Nuorisotyö

Johdanto

Nuorisotyöllä pyritään tukemaan nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistämään aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistumista sekä parantamaan kasvu- ja elinoloja. Nuorisotyötä tekevät yhteistyössä monet tahot. Nuorille järjestetään mm. vapaa-ajanviettomahdollisuuksia tilojen ja toiminnan muodossa sekä annetaan tukea ja neuvontaa.

Tuotteet ja palvelut

Nuorissa on tulevaisuus

Nuorten ja lasten hyvinvointi on paitsi itsessään tärkeää, myös yhteiskunnan ja kansantalouden kannalta merkittävä tekijä. Samalla kun nuorisotyö palvelee tämän päivän nuoria se kasvattaa yhteiskunnan tulevaisuuden tekijöitä.

Nuorisotyö kohdistuu alle 29-vuotiaisiin. Vuoden 2013 lopussa 16-29-vuotiaita oli lähes 936 000. Perheitä, joissa asui alle 18-vuotiaita lapsia, oli lähes 580 000. Näissä oli noin 1 060 000 alaikäistä lasta. Yhteiskunnan tehtävänä on turvata lasten ja nuorten terve kasvu ja kehitys sekä tukea lapsiperheitä kasvatustehtävässä.

Nuorisotyö on sekä korjaavaa että ennaltaehkäisevää. Ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön sijoitetut resurssit tuottavat säästöjä korjaavan toiminnan puolella esimerkiksi sosiaalitoimen menoissa. Nuorisotyöhön käytettävät resurssit ovat lisääntyneet 2000-luvulla.

Nuorisotyö on monimuotoista

Nuorisotyöllä parannetaan nuorten elinoloja ja luodaan edellytyksiä nuorisotoiminnalle. Nuorisotyötä tekevät yhteistyössä useat eri tahot, joita ovat valtio, kunnat, seurakunnat, nuorisoalan tai nuorten järjestöt, liikuntaseurat ja -järjestöt sekä sosiaalialan yritykset ja ammatinharjoittajat. Nuorisotoiminnasta vastaavat myös nuoret itse ja heidän yhteisönsä.

Nuorisotyöhön kuuluu nuorisotilojen toimintaa, harrastuskerhoja, koululaisten iltapäivätoimintaa, yökahviloita, leirejä, työpajoja, tapahtumia, monikulttuurisuustyötä, erityisnuorisotyötä, nuorisotiedotustyötä jne. Toiminnan muoto riippuu pitkälti sen järjestäjästä.

Nuorten kasvatuksellinen ohjaus toteutuu sekä toiminnan, yhdessäolon että neuvonnan muodoissa. Kuntien, seurakuntien ja järjestöjen nuorisotyöntekijät tekevät kenttätyötä nuorten parissa.

Nuorisotilat ovat vapaa-ajan viettopaikkoja, joissa voi tavata kavereita, pelata tai harrastaa jotakin, esimerkiksi bänditoimintaa. Nuorisotaloissa voi toimia myös erilaisia kerhoja, ja niissä järjestetään myös tapahtumia. Kunnissa on yli 1 100 nuorisotilaa. Niiden lisäksi nuorisotiloja ylläpitävät yhdistykset.

Nuorten kulttuuritoiminta voi olla esimerkiksi omaehtoista taiteen tekemistä, ohjattuja taideryhmiä tai näyttelyjen, esitysten tai tapahtumien järjestämistä. Liikunnan avulla voidaan edistää hyvinvointia sekä terveitä elämäntapoja. Liikuntaharrastuksia voidaan tukea järjestämällä käyttöön liikuntatiloja ja -vuoroja sekä ohjattua liikuntaa.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävät kunnat, seurakunnat, vanhempainyhdistykset, urheiluseurat jne. Tavoitteena on tukea lapsen hyvinvointia ja terveyttä tarjoamalla koulupäivää ennen ja sen jälkeen turvallinen ympäristö, jossa voidaan osallistua monipuoliseen ja virkistävään toimintaan aikuisen ohjauksessa.

Nuorten työpajat ovat alle 25-vuotiaille työttömille nuorille tarkoitettuja työharjoittelupaikkoja. Työpajat ovat paikkoja elämäntaitojen kehittämiseen, aikuistumiseen, yhteisölliseen kasvuun ja työssä oppimiseen. Vuonna 2014 nuorten työpajatoimintaa oli 267 kunnassa.

Tieto- ja neuvontapalveluissa nuorille annetaan tietoa ja tukea erilaisissa elämään liittyvissä kysymyksissä. Henkilökohtaista neuvontaa annetaan sekä puhelimitse että kasvokkain. Tietoa on tarjolla myös verkkosivustoilla ja painetuissa julkaisuissa. Kunnallisia ja järjestöjen ylläpitämiä nuorten tieto- ja neuvontapisteitä ja -keskuksia on noin 160. Nuorten tieto- ja neuvontatyön verkkopalveluita on noin 40.

Erityisnuorisotyö kohdistuu syrjäytymisvaarassa oleviin tai jo syrjäytyneisiin nuoriin. Tarkoituksena on auttaa ja tukea nuoria ongelmallisissa tilanteissa. Erityisnuorisotyöhön kuuluu myös etsivää katutyötä, jossa nuoria autetaan ja ohjataan palvelujen pariin. Katupartiointi- ja yökahvilatoiminnan lisäksi tarjolla on puhelinpäivystystä.

Ennaltaehkäisevä päihde- ja huumetyö on mukana monessa nuorisotoiminnassa, esimerkiksi harrastuksissa, iltapäiväkerhoissa ja työpajoissa. Tarkoituksena on tukea nuorten päihteetöntä elämäntapaa.

Yhteistyötä eri toimijoiden kesken

Kuntien tehtäviin kuuluvat nuorisotyö ja -politiikka. Kenttätason nuorisotyön lisäksi kunnat järjestävät nuorille toimintatiloja ja harrastusmahdollisuuksia sekä tukevat nuorisoyhdistyksiä ja ryhmiä taloudellisesti. Kuntien sisällä nuorisotyötä tehdään yhteistyössä mm. sosiaali- ja opetustoimen kanssa. Kunnat tekevät myös keskenään yhteistyötä nuorisotyössä.

Nuorisovaltuustot ovat nuorten osallisuusryhmiä, jotka toimivat kunnissa. Ne ajavat nuorten etuja välittäen kunnan päättäjille nuorten näkökulmia, toiveita ja toimenpide-ehdotuksia. Nuorisovaltuusto tai jokin muu vastaava nuorten vaikuttajaryhmä toimii noin 70 prosentissa Suomen kunnista.

Nuorisojärjestöt voivat olla valtakunnallisia tai paikallisia. Kunnat huolehtivat järjestöjen paikallisista toimintaedellytyksistä antamalla niiden käyttöön tiloja ja välineitä sekä antamalla taloudellista tukea. Järjestöt tarjoavat nuorille vapaa-ajan harrastus-, kulttuuri- ja liikuntatoimintaa.

Seurakunnissa tehdään lapsi- ja nuorisotyötä sekä erityisnuorisotyötä. Esimerkiksi koululaisille järjestetään aamu- ja iltapäivätoimintaa ja varhaisnuorille ryhmätoimintaa.

Valtakunnalliset nuorisokeskukset (11) muodostavat nuorisotyöhön erikoistuneen verkoston. Niiden toiminta koostuu mm. leirikouluista, luontokouluista, nuorten ja nuorisojärjestöjen leiri- ja kurssitoiminnasta sekä sosiaalisesta nuorisotyöstä.

Opetusministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä. Aluehallintoviraston nuorisotoimen tehtäviä ovat mm. nuorten kasvun ja itsenäistymisen tukeminen, nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, nuorten sosiaalinen vahvistaminen sekä kasvu ja elinolosuhteiden arviointi ja kehittäminen alueellisella tasolla.

Nuorisotutkimus on monitieteellistä tutkimusta, joka kohdistuu 12-28-vuotiaisiin. Nuorisotutkimusta tehdään yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Nuorisotutkimus on organisoitu nuorisotutkimusverkoston kautta, joka toimii Nuorisotutkimusseuran osana.

Kansainvälistä yhteistyötä tehdään nuorisoalan kansainvälisissä organisaatioissa ja järjestöissä YK:sta Euroopan Unioniin.

 

Työpaikat

Valtio. Kunnat. Järjestöt. Seurakunnat. Kirkko. Sosiaalialan yritykset. Itsenäisinä ammatinharjoittajina.

 

Ammatit

Nuorisotyöntekijä. Erityisnuorisotyöntekijä. Nuoriso-ohjaaja. Nuorisonohjaaja. Vastaava nuorisonohjaaja. Nuorisotyönohjaaja. Nuorisotoiminnanohjaaja. Nuorisotoimenohjaaja. Sosiaaliohjaaja. Sosiaalityöntekijä. Yhdyskuntatyöntekijä. Lasten ja nuorten erityisohjaaja. Nuorisotyön koordinaattori. Nuorisosihteeri. Suunnittelija. Nuorisokodinohjaaja. Nuorisokodin johtaja. Sosiaalialan laitoksen johtaja. Nuorisotoimenjohtaja. Koulukuraattori. Nuorisopoliisi. Liikunnanohjaaja.

Nuorisotyössä toimitaan myös muilla ammatti- ja tehtävänimikkeillä. Kunnilla on esimerkiksi yhdistelmävirkoja ja -toimia, kuten nuoriso-kulttuurisihteeri, nuoriso-liikuntasihteeri jne.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinnon, jolloin tutkintonimike on nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös lapsi- ja perhetyön perustutkinnon. Tutkintonimike on lastenohjaaja.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Opinnoissa voidaan suuntautua lasten ja nuorten hoitoon ja kasvatukseen. tutkintonimike on lähihoitaja.

Perustutkinnot voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös lasten ja nuorten erityisohjaajan sekä romanikulttuurin ohjaajan ammattitutkinnot sekä romanikulttuurin ohjaajan erikoisammattitutkinto.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Ammattikorkeakouluissa voidaan opiskella kansalaistoimintaa ja nuorisotyötä. Tutkintonimike on humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto yhteisöpedagogi (AMK).

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella sosiaalialaa suuntautuen nuorisotyöhön. Tutkintonimike on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto sosionomi (AMK).

Yliopistoissa voi opiskella sosiaalitieteitä. Alempi korkeakoulututkinto on valtiotieteiden kandidaatti tai yhteiskuntatieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on valtiotieteiden maisteri tai yhteiskuntatieteiden maisteri.

Yliopistoissa voi opiskella myös esimerkiksi kasvatustieteitä ja psykologiaa.

 

Työllisyys

Nuorisotyö työllistää kuntien nuorisotoimessa noin 3 400 työntekijää ja seurakunnissa noin 1 200 työntekijää. Nuorisotyötä tekevät järjestöt työllistävät valtakunnallisella tasolla noin 1 100 työntekijää ja piiri- ja paikallistasolla noin 2 000. Ala työllistää myös sosiaalialan yritysten palveluksessa sekä ammatinharjoittajina toimivia.

Nuorisotyön työllisyyttä pitää yllä tarve nuorten kasvun ja itsenäistymisen tukemiseen, elämäntaitojen parantamiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen ja kasvu- ja elinolojen parantamiseen. Työllisyyteen vaikuttavat erityisesti taloudelliset resurssit, joilla henkilöstöä palkataan ja toimintaa hoidetaan, esimerkiksi nuorisojärjestöjen valtionavustukset ja kuntien nuorisomäärärahat.

Kuntien nuorisotoimen työllisyystilanne on yleisesti ottaen vakaa, mutta vaihtelee kunnittain. Henkilöstöä palkataan pääasiassa muihin tehtäviin tai eläkkeelle siirtyvien tilalle. Nuorisotyötä tehdään myös määräaikaisuuksilla, projektityönä ja osa-aikaisesti. Kuntien nuorisotoimen henkilöstön määrän arvioidaan pysyvän suurin piirtein samalla tasolla lähivuosina. Seurakuntien työllisyystilanne on samankaltainen kuin kunnilla.

Kunnat hankkivat nuorisotyön palveluita esimerkiksi järjestöiltä, yhdistyksiltä, alan yrityksiltä ja ammatinharjoittajilta. Ostopalveluita on käytetty esimerkiksi etsivän nuorisotyön toteuttamiseen, nuorisotilojen ohjaamiseen, työpajatoimintaan ja iltapäiväkerhotoimintaan. Alan palveluja tarjoavien yritysten ja järjestöjen arvioidaan työllistävän enemmän tulevaisuudessa. Nuorisotyötä tehdään myös verkossa.

Kehitysnäkymät

Nuorisotyön kehitykseen ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat erityisesti taloudelliset resurssit kuten valtion tuki nuorisotyölle, nuorisojärjestöjen valtionavustukset, kuntien valtionosuudet nuorisotyöhön, kuntien nuorisomäärärahat sekä kuntien nuorisojärjestöille myöntämät avustukset. Talouden taantuma luo paineita vähentää nuorisopalveluiden rahoitusta ja henkilöstöresursseja.

Nuorisotyö on keskeinen osa kuntien peruspalveluja. Nuorten muuttoliike alueilta ja kunnista toiseen vaikuttaa sekä palveluiden kysyntään että tarvittaviin resursseihin. Suuntauksena on sekä kunnilla että seurakunnilla yhdistäminen ja yhteistyön tiivistäminen, joilla pyritään turvaamaan palveluiden järjestäminen.

Pienten ja suurten kuntien välinen ero kasvaa nuorisotoimessakin. Suurten kuntien resurssit ovat paremmat. Pienille kunnille yhteistyö toisten kuntien ja paikallisten järjestöjen kanssa on välttämätöntä monipuolisen toiminnan turvaamiseksi. Kunnat ostavat palveluita enenevässä määrin alan yrityksiltä.

Heikentynyt taloustilanne lisää perheissä sosiaalisia ongelmia, jotka puolestaan vähentävät nuorten hyvinvointia ja lisäävät tarvetta avulle ja tuelle. Myös erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevien lasten ja nuorten määrä on lisääntynyt, mikä lisää erityisnuorisotyötä tekevien tarvetta.

Kansainvälisyys- ja suvaitsevaisuuskasvatusta vahvistetaan osana varhaiskasvatusta, kouluopetusta ja koulun ulkopuolista oppimista. Yhdenvertaisuutta ja syrjinnän torjumista edistetään vahvistamalla nuorten myönteisiä asenteita monikulttuurisuutta ja vähemmistöjä kohtaan.

Koulujen ja vanhempien mediakasvatusta edistetään, jotta lapset oppisivat suojautumaan ei-toivotuilta mediasisällöiltä. Medialukutaidon lisääminen lisää valmiuksia sisältöjen kriittiseen tarkasteluun. Tietokoneen ja matkapuhelimen runsas käyttö lisää esimerkiksi lasten ja nuorten väsymystä sekä niska-hartiaseudun oireita.

Ravintotottumukset pyritään ohjaamaan terveellisiksi sekä päivähoidon että koulujen ruokailussa. Samalla tuetaan tervettä kasvua ja kehitystä sekä painonhallintaa. Liikunnan avulla edistetään niin ikään lasten ja nuorten tervettä kasvua ja kehitystä sekä ennaltaehkäistään liikunnan puutteen aiheuttamia terveysongelmia.

Enemmistöllä nuorista menee Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n Nuorista Suomessa 2014 -tutkimuskoosteen mukaan hyvin. Selkeä enemmistö nuorista kertoo olevansa tyytyväisiä elämäänsä.

Yksinäisyys on vähentynyt, ja myös nuorten keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat vähentyneet. Suurin osa viihtyy myös koulussa. Rahapelaaminen ei ole enää ongelma alle 18-vuotiaille. Nuorten ylipainoisuus ja myös humalajuominen on vähentynyt ja täysraittius lisääntynyt. Myös lapsiköyhyys on vähentynyt.

Toisaalta osalla nuorista menee huonosti. Perheen taloudellinen tilanne heijastuu harrastusmahdollisuuksiin, etenkin liikuntaan. Mm. netin ja puhelimen kautta tulee kiusatuksi joka kuudes nuori. Alle 15-vuotiaiden tekemät pahoinpitelyrikokset ovat lisääntyneet, samoin nuorisopsykiatrian potilasmäärät ja avohoidon käynnit. Myös kannabiksen käyttö on lisääntynyt. Nuorten toimeentulotuen saajien määrä on noussut.

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry vaatii, että hallitusohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota nuoriin ja heidän hyvinvointiin, yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen sekä sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen.

Nuorisotakuun jatkamista ja kehittämistä pidetään tärkeänä. Nuorisotakuussa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta.

Ennaltaehkäisevään perustyöhön, oppilashuoltoon ja nuorten mielenterveys- ja terveyspalveluihin on myös ohjattava resursseja. Kiusaamisen tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kaikilla nuorilla on oltava mahdollisuus myös vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Nuoret on niin ikään otettava mukaan heitä koskevien asioiden valmisteluun, toteutukseen ja arviointiin.

Nuorisopolitiikassa voimavaroja kohdennetaan etenkin etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kehittämiseen hallitusohjelman mukaisesti.

 

Lähialat

Sosiaaliala. Lasten päivähoito. Kirkollinen työ. Opetusala. Kulttuuriala. Liikunta-ala.

 

 

 

 

Lisäaineistot

 

 

 

Nuorisotyö