhteyksistä. Varsinkin teollisuus, kauppa ja rakennusala tarvitsevat raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden tehokkaita kuljetuksia. Tieliikenne on hallitseva liikennemuoto sekä tavarankuljetuksissa että henkilöliikenteessä.

Tuotteet ja palvelut

Tieliikennettä suosivat joustavuus ja kattava tieverkko

Tieliikenteen hallitseva asema johtuu pitkälti siitä, että maamme on harvaan asuttu ja kuljetusetäisyydet ovat pitkiä, eikä muita kuljetusmuotoja voi useinkaan käyttää, koska junaratoja ja vesireittejä pitkin ei pääse kaikkialle.

Kuljetusten tarvetta lisää sekin, että teollisuutta on kaikkialla maassamme. Maantiekuljetusten etuja ovat lisäksi nopeus, joustavuus ja soveltuvuus myös pienille kuljetuserille.

Hyvät edellytykset tieliikenteelle tarjoaa maamme kattava tieverkko. Koko tieverkon pituus on noin 454 000 kilometriä, joista yksityis- ja metsäautoteiden osuus on noin 350 000 kilometriä ja kuntien katuverkkojen noin 26 000 kilometriä. Liikenneviraston vastuulla olevien maanteiden yhteispituus on noin 78 000 kilometriä.

Valta- ja kantateitä eli pääteitä on reilut 13 000 kilometriä, josta moottoriteitä hieman yli 700 kilometriä. Suurin osa tiepituudesta, 64 900 kilometriä, on seutu- ja yhdysteitä. Kevyen liikenteen väyliä on hieman yli 5 000 kilometriä. Päällystettyjä teitä on yhteensä noin 50 000 kilometriä.

Tavaraliikenteessä tieliikenne hallitsee

Maanteitse tehtävät tavarankuljetukset ovat suurin ja tärkein kuljetusmuoto lähes kaikissa teollistuneissa maissa. Suomessa noin 90 prosenttia tavarasta kuljetetaan maanteitse. Suomessa arviolta yli 80 prosenttia kuljetuksista on sellaisia, joita ei voi siirtää muille kuljetusmuodoille junaratojen ja vesiväylien puuttumisen vuoksi. Esimerkiksi elintarvikkeet, sähkötekniset laitteet ja vaatteet kuljetetaan lähes pelkästään maanteitse.

Tiekuljetusten etuja ovat nopeus, joustavuus ja soveltuvuus myös pienille kuljetuserille. Kun kuljetusmatkat ovat lyhyitä, kuljetusvirrat pieniä ja vaaditaan nopeaa toimitusta, tiekuljetukset ovat lähes ainoa mahdollinen kuljetusmuoto. Maantie-, rautatie- ja laivaliikenne ovat kuitenkin usein toisiaan täydentäviä kuljetusmuotoja, jotka muodostavat tavaroiden kuljetusketjuja asiakkaiden tarpeiden pohjalta.

Tiekuljetukset voidaan jaotella keräily-, jakelu- ja runkokuljetuksiin, ja ne hoidetaan kuorma-autoilla, pakettiautoilla ja erilaisilla perävaunuyhdistelmillä. Pyrkimyksenä on aina, että ajoneuvot olisivat mahdollisimman täynnä sekä meno- että paluukuljetuksissa, mikä on sekä taloudellista että ekologista.

Pakettiautoilla kuljetetaan tyypillisesti pieniä tavaraeriä lyhyempiä matkoja, erityisesti niillä hoidetaan jakelu- ja keräilykuljetuksia. Kuorma-autoilla ja rekoilla hoidetaan edellisten lisäksi pitemmän matkan kuljetuksia sekä ajetaan raskaita lasteja.

Maanteitse kuljetetaan tavararyhmittäin eniten puuta, paperia ja huonekaluja, seuraavaksi eniten elintarvikkeita ja rehuja, maa-aineksia, kontteja, kuormalavoja ja pakkausmateriaaleja sekä rakennusmateriaaleja. Asiakkaista ylivoimaisesti suurin on teollisuus, sitten tulevat rakennusala ja kauppa.

Henkilöliikennettä linja-autoilla ja takseilla

Henkilöliikenteessäkin tieliikenne on hallitsevassa asemassa maamme pitkien etäisyyksien ja hyvien liikenneyhteyksien vuoksi sekä autokannan voimakkaan kasvun vuoksi. Tieliikenteessä ammattimaista henkilöliikennettä hoitavat linja-autot ja taksit. Yksityisautoilun osuus on suurin, mutta se ei ole ammattimaista henkilöliikennettä.

Linja-autoliikenne

Linja-auto on tärkein joukkoliikennevälineemme. Linja-autoliikenteen suosiota tukee maamme tiheä ja kattava reittiverkosto, minkä ansiosta linja-autolla pääsee melkein kaikkialle. Linja-autoilla tehdään noin 60 prosenttia julkisen liikenteen matkoista, pääkaupunkiseudun ulkopuolella yli 80 prosenttia joukkoliikennematkoista. Bussimatkustajia on vuosittain maassamme yhteensä 346 miljoonaa.

Linja-autoliikenne jakaantuu haja-asutusalueita palvelevaan vakiovuoroliikenteeseen, pienten ja keskisuurten kaupunkien paikallisliikenteeseen, suurten kaupunkien paikallis- eli sopimusliikenteeseen, pikavuoroliikenteeseen, tilausliikenteeseen ja palveluliikenteeseen.

Palveluliikenne toimii joko joustavina reitteinä, jolloin reiteiltä tehdään poikkeamia asiakkaiden tarpeiden mukaan tai kutsuohjattuna liikenteenä. Kutsuohjatussa joukkoliikenteessä linja-auto ajaa tiettyä reittiä, mutta lähtee liikkeelle vain, jos kyytiin on tulijoita. Asiakkaat tilaavat matkansa matkojenyhdistelykeskuksista. Taksien kanssa tehdään alueellista yhteistyötä.

Bussiliikenteen koko tarjonnasta 70 prosenttia ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisesta tarjonnasta 80 prosenttia hoidetaan lipputuloilla. Käytännössä valtaosa bussiliikenteestä toimii ilman verorahoja. Liikennepalveluja ostetaan maassamme julkisin varoin vain siellä, missä niiden tuottaminen on bussiyrityksille tappiollista vähäisen asukasmäärän ja sen seurauksena riittämättömien lipputulojen takia.

Oy Matkahuolto Ab on linja-autoalan omistama yhtiö, joka ylläpitää ilman valtion rahoitusta koko maan kattavaa linja-autoasemaverkostoa ja lippujärjestelmää sekä linja-autoliikenteen aikataulutettuun reittiverkostoon perustuvaa paketinkuljetusjärjestelmää. Rahtitulojen avulla bussiyritykset pystyvät liikennöimään eri reiteillä kattavammin kuin olisi mahdollista pelkillä lipputuloilla.

Taksiliikenne

Taksit tarjoavat aikatauluista ja ajoreiteistä riippumattomia yksilöllisiä kuljetuspalveluja, jotka myös täydentävät muita joukkoliikennepalveluja. Taksipalvelut toimivat koko maassa kaikkina vuorokauden aikoina. Tilaaminen tapahtuu joko soittamalla paikalliseen taksikeskukseen tai taksiasemalle tai tarvittaessa menemällä taksiasemalle tai taksitolpalle.

Yksityisten kyytien lisäksi takseja käytetään monipuolisesti myös kuntien kuljetustehtävissä. Kutsu- ja reittitaksit hoitavat asiointiyhteyksiä harvaan asutuilla alueilla. Kutsutaksit ajavat määrättyä reittiä ennalta sovittuina aikoina, jos kyytiin on tulijoita.

Taksit ajavat myös koululais- ja erityiskuljetuksia, esimerkiksi vammaiskuljetuksia sekä kotipalvelun ateriakuljetuksia ja kuntoutusmatkoja. Kodinhoitajia ja kotisairaanhoitajia kyyditetään asiakaskäynneille. Taksit hoitavat myös pientavarakuljetuksia ovelta ovelle, jolloin kuljetetaan kirjeitä ja pieniä paketteja.

Suomessa on keskimäärin yksi taksi 530 asukasta kohden. Taksit kuljettavat vuosittain noin 50 miljoonaa matkustajaa ja ajavat noin 830 miljoonaa kilometriä. Yksityishenkilöiden matkat muodostavat 40 prosenttia taksikyydeistä, yhteiskunnan taksipalvelut 40 prosenttia ja yrityksien ajot kuten edustus- ja kokousajot 20 prosenttia taksikyydeistä. Kaikesta julkisesta liikenteestä taksiajojen osuus on noin 10 prosenttia.

Kuljettajan työssä myös asiakaspalvelua

Tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajan työ ei ole vain ajoneuvon ja lastin tai matkustajien kuljettamista paikasta toiseen, sillä siihen kuuluu olennaisena osana asiakaspalvelu. Kuljettajilta vaaditaan luotettavuutta, täsmällisyyttä ja tarkkuutta, jonka lisäksi työ on tehtävä tehokkaasti, taloudellisesti ja turvallisesti.

Tavaraliikenteen kuljettajan työ on vastuullista ja itsenäistä, sillä kuljettaja on vastuussa liikenneturvallisuudesta ja ihmishengistä sekä rahdista ja kalliista ajoneuvosta. Autot vaihtelevat pakettiautoista kuorma-autoihin ja rekkoihin.

Kuljettamisen ohella kuljettaja hoitaa kuorman lastauksen ja purkamisen. Hän on vastuussa myös kuljetuksen turvallisuudesta ja auton huollosta. Kuljettajat myös korjaavat auton pienempiä vikoja, joten heiltä edellytetään jonkinlaista auton tekniikan tuntemusta.

Työtahdin sanelevat entistä useammin tiukat aikataulut, sillä kuljetusyritykset kilpailevat nopeista toimitusajoista. Kuljettajan työ voi olla fyysisesti raskasta johtuen mm. vaikeista sääoloista ja pimeydestä. Myös pitkät työpäivät lisäävät työn rasittavuutta.

Linja-autonkuljettajan työ on ennen kaikkea palveluammatti, jossa tarvitaan hyvän ajotaidon ja monipuolisen kaluston hallinnan lisäksi joustavaa asiakaspalvelutaitoa. Linja-autonkuljettajat työskentelevät kaupunki-, maaseutu-, pikavuoro-, tilaus- ja palveluliikenteessä.

Vuoroliikenteessä kuljettajat ajavat tiettyjä linjoja tietyillä reiteillä aikataulujen mukaan. Tilausliikenteessä määränpää, reitit ja aikataulut määräytyvät asiakkaan tilauksen mukaisesti. Reitti- tai kutsuohjattuna toimivassa palveluliikenteessä autetaan mm. vaikeasti liikkuvia hoitamaan asioitaan, esimerkiksi vanhuksia ja vammaisia.

Kuljettajan on tunnettava aikataulut, reitit, pysäkit ja muut matkustamiseen liittyvät asiat. Työhön kuuluu myös matkalippujen myynti ja tarkastaminen sekä asiakkaiden opastaminen ja neuvominen. Kuljettajalta vaaditaan joustavuutta sekä kykyä hoitaa odottamattomiakin tilanteita vaihtelevissa palvelutilanteissa.

Henkilöliikenteessä aikataulut määräävät kuljettajan työtahdin, sillä linja-auton on lähdettävä ja saavuttava perille aikataulun mukaan. Kuljettajalta vaaditaan tarkkuutta ja huolellisuutta, sillä matkustajien turvallisuus on hänen vastuullaan.

Taksinkuljettajan työ on palveluammatti, jossa tapaa päivittäin erilaisia ihmisiä. Hyvän ajotaidon lisäksi taksinkuljettajan on tunnettava hyvin eri alueet ja osoitteet. Työssä on tärkeää osata sopeutua vaihteleviin tilanteisiin. Ammatissa tarvitaan yhä useammin myös kielitaitoa.

Työpaikat

Kuljetusyritykset. Linja-autoyritykset. Kunnalliset liikennelaitokset. Taksiyritykset. Logistiikkapalveluyritykset. Kaupan alan yritykset. Teollisuus. Matkahuolto Oy. Kuljetusalalla toimitaan usein yksityisyrittäjänä.

Ammatit

Liikennepäällikkö, kuljetuspäällikkö, logistiikkainsinööri, paikallispäällikkö, kuljetussuunnittelija, kuljetusteknikko, ajojärjestelijä, ajomestari, yhdistelmäajoneuvon kuljettaja, rekan kuljettaja, rekkakuski, kuorma-autonkuljettaja, linja-autonkuljettaja, bussinkuljettaja, autoemäntä, bussiemäntä, taksiyrittäjä, taksinkuljettaja, autonkuljettaja, pakettiautonkuljettaja, autolähetti, matkalippujen tarkastaja, matkahuoltovirkailija, matkahuoltotyöntekijä, terminaalityöntekijä ja liikenneopettaja.

Tieliikenteessä voidaan toimia myös muilla ammatti- ja tehtävänimikkeillä.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa logistiikan perustutkinto. Tutkinnossa voi suuntautua kuljetuspalveluihin, jolloin tutkintonimike on autonkuljettaja, linja-autonkuljettaja tai yhdistelmäajoneuvonkuljettaja.

Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös yhdistelmäajoneuvonkuljettajan, linja-autonkuljettajan, puutavaran autokuljetuksen ja varastoalan ammattitutkinnot sekä liikenne-esimiehen, varastoalan ja liikenneopettajan erikoisammattitutkinnot.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Puolustusvoimat kouluttaa osasta varusmiehistä kuljettajia.

Kuorma-auton ja linja-auton ammattikuljettajilta vaaditaan henkilöliikenteessä ja tavaraliikenteessä vaadittavan ajokortin lisäksi myös ammattipätevyyskoulutus.

Kaupallisten tavarankuljetusten ja henkilöliikenteen harjoittaminen ovat luvanvaraisia elinkeinoaloja. Ammattitaito osoitetaan ammattitaitokokeen hyväksytyllä suorittamisella, mistä myönnetään ammattitaitotodistus.

Taksinkuljettajakoulutusta järjestävät Suomen Taksiliiton jäsenyhdistykset eri puolilla maata. Taksinkuljettajan ajolupa myönnetään, kun koulutus ja koe sekä paikallistuntemuskoe on suoritettu hyväksytysti ja edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa.

Taksiyrittäjällä tulee olla taksilupa, joka edellyttää taksiliikenteen yrittäjäkurssin suorittamista ja yrittäjäkokeen suorittamista hyväksytysti.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella esimerkiksi logistiikkaa tai liikennealaa. Tutkintonimike on tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK).

Yliopistoissa voi opiskella teknisiä tieteitä esimerkiksi liikennetekniikkaan tai logistiikkaan suuntautuen. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri.

Yliopistoissa voi opiskella myös kauppatieteitä esimerkiksi markkinointiin ja jakeluun suuntautuen. Alempi korkeakoulututkinto on kauppatieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on kauppatieteiden maisteri.

Työllisyys

Tieliikenteen työllisyyttä ylläpitää maantiekuljetusten välttämättömyys yhteiskunnan toimintojen sekä tuonnin ja viennin kannalta. Kuljetukset ovat elintärkeitä esimerkiksi teollisuudelle, kaupalle, energiahuollolle, jätehuollolle ja terveydenhuollolle. Tieliikenne on tärkein kuljetusmuoto Suomessa sekä tavaroiden että ihmisten kuljetuksissa. Tieliikenne työllistää kokonaisuudessaan noin 150 000 henkilöä suoraan tai välillisesti (v. 2017).

Tavarankuljetuksissa työskentelee noin 70 000 yhdistelmäajoneuvojen, kuorma-autojen, säiliöautojen ja pakettiautojen kuljettajaa. Lisäksi alalla työskentelee arviolta noin 15 000 terminaali- ja varastotyöntekijää, 8 000 toimihenkilöä ja 1 500 huoltokorjaamotyöntekijää. Kuljetusalan yritykset ovat suurimmaksi osaksi pieniä, sillä noin puolet niistä työllistää alle kymmenen henkilöä. Tavarankuljetuksissa suurin osa on yhden auton yrityksiä.

Henkilökuljetukset työllistävät linja-autoyrityksissä noin 13 000 linja-autonkuljettajaa ja muita alan tehtävissä toimivia. Linja-autoliikenne on pienyritysvaltaista. Bussiyritykset ovat enimmäkseen perheyrityksiä, joilla on tyypillisesti korkeintaan viisi linja-autoa. Työpaikkoja on paljon maaseudulla, mutta noin kolmannes linja-autonkuljettajista työskentelee pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteessä. Matkahuolto työllistää noin 700 henkilöä.

Taksiala työllistää noin 9 000 yrittäjää ja noin 5 000 päätoimista kuljettajaa sekä huomattavan määrän satunnaisesti kuljettajana toimivia. Tavallisimmin taksiyrittäjällä on elinkeinon harjoittamiseen yksi auto.

Tieliikenteen työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä. Kuljetusalalta jää lähivuosina eläkkeelle suuri määrä kuljettajia. Uusia työntekijöitä tarvitaan vuosittain noin 5 000, joista kuljettajia tavaraliikenteeseen noin 3 000 ja henkilöliikenteeseen noin 1 000, joiden lisäksi vielä muuta henkilöstöä eri tehtäviin. Talouden suhdanteet vaikuttavat tavarankuljetuksen työllistävyyteen etenkin teollisuuden ja rakennusalan tarvitsemien kuljetusten kautta.

Kehitysnäkymät

Tieliikenteen kehitykseen vaikuttavat useat tekijät, joita ovat esimerkiksi liikennemäärät henkilöliikenteessä ja tavarankuljetuksissa, kaupungistuminen, kiristyvät ympäristövaatimukset, autojen ja polttoaineiden hinnat sekä lainsäädännön muutokset ja verotus. Tulevaisuudessakin teitä pitkin kulkee suurin osa henkilöliikenteestä ja tavaraliikenteestä, koska tiet muodostavat parhaimman reittiverkoston. 

Autoilu lisääntyy henkilöliikenteessä väestön lisääntyessä ja elintason noustessa. Henkilöautoja käytetään niiden matkustusmukavuuden ja vapauden vuoksi. Linja-autolla matkustaessa ei tarvitse hankkia autoa ja matkustaminen on huoletonta. Etenkin suuremmissa kaupungeissa joukkoliikenne toimii hyvin. Junamatkustaminen kilpailee tieliikenteen kanssa etenkin pääkaupunkiseudulla ja kaupunkien välisillä yhteyksillä. 

Autoiluun vaikuttavat myös ihmisten asenteet. Ympäristötietoisuuden noustessa suositaan entistä useammin joukkoliikennettä yksityisautoilun sijaan ja lyhyemmillä matkoilla polkupyöräilyä tai kävelyä. Työnteon yleistyminen työmatkoilla ja toisaalta ikäihmisten määrän lisääntyminen suosivat joukkoliikennettä. Kimppakyyti henkilöautolla tarjoaa yksin ajamista edullisemman ja ekologisemman ratkaisun liikkumiseen. 

Kaupungistuminen keskittää väestöä ja toimintaa, mikä suosii joukkoliikennettä. Suurimmille kaupunkiseuduille voi syntyä pahenevia liikenneruuhkia, joita voidaan helpottaa suosimalla joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä. Ikääntyneiden ihmisten määrä kasvaessa on kiinnitettävä huomiota esteettömyyteen ja palveluliikenteen kehittämiseen. Maaseudun tyhjenevillä haja-asutusalueilla haasteena on turvata liikennepalvelut. 

Tavaraliikenteessä tiekuljetusten määrän kasvaessa on huomioitava kustannustehokkuus, turvallisuus ja etenkin jakeluliikenteessä ruuhkautuminen. Tuotantoyritykset keskittyvät yhä enemmän ydinliiketoimintaansa ulkoistaen logistiikkaa ja tavarankuljetuksia, jotka annetaan kuljetusyritysten hoidettavaksi. 

Linja-autoliikenne ja taksikyydit hankitaan yrityksiltä ostopalveluina tekemään ja täydentämään joukkoliikennettä. Niiden toimintaan heijastuvat muutokset joukkoliikenteessä ja lainsäädännössä, asutuksen keskittyminen taajamiin ja ikääntyneen väestön määrän kasvu. 

Ympäristöhaittoja kuten ilmansaasteita ja ilmastonmuutosta pahentavia päästöjä voidaan vähentää monin keinoin. Tieliikenteessä säännellään ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä, kehitetään energiatehokkaampia ajoneuvoja ja ympäristöystävällisempiä polttoaineita sekä pyritään suosimaan joukkoliikennettä, joka on matkustajamääriin suhteutettuna henkilöautoilua ympäristöystävällisempää. 

Ympäristövaatimukset ja polttoaineiden hinnannousu haastavat kuljetusyritykset entistä suurempaan tehokkuuteen. Kuljetusten ja logistiikan suunnittelulla, verkostoitumisella ja yhteisjakelujärjestelmillä sekä joukkoliikenteen seudullisella liikennesuunnittelulla ja matkalippujärjestelmillä voidaan vähentää ympäristövaikutuksia. 

Digitalisaatio näkyy älyliikenteen kehittymisenä sekä tieto- ja viestintäteknologian lisääntymisenä. Digitalisaatio mahdollistaa ajoneuvojen välisen sekä ajoneuvojen ja infrastruktuurin välisen kommunikoinnin, esimerkkeinä älykkäät liikennevalot, sekä sovellukset, jotka näyttävät esimerkiksi reaaliaikaiset pysäkkiaikataulut tai liikenteen tilan. 

Liikenteen automaatiolla voidaan parantaa tieliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta sekä tehostaa liikennevirtoja. Robottiautot, ilman kuljettajaa liikkuvat autot, tulevat käyttöön jossakin vaiheessa. 

Globalisaatio näkyy tieliikenteessä kansainvälisinä säädöksinä. Tieliikenteen sääntelyyn vaikuttaa Euroopan unioni. Suomen hallitus pyrkii edistämään maan kilpailukykyä ja hyvinvointia tehokkaan liikennejärjestelmän ja logistiikan keinoin.

Lähialat

Rautatieliikenne. Meriliikenne. Lentoliikenne. Logistiikka. Autoala. Auto- ja kuljetustekniikka. Liikennesuunnittelu. Maankäytönsuunnittelu. Tiehallinto.

Tieliikenne