Liikunta ja urheilu

Johdanto

Liikuntapalveluja tarjoamalla ihmisiä ohjataan kohti liikunnallisia ja terveyttä edistäviä elämäntapoja. Valtio ja kunnat luovat liikuntamahdollisuuksia sekä vapaa-ajan viettoa varten että liikunnan myönteisten kansanterveydellisten ja -taloudellisten vaikutusten vuoksi. Urheiluseurat puolestaan edistävät oman lajinsa harrastamista sekä yhteisöllisyyttä. Liikuntapalveluja tarjoaville yrityksille kyse on elinkeinotoiminnasta.

Tuotteet ja palvelut

Ohjattua liikuntaa ja liikuntapaikkoja

Ohjattua liikuntaa järjestetään ympäri maata urheiluseurojen, kuntien liikuntatoimen ja liikuntapalveluja tarjoavien yritysten toimesta. Omatoimiselle liikunnan harrastamiselle luodaan edellytyksiä rakentamalla ja ylläpitämällä sisä- ja ulkoliikuntapaikkoja kuten uima- ja palloiluhalleja, kuntosaleja, urheilukenttiä ja ulkoilureittejä.

Liikuntaa harrastetaan monista syistä, joista tärkeimpiä ovat sen fyysistä kuntoa kohottavat ja ylläpitävät sekä henkistä hyvinvointia ja terveyttä edistävät vaikutukset. Harrastaminen urheiluseurassa tai ryhmäliikuntaan osallistuminen tarjoaa myös oivallisen tilaisuuden tavata toisia ihmisiä.

Kunto- ja terveysliikuntaa voidaan harrastaa monissa muodoissa. Suosittuja liikuntalajeja ovat esimerkiksi kävely, sauvakävely, lenkkeily, pyöräily, hiihto, uinti, kuntosaliharjoittelu, voimistelu, salibandy ja aerobic-tyyppinen ryhmäliikunta eri muotoineen.

Urheilulla tarkoitetaan puolestaan liikuntaa, jossa kilpaillaan tietyillä säännöillä. Urheilua voidaan harrastaa sekä kuntourheiluna omaksi huviksi ja hyödyksi että vakavammin kilpailumielessä. Ammattiurheilijoille urheilu on työ, josta he saavat elantonsa tai osan elannosta.

Urheilu on myös suosittu kulttuurin ja viihteen muoto, jota seurataan ahkerasti TV- ja radiolähetyksistä. Kilpailuja ja otteluja käydään katsomassa myös paikan päällä. Huippu-urheilulla on myös kansallista identiteettiä voimistava vaikutus.

Liikunnan ja urheilun parissa työskennellään monenlaisissa tehtävissä kenttätason liikunnanohjauksesta ja valmennuksesta järjestöjen hallinnollisiin tehtäviin. Ala työllistää myös esimerkiksi urheilijoiden ja kuntoilijoiden terveydenhuollon tehtävissä, ravitsemuksen neuvonnassa sekä liikuntapaikkojen huollossa ja urheiluvälineiden myynnissä.

Kuntien liikuntatoimi

Kunnan liikuntatoimen tehtävänä on luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle, mikä tapahtuu rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa eri-ikäisille ihmisille ja erityisryhmille.

Suomen noin 30 000 liikuntapaikasta noin 75 prosenttia on kuntien rakentamia ja ylläpitämiä. Liikuntatarjonta vaihtelee kunnittain, käytettävissä on tyypillisesti mm. maastoliikuntapaikkoja, urheilu- ja pallokenttiä, sisäliikuntatiloja ja uimahalleja.

Kunnat myös edistävät liikunnan kansalaistoimintaa, mikä tapahtuu tukemalla paikallisia urheiluseuroja taloudellisesti sekä antamalla tiloja niiden käyttöön. Kunnat ja urheiluseurat tekevät myös yhteistyötä esimerkiksi liikuntatapahtumien järjestämisessä.

Kuntien liikuntatoimessa työskennellään sekä hallinnollisissa tehtävissä että kenttätasolla. Tyypillisiä ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi liikuntatoimenjohtaja, liikuntasihteeri, liikunnanohjaaja, liikuntaneuvoja ja liikuntapaikkojen hoitaja.

Koulujen liikunnanopetus

Koulujen liikunnanopetuksella pyritään vaikuttamaan myönteisesti oppilaiden fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn sekä hyvinvointiin. Liikunnan avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys ja omaksumaan liikunnallinen elämäntapa.

Koululiikuntaa järjestetään ala- ja yläasteilla, joissa liikuntatunnit muodostavat koululiikunnan ytimen. Myös välituntiliikunta sekä aamu- ja iltapäivätoiminta ovat osa kouluissa tapahtuvaa liikuntaa. Liikuntaa on sisällytetty myös esiopetukseen, jossa sitä voidaan käyttää apuna kasvatuksessa, koska liikunnassa korostuu yhdessä tekeminen.

Urheiluseurat

Urheiluseurat pyrkivät edistämään edustamansa urheilulajin harrastamista. Liikuntaa harrastetaan seuroissa sekä kuntoilu- että kilpailumielessä. Seurat eivät toimi kaupallisessa mielessä, sillä ne eivät pyri tuottamaan voittoa, vaan varat hankitaan kattamaan toiminnan kustannuksia.

Urheiluseurat järjestävät kuntoliikuntatoimintaa, lasten ja nuorten liikuntaa sekä kilpailu- ja valmennustoimintaa. Seuran jäsenet voivat käydä ohjatuissa harjoituksissa sekä saavat halutessaan osallistua kilpailuihin seuran edustajana. Osa harrastajista tähtää aivan kilpaurheilun huipulle.

Suomessa on vähintään 10 000 liikunta- ja urheiluseuraa. Paikkakunnilla toimii tyypillisesti useita eri lajeihin keskittyneitä seuroja, esimerkiksi hiihto-, pöytätennis-, judo- ja yleisurheiluseuroja. Joissakin urheiluseuroissa toimii useita jaostoja, jotka järjestävät ja kehittävät oman lajinsa tarjontaa, kuten hiihto-, koripallo- ja kuntojaosto.

Liikunta- ja urheiluseuroissa on tarjolla liikunnanohjauksen ja valmennuksen tehtäviä sekä hallintotehtäviä, joissa työskentelee mm. toiminnanjohtajia, rahastonhoitajia jne. riippuen seuran koosta. Suurin osa urheiluseurojen työstä tehdään vapaaehtoispohjalta.

Liikuntapalveluja tarjoavat yritykset

Liikuntapalveluihin keskittyneet yritykset tarjoavat kymmeniä erilaisia liikuntamuotoja harrastajien tarpeisiin, esimerkiksi kuntosaliharjoittelua, ryhmäliikuntaa, kamppailulajeja, tanssia jne. Ohjatun liikunnan lisäksi ne myös opastavat liikunnassa ja ravitsemuksessa sekä laativat harjoitusohjelmia ja tarjoavat Personal Trainer -palveluita, jolloin käytettävissä on henkilökohtainen valmentaja. Palveluja tarjoavat mm. yksityiset kuntosalit, liikuntakeskukset ja kylpylät.

Urheilujärjestöt ja -liitot

Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry:n toiminta-ajatuksena on olla suomalaisen liikunnan ja urheilun yhdistävä voima. Valon tehtävänä on edistää fyysistä aktiivisuutta, liikuntaa, urheilua ja kansalaistoimintaa kaikenikäisten ihmisten joukossa. Valon jäsenjärjestöinä on 60 valtakunnallista järjestöä, 15 alueellista järjestöä ja 21 kumppanuusjäsentä.

Urheilujärjestöt ja -liitot tarjoavat koosta riippuen töitä hallinnollisista tehtävistä kenttätason työhön. Järjestöissä toimitaan lukuisilla tehtävänimikkeillä, joita ovat mm. toiminnanjohtaja, koulutuspäällikkö, valmennuspäällikkö, toimistopäällikkö, toimistosihteeri, valmentaja ja liikunnanohjaaja.

Liikunnan hallinto

Opetus- ja kulttuuriministeriön nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto johtaa, kehittää ja koordinoi liikuntapolitiikkaa. Ohjaustyö toteutetaan lainsäädännöllä, tutkimusten ja selvitysten välityksellä sekä liikuntaan ohjatuilla budjetti- ja veikkausvoittovaroilla. Aluehallinnossa liikunta-asioita hoidetaan aluehallintovirastoissa.

Toiminnan tavoitteena on edistää liikuntaa ja kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa. Pyrkimyksenä on myös edistää liikunnan avulla väestön hyvinvointia, terveyttä ja suvaitsevaisuutta sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä.

Hallinnon työtehtävät ovat asiantuntijatehtäviä, jotka liittyvät liikuntapolitiikan lainvalmisteluun sekä liikuntatoiminnan koordinointiin, kehittämiseen, valvontaan ja suunnitteluun. Tehtävänimikkeitä ovat mm. ylitarkastaja, tarkastaja ja suunnittelija.

Tutkimuslaitokset

Liikuntatieteen tutkimusta tekevät yliopistot, tutkimuslaitokset ja yksittäiset tutkijat. Toimijoita ovat esimerkiksi Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, UKK-instituutti, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Liikuntatieteellinen Seura LTS ja Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos THL.

 

Työpaikat

Liikuntapalveluja tarjoavat yritykset. Kuntien liikuntatoimi. Kunnissa koulujen liikunnanopetus. Oppilaitokset. Urheiluseurat. Urheilujärjestöt. Urheiluopistot. Tutkimuslaitokset. Urheilukaupat. Urheiluvälineliikkeet. Urheiluterveydenhuolto. Valtion hallinto.

 

Ammatit

Liikunnanohjaaja. Kuntosaliohjaaja. Liikuntaneuvoja. Henkilökohtainen valmentaja. Personal Trainer. Liikuntapaikkojen hoitaja. Liikuntasihteeri. Liikunnanopettaja. Valmentaja. Urheiluhieroja. Fysioterapeutti. Ravitsemusneuvoja. Urheilulääkäri. Urheilupsykologi. Toiminnanjohtaja. Järjestösihteeri. Talouspäällikkö. Markkinointipäällikkö. Viestintäpäällikkö. Toimistonhoitaja. Sihteeri. Rahastonhoitaja. Urheiluvälinekauppias. Urheilukaupan myyjä. Urheiluvälineiden huoltaja. Urheilutoimittaja.

Liikunnan ja urheilun tehtävissä voidaan toimia myös muilla ammatti- tai tehtävänimikkeillä.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa, urheiluopistoissa, voi suorittaa liikunnanohjauksen perustutkinnon. Tutkintonimike on liikuntaneuvoja.

Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös hierojan, liikunnan, liikuntapaikkojenhoitajan ja valmentajan ammattitutkinnot sekä hierojan, liikuntapaikkamestarin ja valmentajan erikoisammattitutkinnot.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella liikuntaa ja vapaa-aikaa. Tutkintonimike on liikunnan ammattikorkeakoulututkinto liikunnanohjaaja (AMK).

Jyväskylän yliopistossa voi opiskella liikuntatieteitä. Alempi korkeakoulututkinto on liikuntatieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on liikuntatieteiden maisteri.

 

Työllisyys

Liikunnan ja urheilun tehtävissä työskentelevien lukumäärän selvittäminen on vaikeaa, koska alan työpaikat ovat yksityisellä puolella eri toimialoilla, kunnissa ja järjestöissä. Alalla työskennellään paljon myös sivutoimisesti sekä osa-aikaisesti tuntityöntekijöinä.

Suomessa on arviolta noin 1 200 ammattiurheilijaa, jotka saavat elantonsa tai osan siitä urheilemalla (v. 2017). Yleensä vain menestyvät huippu-urheilijat, joilla on hyvät sopimukset ja sponsorit, tulevat toimeen pelkästään urheilemalla. Monilla on siksi jokin toinen työ toimeentulon lähteenä. Ammattivalmentajia on noin 1 800, joista monet ovat osa-aikaisia tai sivutoimisia.

Kunnat työllistävät liikuntatoimessa yhteensä noin 5 000 henkeä (v. 2017). He toimivat pääosin liikuntapaikkojen hoidon ja asiakaspalvelun tehtävissä tai liikunnanopettajina. Liikuntapalvelujen suunnittelutehtävät työllistävät jonkin verran. Kunnat palkkaavat uusia työntekijöitä pääasiassa eläkkeelle jäävien tilalle. Työllisyystilanne on vakaa. Kuntien ei kuitenkaan arvioida työllistävän tulevaisuudessa enempää kiristyvän talouden vuoksi.

Liikuntapalveluja tarjoavat yritykset työllistävät arviolta noin 8 000 henkilöä. Työpaikkojen määrä on kasvanut voimakkaasti esimerkiksi liikuntakeskuksissa ja kuntosaleilla. Liikunnan ammattilaiset perustavat yhä enemmän pienyrityksiä, jotka keskittyvät liikuntapalvelujen tarjontaan ja konsultointiin. Alalla on paljon esimerkiksi personal trainereita ja ryhmäliikuntatuntien ohjaajia toiminimellä.

Ala työllistää myös urheiluseuroissa, joista useimmat toimivat kokonaan tai osittain vapaaehtoistyön varassa. Urheilun ja liikunnan keskusjärjestöt ja lajiliitot työllistävät kukin muutamasta muutamaan kymmeneen henkilöä kokopäiväisesti esimerkiksi hallinnon, kilpailutoiminnan ja viestinnän tehtävissä.

Kaupan alalla työllistävät urheiluvälineiden ja -tarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan erikoisliikkeet. Urheilu- ja liikuntavälineiden valmistus työllistää sekin Suomessa. Urheiluvälineiden kysyntään vaikuttavat talouden suhdanteet ja asiakkailla käytettävissä olevat varat.

Liikunnan arvioidaan työllistävän tulevaisuudessa nykyistä enemmän liikuntayrityksissä. Liikunnan työllisyyttä edistää sen harrastamisen kiistaton yhteys hyvinvointiin ja terveyteen. Monilla on myös varaa ja halu palkata henkilökohtainen valmentaja. Väestön ikääntymisen myötä syntyy uusia työtilaisuuksia, koska yhä useammalla on aikaa liikkua. Ihmiset käyttävät liikuntapalveluja talouden suhdanteista riippumatta.

Kehitysnäkymät

Liikuntatottumuksia edistämällä saavutetaan myönteisiä kansanterveydellisiä ja kansantaloudellisia vaikutuksia, kun liian vähäisen liikunnan aiheuttamat terveyshaitat vähenevät, työn tuottavuus paranee, sairauspoissaolot vähenevät ja terveydenhuolto- ja sosiaalikulut laskevat. Liikunnalla voidaan usein ennaltaehkäistä monia sairauksia, esimerkkinä aikuisiän diabetes.

Liikunta-alan keskeinen haaste tulevaisuudessa on työikäisen väestön työkyvyn säilyttäminen. Työnantajat tulevat kiinnittämään yhä enemmän huomiota työntekijöidensä kuntoiluun, koska heidän terveenä pysyminen on tärkeää.

Myös ikääntyvän väestön määrän kasvu ja heidän toimintakykynsä säilyttäminen on yksi liikunta-alan haasteista. Ikäihmiset liikkuvat entistä enemmän, koska he haluavat pysyä paremmassa kunnossa ja asua mahdollisimman pitkään kotona.

Niin ikään nuorempien ikäpolvien liikunnallisen aktiivisuuden lisääminen on haaste, sillä lapset ja nuoret ovat aikaisempaa huonommassa kunnossa ja kärsivät entistä enemmän ylipainosta.

Haasteena on ylläpitää nuorten liikuntaharrastus seurassa tai muuten murrosiän yli. Seuratoiminnassa tulisi huomioida myös ne nuoret, jotka haluavat harrastaa, eivätkä tähtää lajinsa huipulle. Siksi olisi tärkeää huomioida nuorten tarpeet ja motiivit, jotta liikuntaharrastus jatkuisi.

Urheiluseurojen järjestämä liikunta on jo vuosia kasvattanut suosiotaan alle 14-vuotiaiden keskuudessa. Alle kouluikäisistä noin joka kolmas ja 7-14-vuotiaista 55 prosenttia liikkuu urheiluseurojen järjestämissä harjoituksissa. 7-29-vuotiaista noin kolmasosa liikkuu vähintään viikoittain urheilu- tai liikuntaseurassa, kunnallisissa ja yksityisissä liikuntapalveluissa noin neljäsosa.

Aikuisista noin 15 prosenttia harrastaa liikuntaa urheiluseurojen harjoituksissa. Aikuiset harrastavat entistä enemmän yksityisissä liikuntapalveluja tarjoavissa yrityksissä. Ikääntyneestä väestöstä seuroissa harrastaa vain muutama prosentti.

Omatoiminen liikunta on yleisin tapa harrastaa liikuntaa. Myös kaveriporukkaseurojen määrä on lisääntynyt. Harrastajat kokoontuvat entistä enemmän vapaamuotoisesti pienryhmissä. Myös vapaaehtoistyötä tehdään liikunnan ja urheilun parissa edelleen paljon. Se on selvästi yhteydessä oman lapsen harrastukseen.

Kunnallisten liikuntapaikkojen ylläpito voi muodostua tulevaisuudessa ongelmaksi, koska kuntien talous ei pitkällä aikavälillä mahdollista kaikkien, ja ennen kaikkia kalliimpien, liikuntapaikkojen ylläpitoa. Liikuntapalvelujen käyttäjät todennäköisesti joutuvat maksamaan palveluista entistä enemmän.

Liikuntapalveluja tarjoavien yritysten ja ketjujen liikuntatarjonnalle on kysyntää entistä enemmän. Toisaalta varsinkin pienillä paikkakunnilla ne saattavat joutua kilpailemaan urheiluseurojen ja kunnan palveluiden kanssa. Kunnat voisivat tehdä enemmän yhteistyötä alan yrittäjien kanssa sekä selkeyttää eroa liikuntapalvelujen järjestämisen ja tuottamisen välillä, jolloin ne esimerkiksi hankkisivat liikuntapalveluja ostopalveluina.

Ihmisten aktivoiminen liikkumaan on sekä haaste että mahdollisuus liikunnan ammattilaisille. Liikuntapalveluja hankkivat asiakkaat kaipaavat opastusta perusasioissa, kuten siitä miten tulisi liikkua, mitä liikkuessa tapahtuu ja miten se vaikuttaa.

Ammatillisessa osaamisessa korostuvat kasvatuksen ja ohjaamisen valmiudet, asiakaslähtöisyys, joustavuus, vuorovaikutustaidot ja yrittäjyys. Kansainvälistyminen tuo alalle uusia vaatimuksia sekä uusia asiakkaita ja kieli- ja kulttuuritaitovaatimuksia.

 

Lähialat

Kulttuuriala. Sosiaaliala. Terveydenhuoltoala. Opetusala. Nuorisotyö. Matkailuala.

 

 

 

 

Lisäaineistot

 

 

 

 

 

Liikunta ja urheilu