Opetusala

Johdanto

Opetusalan merkitys yhteiskuntamme hyvinvoinnin, menestyksen ja tulevaisuuden kannalta on suuri. Opetuksen ja kasvatuksen tehtävänä on antaa lapsille ja nuorille valmiuksia toimia muuttuvassa yhteiskunnassa sekä tukea heidän kasvuaan ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä. Opetustyö voidaan jaotella yleissivistävään koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, korkeakoulutukseen ja aikuiskoulutukseen.

Tuotteet ja palvelut

Opetusta, kasvatusta ja yhteistyötä

Opettajia työskentelee esiopetuksessa päiväkodeissa, perusopetuksessa peruskoulujen ala- ja yläasteilla, ammatillisissa oppilaitoksissa, lukioissa ja aikuiskoulutuksessa sekä ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Opettajia työskentelee myös kansanopistoissa, kansalaisopistoissa, työväenopistoissa, konservatorioissa sekä yksityisissä oppilaitoksissa.

Opettajien työnkuva vaihtelee sen mukaan, missä oppilaitoksissa ja minkä ikäisten ihmisten parissa he työskentelevät. Esimerkiksi perusopetuksessa työskentelevän luokanopettajan työnkuva poikkeaa suuresti ammattikorkeakoulussa työskentelevän lehtorin työnkuvasta. Opettajan työ on kuitenkin aina asiantuntijatyötä, jossa korostuvat ammattipätevyys ja eettisyys eli toiminta oppilaan parhaaksi ja yhteisen hyvän puolesta.

Nykyään vallalla oleva oppimiskäsitys korostaa oppimaan oppimista, jolloin opettajat ohjaavat oppilaitaan ymmärtämään, muistamaan, oppimaan ja soveltamaan. Siihen kuuluvat mm. ongelmien ratkaisu, motivaation ylläpito ja tunteiden hallinnan keinot. Oppilaita ohjataan etsimään tietoa sekä vertailemaan ja arvioimaan sitä kriittisesti. Opettamisen sijasta puhutaan yhä useammin ohjaamisesta.

Opettajan työnkuva on muuttunut yhteiskunnan kehityksen myötä, ja muuttuu edelleen. Opettamisen rinnalle on yhä tärkeämmäksi tekijäksi kohonnut kasvatustyö. Kouluissa kasvatuksen päämääränä on tukea ja auttaa itsenäisesti ajattelevan ja yhteiskuntakelpoisen ihmisen kasvua.

Opettajuuteen kuuluu opettamisen ja kasvattamisen ohella myös esimerkiksi opetuksen valmistelua, suunnittelua ja arviointia. Yhteistyötä tehdään kollegoiden ja kotien kanssa. Työhön kuuluu myös erilaisia kokouksia ja keskusteluja sekä yhteydenottoja koulun ulkopuolisiin tahoihin.

Opettajan työ on ihmissuhdetyötä. Opettajalta vaaditaan kykyä ja uskallusta työskennellä nuorten maailmassa ja kohdata heidät siellä aidosti ja välittäen. Opettajan työ vaatii vahvaa näkemystä ja selkeää arvomaailmaa sekä kykyä käsitellä asioita yhteisössä, luovuutta ja luotettavuutta. Opettajan tärkein työväline on hänen oma persoonansa, mikä edellyttää opettajalta jatkuvaa itsensä kehittämistä ja sivistämistä.

YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS

Esiopetus

Esiopetuksen tavoitteena on edistää lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. Esiopetukseen osallistuminen on lapselle vapaaehtoista, ja siitä päättää lapsen huoltaja. Lapsella on oikeus esiopetukseen oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna eli pääsääntöisesti kuusivuotiaana.

Kunnat vastaavat esiopetuksen järjestämisestä. Esiopetus voidaan toteuttaa kunnan päätöksen mukaisesti päivähoitopaikassa, koulussa tai muussa soveltuvassa paikassa. Esiopetusta antavat pääasiassa lastentarhanopettajat ja luokanopettajat sekä eräät sosiaalihuollon piirissä työskennelleet ja lisäopintoja suorittaneet henkilöt.

Kunta voi myös hankkia esiopetuksen ostopalveluna julkiselta tai yksityiseltä palveluiden tuottajalta, joka voi olla esimerkiksi yksityinen päiväkoti. Yksityiset perusopetuksen järjestäjät sekä valtion oppilaitokset voivat erillisen luvan perusteella järjestää esiopetusta.

Perusopetus

Perusopetuksella on kasvatus- ja opetustehtävä. Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa heille tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus tuottaa kaikille saman jatko-opintokelpoisuuden.

Valtaosa peruskouluista on kunnallisia. Peruskoulu käsittää vuosiluokat 1-9. Ala-asteella luokilla 1-6 opetusta antaa yleensä luokanopettaja, joka opettaa kaikkia tai useimpia aineita. Yläasteella luokilla 7-9 opetus on pääosin aineenopetusta, jolloin eri oppiaineita opettavat kyseisten aineiden opettajat.

Aineenopettajat opettavat esimerkiksi äidinkieltä, vieraita kieliä, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, kotitaloutta, tekstiilityötä, teknistä työtä, liikuntaa, musiikkia ja kuvaamataitoa.

Lukio

Lukio on yleissivistävä toisen asteen oppilaitos, jonne on mahdollista pyrkiä oppivelvollisuuden suoritettuaan. Lukiokoulutusta järjestetään lukioissa, aikuislukioissa ja muissa oppilaitoksissa, jotka ovat saaneet lukiokoulutuksen järjestämisluvan. Suurin osa kunnista ylläpitää vähintään yhtä lukiota.

Suoritettuaan lukion oppimäärän, opiskelija saa lukion päättötodistuksen. Ylioppilastutkinnon hyväksytyn suorittamisen jälkeen opiskelijasta tulee ylioppilas. Lukio antaa valmiudet jatkaa opintoja ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sekä myös lukion oppimäärään perustuvissa ammatillisissa oppilaitoksissa.

Kaikki lukiot ovat luokattomia, joten opiskelijan opintojen eteneminen ei ole sidottu vuosiluokkiin. Lukuvuosi on jaksotettu, ja oppiaineitten oppimäärät on kurssitettu. Opiskelu tapahtuu erilaisissa ryhmissä, joissa opiskelija on usean eri opettajan ohjauksessa. Lukion suoritusaika on noin 2-4 vuotta. Nuorille ja aikuisille on omat opetussuunnitelman perusteet ja tuntijako.

Lukion opettajat toimivat aineenopettajina. Lukioissa työskentelee lehtoreita, päätoimisia ja mahdollisesti sivutoimisia tuntiopettajia ja rehtoreita.

Erityisopetus

Erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityistä opetusta esimerkiksi oppimisvaikeuksien, kehitysvamman, neurologisen kehityshäiriön, tunne-elämän häiriön, sosiaalisen sopeutumattomuuden, liikunta- tai aistivamman tai esimerkiksi pitkäaikaissairauden vuoksi.

Erityisopetuksen tavoitteena on tukea opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Erityisopetusta järjestetään esiopetuksessa ja peruskoulussa sekä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja lukioissa.

Erityisopettajia ja erityisluokanopettajia toimii sekä yleissivistävän että ammatillisen koulutuksen oppilaitoksissa. Erityisopettajat opettavat oppilaita, joilla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia. Erityisluokanopettajat opettavat oppilaita, jotka psyykkisestä tai fyysisestä syystä tarvitsevat yleisopetuksesta eriytettyä opetusta. Esiopetuksessa erityisopetuksesta huolehtii erityislastentarhanopettaja.

Opinto- ja oppilaanohjaus

Oppilaanohjaajat työskentelevät yläasteella, jossa he avustavat nuoria opiskelussa ja ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä. Tehtävänä on mm. tukea oppilaan kasvua ja kehitystä, edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä.

Oppilaille järjestetään myös työelämään tutustumisjaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa tueksi. Oppilaat perehtyvät työelämään viikon tai kahden viikon pituisilla työelämään tutustumisjaksoilla (TET-jaksot).

Opinto-ohjaajat työskentelevät lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. He opastavat ja neuvovat nuoria esimerkiksi kurssivalintojen tekemisessä sekä jatko-opintojen ja ammatinvalinnan suhteen.

Maahanmuuttajataustaisten opetus

Maahanmuuttajaoppilaat ovat Suomeen muuttaneita tai Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä yhteiskunnassa.

Maahanmuuttajien opetuksessa huomioidaan oppilaiden taustat ja lähtökohdat sekä äidinkieli, kulttuuri ja mm. maassaoloaika. Opetuksen tulee tukea kasvamista suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön sekä oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön jäseneksi.

Maahanmuuttajataustaisille oppilaille järjestetään valmistavaa opetusta perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen, suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta, oman äidinkielen opetusta sekä usein myös pienryhmissä uskontojen opetusta. Aikuisille järjestetään mm. kotouttamiskoulutusta. Opettajina toimivat yleensä kyseisen koulutusasteen opettajat.

AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

Ammatillinen peruskoulutus tähtää yleensä ammatilliseen perustutkintoon. Koulutusta järjestävät ammatilliset oppilaitokset, erityisoppilaitokset ja kansanopistot. Ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus kestää tavallisesti noin kolme vuotta. Perustutkinnot voi suorittaa myös aikuiskoulutuksessa näyttötutkintona, jolloin opintojen kesto on noin yhdestä kahteen vuotta.

Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon edellyttämiä tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen. Tavoitteena on myös tukea kehitystä ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä sekä antaa tarpeellisia tietoja ja taitoja jatko-opintoihin.

Ammatillisia perustutkintoja voi suorittaa humanistisella ja kasvatusalalla, kulttuurialalla, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, luonnontieteiden alalla, tekniikan ja liikenteen alalla, luonnonvara- ja ympäristöalalla, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä matkailu- ja ravitsemisalalla.

Ammatillista koulutusta on myös osa aikuiskoulutuksesta, maahanmuuttajien valmistavasta koulutuksesta, kotitalousopetus sekä vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus.

Ammatillisissa oppilaitoksissa työskentelee lehtoreita, päätoimisia ja sivutoimisia tuntiopettajia, erityisopettajia, opinto-ohjaajia ja rehtoreita.

AMMATTIKORKEAKOULUT

Ammattikorkeakoulut järjestävät koulutusta humanistisella ja kasvatusalalla, kulttuurialalla, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, luonnontieteiden alalla, tekniikan ja liikenteen alalla, luonnonvara- ja ympäristöalalla, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä matkailu- ja ravitsemisalalla.

Ammattikorkeakoulut tarjoavat käytäntöön suuntautuvan vaihtoehdon yliopisto-opinnoille. Ammattikorkeakouluopinnot järjestetään koulutusohjelmina, joissa voi olla eri suuntautumisvaihtoehtoja. Koulutus kestää kokopäiväopintoina 3,5-4,5 vuotta. Pohjakoulutukseksi vaaditaan lukio tai ammatillinen koulutus.

Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittamaan voi hakeutua hankittuaan vähintään kolme vuotta alan työkokemusta ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen. Koulutus kestää 1-1,5 vuotta päätoimisina opintoina. Tarjolla on myös ammatillisia erikoistumisopintoja ja aikuiskoulutusta, joiden avulla voi syventää ammattitaitoa.

Ammattikorkeakouluissa toimii yliopettajia ja lehtoreita. Ammattikorkeakouluissa tehtävinä ovat opetus, tutkimus- ja kehitystyö työelämän kanssa sekä osallistuminen alueelliseen kehittämiseen.

YLIOPISTOT

Yliopistoissa voi opiskella 21 koulutusalalla, joita ovat esimerkiksi teknistieteellinen, humanistinen ja luonnontieteellinen ala sekä kuvataideala, teatteri- ja tanssiala ja eläinlääketieteellinen ala.

Useimmilla aloilla suoritetaan ensin alempi korkeakoulututkinto eli kandidaatin tutkinto, jonka jälkeen ylempi korkeakoulututkinto eli maisterin tutkinto. Alempi korkeakoulututkinto voidaan suorittaa noin kolmessa vuodessa ja ylempi korkeakoulututkinto noin kahdessa vuodessa. Ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen yliopistossa voi jatkaa opiskelua lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon.

Yliopistoon vaaditaan yleensä ylioppilastutkinto tai vähintään kolmen vuoden ammatillinen tutkinto. Koulutus järjestetään pää- ja sivuaineopintoina tai monitieteisinä koulutusohjelmina. Tutkintoihin sisältyy myös kieli- ja viestintäopintoja sekä joskus myös harjoittelua.

Yliopistoissa toimii professoreita, lehtoreita, yliassistentteja ja assistentteja. Tehtävinä yliopistossa ovat tieteellinen tutkimus ja siihen perustuvan ylimmän opetuksen antaminen. Yliopistojen tarjontaan kuuluu myös aikuiskoulutusta pääasiassa yliopistojen yhteydessä toimivissa täydennyskoulutuskeskuksissa ja avoimissa yliopistoissa sekä erilaisia tutkimus- ja konsultointipalveluja.

Työpaikat

Päiväkodit. Peruskoulujen ala-asteet. Peruskoulujen yläasteet. Lukiot. Aikuislukiot. Ammatilliset oppilaitokset. Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset. Ammattikorkeakoulut. Yliopistot. Konservatoriot. Kansanopistot. Kansalaisopistot. Työväenopistot. Yksityiset oppilaitokset. Koulutuspalveluja tarjoavat yritykset.

Ammatit

Luokanopettaja. Aineenopettaja. Erityisopettaja. Erityisluokanopettaja. Ammatillisen oppilaitoksen opettaja. Ammattikorkeakoulun opettaja. Äidinkielen opettaja. Vieraiden kielten opettaja. Reaaliaineiden opettaja. Matematiikan opettaja. Kotitalousopettaja. Liikunnanopettaja. Taideaineiden opettaja. Musiikinopettaja. Lastentarhanopettaja. Oppilaanohjaaja. Opintojen ohjaaja. Rehtori. Liikenneopettaja. Opintosihteeri. Koulutussihteeri. Koulutussuunnittelija. Assistentti. Yliassistentti. Lehtori. Professori. Koulunkäyntiavustaja. Viittomakielen tulkki.

Opetusalalla toimitaan myös muilla ammatti- ja tehtävänimikkeillä sekä eri tehtäväalueilla hallinnosta kehittämiseen ja tietotekniikan tukitehtäviin.

Koulutus

Opettajien koulutusta järjestetään yliopistoissa sekä ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Vaadittava koulutus ja tutkinto riippuvat siitä, millä kouluasteilla, minkä tyyppisissä oppilaitoksissa ja missä virassa työskennellään.

Lastentarhanopettajaksi voi kouluttautua suorittamalla yliopistossa kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon. Erityislastentarhanopettajaksi voi opiskella suorittamalla lastentarhanopettajan tutkinnon sekä sen jälkeen erityisopettajan opinnot (erityispedagogiikka ja erityiskasvatus).

Luokanopettajaksi peruskoulun luokille 1-6 voi kouluttautua suorittamalla kasvatustieteen maisterin tutkinnon pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia.

Aineenopettajaksi peruskouluun tai lukioon voi opiskella suorittamalla ylemmän korkeakoulututkinnon, joka useimmiten sisältää kahden koulussa opetettavan aineen opinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot.

Erityisopettajalta vaaditaan erityisopettajan koulutus (erityispedagogiikka ja erityiskasvatus) tai luokanopettajan kelpoisuus ja erityisopettajan opinnot tai ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopettajan opinnot.

Erityisluokanopettajalta vaaditaan erityisopettajan koulutus (erityispedagogiikka ja erityiskasvatus) ja ns. monialaiset opinnot tai luokanopettajan kelpoisuus ja erityisopettajan opinnot tai aineenopettajan kelpoisuus, ns. monialaiset opinnot, ja erityisopettajan opinnot.

Ammatillisten opintojen opettajaksi aikovan on suoritettava soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ammattikorkeakoulututkinto. Sen jälkeen on hankittava vähintään kolmen vuoden työkokemus opetustehtävän sisältöä vastaavissa tehtävissä sekä suoritettava opettajan pedagogiset opinnot.

Yhteisten opintojen opettajaksi ammatillisiin oppilaitoksiin pätevöityy suorittamalla ylemmän korkeakoulututkinnon, johon sisältyy vaadittavan laajuiset opinnot opetettavissa aineissa. Tämän lisäksi on suoritettava opettajan pedagogiset opinnot.

Ammatillisten oppilaitosten erityisopettajaksi valmistutaan suorittamalla ammatillisen koulutuksen erityisopettajan opinnot sen jälkeen kun on ensin suoritettu ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus.

Oppilaanohjaajaksi peruskouluun tai opinto-ohjaajaksi lukioon valmistutaan suorittamalla kasvatustieteen maisterin tutkinto, johon sisältyy vaadittavat opinto-ohjaajan opinnot tai suorittamalla jokin ylempi korkeakoulututkinto ja opinto-ohjaajan opinnot.

Ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajilta vaaditaan ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus sekä vaadittavat opinto-ohjaajan opinnot tai peruskoulun oppilaanohjaajan tai lukion opinto-ohjaajan kelpoisuus.

Ammattikorkeakoulun lehtorilla on oltava soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Yliopettajalta vaaditaan ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen jatkotutkintona suoritettu soveltuva lisensiaatin tai tohtorin tutkinto.

Opettajankoulutus suoritetaan ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Jos tehtäviin kuuluu ammattiopintojen opettaminen, niin lisäksi vaaditaan vähintään kolmen vuoden käytännön työkokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä.

Yliopiston lehtorilta vaaditaan vähintään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Yleensä vaaditaan myös korkeakoulututkinnon jälkeen jatkotutkintona suoritettu soveltuva lisensiaatin tai tohtorin tutkinto opettamassaan aineessa. Yliopistonlehtorilta vaaditaan soveltuva tohtorin tutkinto.

Kaikkien koulutusmuotojen rehtoreilta vaaditaan pääsääntöisesti ylempi korkeakoulututkinto. Rehtorilla tulee olla myös asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus. Vapaan sivistystyön opettajilta vaaditaan soveltuva korkeakoulututkinto ja opettajan pedagogiset opinnot.

Työllisyys

Opetusala työllistää yhteensä noin 100 000 opetusalan ammattilaista, joita ovat esimerkiksi luokanopettajat, aineenopettajat, lehtorit, erityisopettajat, rehtorit, lastentarhanopettajat, opetuksen ja koulutuksen asiantuntijat sekä tutkijat.

Opettajien työpaikat ovat peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, aikuiskoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa, vapaassa sivistystyössä kansalais- ja työväenopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sekä varhaiskasvatuksessa päiväkodeissa. Kunnat ja kuntayhtymät ovat suurin työnantaja opetusalalla, mutta opettajia työskentelee myös yksityisellä opetusalalla ja valtiolla.

Opettajat työllistyvät yleisesti ottaen hyvin koulutustaan vastaavaan työhön, mutta työllistyminen riippuu omasta koulutuksesta. Varsinkin lastentarhanopettajien, erityisopettajien, harvinaisempien kielten ja matemaattisten aineiden opettajista on pulaa. Työntekijöiden tarpeessa ja työllisyydessä on alueellisia eroja.

Opetusalalla esiintyy myös työttömyyttä esimerkiksi aikuiskoulutuksessa ja yliopistoissa. Työttömyys vaihtelee kausittain siten, että kesällä ja joulun aikaan on enemmän työttömyyttä. Työllistymisessä vaikeinta on uran alku. Esimerkiksi luokanopettajilla vakinaisen viran tai toimen saaminen voi olla hankalaa. Opetusalalla toimitaan myös määräaikaisuuksissa ja sijaisuuksissa.

Opettajia siirtyy lähivuosina paljon eläkkeelle, mikä luo runsaasti työpaikkoja uusille opettajille. Työllisyyteen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, esimerkiksi pienenevät tuntikehykset, tuntiopettajista säästäminen ja oppilasryhmien koon kasvattaminen. Opettajat ovat kysyttyjä työntekijöitä myös muilla aloilla.

Kehitysnäkymät

Opetusalan merkitys yhteiskuntamme hyvinvoinnin kannalta on ratkaiseva, ja Suomen menestys nojaakin vahvaan koulutukseen ja osaamiseen. Yhteiskuntamme tulevaisuus rakentuu yhä enemmän opetusalan varaan. Opetustyö on tulevaisuuden tekemistä.

Koulutusta pidetään usein ratkaisuna moniin nykyisiin ja ennakoitavissa oleviin ongelmiin, joita ovat mm. työelämän uudet vaatimukset, yhteiskunnallinen syrjäytyminen, tasa-arvo, kansainvälistyminen jne.

Opettajien on kasvatusalan asiantuntijoina kyettävä tukemaan lapsia ja nuoria muuttuvassa yhteiskunnassa. Yhteiskunnan muuttuessa muuttuvat myös työ ja sen edellyttämät osaamistarpeet. Koulutuksen pitää ennakoida muutoksia.

Koulutus on yhä merkittävämpi yhteiskunnan tuotantotekijä, mutta sitä ei voida kehittää pelkästään talouselämän tarpeista käsin. Koulujen tulisikin ottaa entistä avoimemmin kantaa kestävän kehityksen puolesta esimerkiksi edistämällä ympäristömyönteisiä asenteita ja vastustamalla tarpeetonta kulutusta. Koulujen tulee entistä voimakkaammin pyrkiä toimimaan yhteiskunnassa ilmenevien kielteisten kehityspiirteiden vastavoimana.

Moraalikasvatus on tärkeä osa opettajan työtä. Opettaja käsittelee eettisiä ongelmia oppilaiden kanssa ja toimii myös esimerkkinä sekä ottaa kantaa moraalisiin kysymyksiin. Opettajien yhteistyö on lisääntynyt paitsi perheiden, myös yhteisöjen, yritysten ja muiden nuorten hyvinvointiin liittyvien instituutioiden kanssa. Työkentän laajeneminen kouluista ympäröivään yhteiskuntaan on muuttanut opettajan työnkuvaa ja muuttaa sitä edelleen.

Verkostoitumisen avulla työelämä ja oppilaitokset lähestyvät toisiaan. Yhteistyö koulujen kanssa antaa yrityksille mahdollisuuden osallistua koulutuksen kehittämiseen, ja samalla nuori saa käsityksen työelämästä.

Tietotekniikkaa hyödynnetään opiskelussa ja koulutuksessa monilla eri tavoilla tekstinkäsittely- ja muiden sovellusten sekä tiedonhaun lisäksi. Tietoyhteiskunnassa vaaditaan kykyä hakea tietoa monista läheistä sekä käsitellä sitä uusissa asiayhteyksissä. Verkkoyhteydet ja videoneuvottelulaitteet ovat avuksi oppilaitosten välisessä sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Etäopiskelu lisääntyy verkkopedagogiikan muodossa.

Monikulttuurisuus näkyy yhteiskunnassamme ja kouluissa erityisesti maahanmuuttajaoppilaiden määrän kasvuna. Monikulttuurinen opetustyö vaatii opettajalta mm. erilaisuuden hyväksymistä, joustavien ja luovien kasvatusmenetelmien käyttöä sekä vieraiden kulttuurien tuntemusta. Kansainvälistyminen edellyttää kansainvälisiä suhteita, mahdollisuuksia opiskella ulkomailla ja myös vieraskielistä opetusta kouluissa.

Lähialat

Henkilöstökoulutus. Lasten päivähoito. Nuorisoalan työ. Kustannusala. Toimitustyö.

 

Opetusala