Liikunta ja urheilu

Johdanto

Liikuntapalveluja tarjoamalla ihmisiä ohjataan kohti liikunnallisia ja terveyttä edistäviä elämäntapoja. Valtio ja kunnat luovat liikuntamahdollisuuksia sekä vapaa-ajan viettoa varten että liikunnan myönteisten kansanterveydellisten ja -taloudellisten vaikutusten vuoksi. Urheiluseurat puolestaan edistävät oman lajinsa harrastamista sekä yhteisöllisyyttä. Liikuntapalveluja tarjoaville yrityksille kyse on elinkeinotoiminnasta.

Tuotteet ja palvelut

Ohjattua liikuntaa ja liikuntapaikkoja

Ohjattua liikuntaa järjestetään ympäri maata urheiluseurojen, kuntien liikuntatoimen ja liikuntapalveluja tarjoavien yritysten toimesta. Omatoimiselle liikunnan harrastamiselle luodaan edellytyksiä rakentamalla ja ylläpitämällä sisä- ja ulkoliikuntapaikkoja kuten uima- ja palloiluhalleja, kuntosaleja, urheilukenttiä ja ulkoilureittejä.

Liikuntaa harrastetaan monista syistä, joista tärkeimpiä ovat sen fyysistä kuntoa kohottavat ja ylläpitävät sekä henkistä hyvinvointia ja terveyttä edistävät vaikutukset. Harrastaminen urheiluseurassa tai ryhmäliikuntaan osallistuminen tarjoaa myös oivallisen tilaisuuden tavata toisia ihmisiä.

Kunto- ja terveysliikuntaa voidaan harrastaa monissa muodoissa. Suosittuja liikuntalajeja ovat esimerkiksi kävely, sauvakävely, lenkkeily, pyöräily, hiihto, uinti, kuntosaliharjoittelu, voimistelu, salibandy ja aerobic-tyyppinen ryhmäliikunta eri muotoineen.

Urheilulla tarkoitetaan puolestaan liikuntaa, jossa kilpaillaan tietyillä säännöillä. Urheilua voidaan harrastaa sekä kuntourheiluna omaksi huviksi ja hyödyksi että vakavammin kilpailumielessä. Ammattiurheilijoille urheilu on työ, josta he saavat elantonsa tai osan elannosta.

Urheilu on myös suosittu kulttuurin ja viihteen muoto, jota seurataan ahkerasti TV- ja radiolähetyksistä. Kilpailuja ja otteluja käydään katsomassa myös paikan päällä. Huippu-urheilulla on myös kansallista identiteettiä voimistava vaikutus.

Liikunnan ja urheilun parissa työskennellään monenlaisissa tehtävissä kenttätason liikunnanohjauksesta ja valmennuksesta järjestöjen hallinnollisiin tehtäviin. Ala työllistää myös esimerkiksi urheilijoiden ja kuntoilijoiden terveydenhuollon tehtävissä, ravitsemuksen neuvonnassa sekä liikuntapaikkojen huollossa ja urheiluvälineiden myynnissä.

Kuntien liikuntatoimi

Kunnan liikuntatoimen tehtävänä on luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle, mikä tapahtuu rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa eri-ikäisille ihmisille ja erityisryhmille.

Suomen noin 30 000 liikuntapaikasta noin 75 prosenttia on kuntien rakentamia ja ylläpitämiä. Liikuntatarjonta vaihtelee kunnittain, käytettävissä on tyypillisesti mm. maastoliikuntapaikkoja, urheilu- ja pallokenttiä, sisäliikuntatiloja ja uimahalleja.

Kunnat myös edistävät liikunnan kansalaistoimintaa, mikä tapahtuu tukemalla paikallisia urheiluseuroja taloudellisesti sekä antamalla tiloja niiden käyttöön. Kunnat ja urheiluseurat tekevät myös yhteistyötä esimerkiksi liikuntatapahtumien järjestämisessä.

Kuntien liikuntatoimessa työskennellään sekä hallinnollisissa tehtävissä että kenttätasolla. Tyypillisiä ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi liikuntatoimenjohtaja, liikuntasihteeri, liikunnanohjaaja, liikuntaneuvoja ja liikuntapaikkojen hoitaja.

Koulujen liikunnanopetus

Koulujen liikunnanopetuksella pyritään vaikuttamaan myönteisesti oppilaiden fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn sekä hyvinvointiin. Liikunnan avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys ja omaksumaan liikunnallinen elämäntapa.

Koululiikuntaa järjestetään ala- ja yläasteilla, joissa liikuntatunnit muodostavat koululiikunnan ytimen. Myös välituntiliikunta sekä aamu- ja iltapäivätoiminta ovat osa kouluissa tapahtuvaa liikuntaa. Liikuntaa on sisällytetty myös esiopetukseen, jossa sitä voidaan käyttää apuna kasvatuksessa, koska liikunnassa korostuu yhdessä tekeminen.

Urheiluseurat

Urheiluseurat pyrkivät edistämään edustamansa urheilulajin harrastamista. Liikuntaa harrastetaan seuroissa sekä kuntoilu- että kilpailumielessä. Seurat eivät toimi kaupallisessa mielessä, sillä ne eivät pyri tuottamaan voittoa, vaan varat hankitaan kattamaan toiminnan kustannuksia.

Urheiluseurat järjestävät kuntoliikuntatoimintaa, lasten ja nuorten liikuntaa sekä kilpailu- ja valmennustoimintaa. Seuran jäsenet voivat käydä ohjatuissa harjoituksissa sekä saavat halutessaan osallistua kilpailuihin seuran edustajana. Osa harrastajista tähtää aivan kilpaurheilun huipulle.

Suomessa on vähintään 10 000 liikunta- ja urheiluseuraa. Paikkakunnilla toimii tyypillisesti useita eri lajeihin keskittyneitä seuroja, esimerkiksi hiihto-, pöytätennis-, judo- ja yleisurheiluseuroja. Joissakin urheiluseuroissa toimii useita jaostoja, jotka järjestävät ja kehittävät oman lajinsa tarjontaa, kuten hiihto-, koripallo- ja kuntojaosto.

Liikunta- ja urheiluseuroissa on tarjolla liikunnanohjauksen ja valmennuksen tehtäviä sekä hallintotehtäviä, joissa työskentelee mm. toiminnanjohtajia, rahastonhoitajia jne. riippuen seuran koosta. Suurin osa urheiluseurojen työstä tehdään vapaaehtoispohjalta.

Liikuntapalveluja tarjoavat yritykset

Liikuntapalveluihin keskittyneet yritykset tarjoavat kymmeniä erilaisia liikuntamuotoja harrastajien tarpeisiin, esimerkiksi kuntosaliharjoittelua, ryhmäliikuntaa, kamppailulajeja, tanssia jne. Ohjatun liikunnan lisäksi ne myös opastavat liikunnassa ja ravitsemuksessa sekä laativat harjoitusohjelmia ja tarjoavat Personal Trainer -palveluita, jolloin käytettävissä on henkilökohtainen valmentaja. Palveluja tarjoavat mm. yksityiset kuntosalit, liikuntakeskukset ja kylpylät.

Urheilujärjestöt ja -liitot

Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry:n toiminta-ajatuksena on olla suomalaisen liikunnan ja urheilun yhdistävä voima. Valon tehtävänä on edistää fyysistä aktiivisuutta, liikuntaa, urheilua ja kansalaistoimintaa kaikenikäisten ihmisten joukossa. Valon jäsenjärjestöinä on 60 valtakunnallista järjestöä, 15 alueellista järjestöä ja 21 kumppanuusjäsentä.

Urheilujärjestöt ja -liitot tarjoavat koosta riippuen töitä hallinnollisista tehtävistä kenttätason työhön. Järjestöissä toimitaan lukuisilla tehtävänimikkeillä, joita ovat mm. toiminnanjohtaja, koulutuspäällikkö, valmennuspäällikkö, toimistopäällikkö, toimistosihteeri, valmentaja ja liikunnanohjaaja.

Liikunnan hallinto

Opetus- ja kulttuuriministeriön nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto johtaa, kehittää ja koordinoi liikuntapolitiikkaa. Ohjaustyö toteutetaan lainsäädännöllä, tutkimusten ja selvitysten välityksellä sekä liikuntaan ohjatuilla budjetti- ja veikkausvoittovaroilla. Aluehallinnossa liikunta-asioita hoidetaan aluehallintovirastoissa.

Toiminnan tavoitteena on edistää liikuntaa ja kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa. Pyrkimyksenä on myös edistää liikunnan avulla väestön hyvinvointia, terveyttä ja suvaitsevaisuutta sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä.

Hallinnon työtehtävät ovat asiantuntijatehtäviä, jotka liittyvät liikuntapolitiikan lainvalmisteluun sekä liikuntatoiminnan koordinointiin, kehittämiseen, valvontaan ja suunnitteluun. Tehtävänimikkeitä ovat mm. ylitarkastaja, tarkastaja ja suunnittelija.

Tutkimuslaitokset

Liikuntatieteen tutkimusta tekevät yliopistot, tutkimuslaitokset ja yksittäiset tutkijat. Toimijoita ovat esimerkiksi Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, UKK-instituutti, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Liikuntatieteellinen Seura LTS ja Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos THL.

Työpaikat

Liikuntapalveluja tarjoavat yritykset. Kuntien liikuntatoimi. Kunnissa koulujen liikunnanopetus. Oppilaitokset. Urheiluseurat. Urheilujärjestöt. Urheiluopistot. Tutkimuslaitokset. Urheilukaupat. Urheiluvälineliikkeet. Urheiluterveydenhuolto. Valtion hallinto.

Ammatit

Liikunnanohjaaja. Kuntosaliohjaaja. Liikuntaneuvoja. Henkilökohtainen valmentaja. Personal Trainer. Liikuntapaikkojen hoitaja. Liikuntasihteeri. Liikunnanopettaja. Valmentaja. Urheiluhieroja. Fysioterapeutti. Ravitsemusneuvoja. Urheilulääkäri. Urheilupsykologi. Toiminnanjohtaja. Järjestösihteeri. Talouspäällikkö. Markkinointipäällikkö. Viestintäpäällikkö. Toimistonhoitaja. Sihteeri. Rahastonhoitaja. Urheiluvälinekauppias. Urheilukaupan myyjä. Urheiluvälineiden huoltaja. Urheilutoimittaja.

Liikunnan ja urheilun tehtävissä voidaan toimia myös muilla ammatti- tai tehtävänimikkeillä.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa, urheiluopistoissa, voi suorittaa liikunnanohjauksen perustutkinnon. Tutkintonimike on liikuntaneuvoja.

Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös hierojan, liikunnan, liikuntapaikkojenhoitajan ja valmentajan ammattitutkinnot sekä hierojan, liikuntapaikkamestarin ja valmentajan erikoisammattitutkinnot.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella liikuntaa ja vapaa-aikaa. Tutkintonimike on liikunnan ammattikorkeakoulututkinto liikunnanohjaaja (AMK).

Jyväskylän yliopistossa voi opiskella liikuntatieteitä. Alempi korkeakoulututkinto on liikuntatieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on liikuntatieteiden maisteri.

Työllisyys

Liikunnan ja urheilun tehtävissä työskentelevien lukumäärän selvittäminen on vaikeaa, koska alan työpaikat ovat yksityisellä puolella eri toimialoilla, kunnissa ja järjestöissä. Alalla työskennellään paljon myös sivutoimisesti sekä osa-aikaisesti tuntityöntekijöinä.

Suomessa on arviolta noin 1 200 ammattiurheilijaa, jotka saavat elantonsa tai osan siitä urheilemalla (v. 2017). Yleensä vain menestyvät huippu-urheilijat, joilla on hyvät sopimukset ja sponsorit, tulevat toimeen pelkästään urheilemalla. Monilla on siksi jokin toinen työ toimeentulon lähteenä. Ammattivalmentajia on noin 1 800, joista monet ovat osa-aikaisia tai sivutoimisia.

Kunnat työllistävät liikuntatoimessa yhteensä noin 5 000 henkeä (v. 2017). He toimivat pääosin liikuntapaikkojen hoidon ja asiakaspalvelun tehtävissä tai liikunnanopettajina. Liikuntapalvelujen suunnittelutehtävät työllistävät jonkin verran. Kunnat palkkaavat uusia työntekijöitä pääasiassa eläkkeelle jäävien tilalle. Työllisyystilanne on vakaa. Kuntien ei kuitenkaan arvioida työllistävän tulevaisuudessa enempää kiristyvän talouden vuoksi.

Liikuntapalveluja tarjoavat yritykset työllistävät arviolta noin 8 000 henkilöä. Työpaikkojen määrä on kasvanut voimakkaasti esimerkiksi liikuntakeskuksissa ja kuntosaleilla. Liikunnan ammattilaiset perustavat yhä enemmän pienyrityksiä, jotka keskittyvät liikuntapalvelujen tarjontaan ja konsultointiin. Alalla on paljon esimerkiksi personal trainereita ja ryhmäliikuntatuntien ohjaajia toiminimellä.

Ala työllistää myös urheiluseuroissa, joista useimmat toimivat kokonaan tai osittain vapaaehtoistyön varassa. Urheilun ja liikunnan keskusjärjestöt ja lajiliitot työllistävät kukin muutamasta muutamaan kymmeneen henkilöä kokopäiväisesti esimerkiksi hallinnon, kilpailutoiminnan ja viestinnän tehtävissä.

Kaupan alalla työllistävät urheiluvälineiden ja -tarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan erikoisliikkeet. Urheilu- ja liikuntavälineiden valmistus työllistää sekin Suomessa. Urheiluvälineiden kysyntään vaikuttavat talouden suhdanteet ja asiakkailla käytettävissä olevat varat.

Liikunnan arvioidaan työllistävän tulevaisuudessa nykyistä enemmän liikuntayrityksissä. Liikunnan työllisyyttä edistää sen harrastamisen kiistaton yhteys hyvinvointiin ja terveyteen. Monilla on myös varaa ja halu palkata henkilökohtainen valmentaja. Väestön ikääntymisen myötä syntyy uusia työtilaisuuksia, koska yhä useammalla on aikaa liikkua. Ihmiset käyttävät liikuntapalveluja talouden suhdanteista riippumatta.

Kehitysnäkymät

Liikunta-alan tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat ihmisten halua liikkua, asiakaslähtöisyyden korostuminen, liikuntapalveluja tarjoavien yritysten kilpailukyky, verkostoituminen eri toimijoiden välillä, kilpaurheilun ja terveysliikunnan tutkimus ja liikunnan taloudellisten tukien määrä. Liikuntapolitiikalla edistetään liikuntaa ja sen kautta väestön hyvinvointia, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa. 

Liikunnan harrastaminen lisää ihmisten hyvinvointia sekä vaikuttaa kansanterveyteen ja kansantalouteen myönteisesti. Väestön liikunnallisuuden edistäminen vähentää liian vähäisen liikunnan aiheuttamia terveyshaittoja ja sairauspoissaoloja, pienentää terveydenhuoltokuluja ja parantaa työn tuottavuutta. Liikunnalla voidaan usein myös ennaltaehkäistä monia sairauksia, kuten esimerkiksi aikuisiän diabetesta. 

Omatoiminen liikunta on yleisin tapa harrastaa liikuntaa, mutta harrastajat kokoontuvat usein liikkumaan myös kaveriporukoissa vapaamuotoisesti. Kuntoliikuntaa useita kertoja viikossa harrastavien määrä on hieman kasvanut ehkä liikunnan trendikkyydestä johtuen. Lähes puolet suomalaisista liikkuu 1-2 kertaa viikossa, mikä on suositusten mukaan liian vähän. Kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoituksia pitäisi tehdä useita kertoja viikossa. 

Samaan aikaan myös liikuntaa harrastamattomien määrä on kasvanut, sillä aikuisista noin neljännes ei harrasta liikuntaa. He eivät joko löydä itselleen sopivaa lajia, motivoidu tai löydä aikaa liikkumiseen. Nykyaikainen elämäntapa suosii vapaa-ajalla passiivisuutta television, tietokoneen tai kännykän ääressä. Ihmiset istuvat entistä enemmän ja myös muu fyysinen aktiivisuus on vähentynyt, mukaan lukien työmatkaliikunta. 

Liikunta-alan toimijoiden keskeinen haaste on työikäisten työkyvyn ylläpito. Työntekijöiden pysyminen terveenä on tärkeää työnantajille, joten he tarjoavat mahdollisuuksia kuntoiluun työpaikkaetuna. Haasteena on myös vanhuksien määrän kasvu ja heidän toimintakykynsä säilyttäminen. Ikäihmiset liikkuvat entistä enemmän, koska he haluavat pysyä paremmassa kunnossa ja asua mahdollisimman kauan kotona. 

Lapsilla ja nuorilla liikunta kehittää erityisesti tuki- ja liikuntaelimistöä ja liikuntatottumusten syntymistä. Heidän aktivoiminen liikkumaan on haaste, sillä he ovat entistä huonommassa kunnossa ja useammin ylipainoisia. Erityisen tärkeää olisi saada liikuntaharrastus jatkumaan murrosiän yli. Kouluissa tulisi keskittyä liikunnan innostavuuteen, jotta mahdollisimman moni löytäisi itselleen mieluisan lajin pitkäaikaiseksi harrastukseksi. 

Seuratoiminnassa tulisi huomioida myös ne nuoret, jotka haluavat harrastaa, eivätkä tähtää lajinsa huipulle. Esimerkiksi viikoittaisten harjoitusten määrä ja niihin käytettävä aika eroaa huippu-urheilijaksi pyrkivillä ja harrastajilla. Nuorten tarpeiden ja motiivien huomioiminen on tärkeää harrastuksen jatkuvuuden kannalta, sillä liiallinen harjoittelu tai tulosten korostunut painottaminen voi viedä liikunnasta ilon ja saada lopettamaan. 

Kunnat tarjoavat liikuntapalveluita kuntalaisille ja ylläpitävät liikuntapaikkoja. Niiden ylläpito voi muodostua ongelmaksi, koska kuntien talous on tiukentunut. Liikuntapalvelujen käyttäjät joutuvat maksamaan palveluista enemmän. Kunnat voivat tehdä enemmän yhteistyötä alan yrittäjien kanssa ja hankkia liikuntapalveluja ostopalveluina. 

Liikuntapalveluja tarjoavien enimmäkseen pienten yritysten ja usein kansainvälisten ketjujen tarjonnalle on entistä enemmän kysyntää. Liikuntaliiketoiminnassa on kasvulle potentiaalia erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä matkailuun ja tapahtumiin liittyen. Pienillä paikkakunnilla liikuntayritykset saattavat joutua kilpailemaan urheiluseurojen ja kunnan palveluiden kanssa. 

Ihmisten aktivoiminen liikkumaan on haaste liikunnan ammattilaisille. Asiakkaat kaipaavat opastusta perusasioissa, siitä miten tulisi liikkua, mitä liikkuessa tapahtuu ja miten se vaikuttaa. Ammatillisessa osaamisessa korostuvat kasvatuksen ja ohjaamisen valmiudet, asiakaslähtöisyys, joustavuus, vuorovaikutustaidot ja yrittäjyys. Kansainvälistyminen tuo alalle uusia asiakkaita, mikä edellyttää kielitaitoa ja kulttuurientuntemusta.

Lähialat

Kulttuuriala. Sosiaaliala. Terveydenhuoltoala. Opetusala. Nuorisotyö. Matkailuala.

Liikunta ja urheilu