Nuohousala

Johdanto

Nuohouksen tarkoituksena on estää savuhormeihin ja tulisijoihin kertyneen jätteen aiheuttama palovaara. Paloturvallisuuden lisäksi nuohoustoiminnalla vaikutetaan energian säästöön ja ympäristön puhtauteen sekä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sisäilman puhtaudella.

Tuotteet ja palvelut

Nuohous perustuu Suomessa pelastuslakiin ja -asetukseen. Tulisijat ja savuhormit on nuohottava sekä ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot huollettava ja puhdistettava määrävälein. Rakennuksen omistajan tai haltijan on huolehdittava tästä yleisten tilojen osalta sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta.

Suomessa alueen pelastustoimi päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Nuohous voidaan järjestää kolmella eri tavalla: alueen pelastustoimi tuottaa nuohouspalvelut itse, hankkii nuohouspalvelut muulta palvelun tuottajalta tai sallii rakennuksen omistajan tai haltijan sopia nuohouksesta palvelujen tuottajan kanssa.

Nuohous hoidetaan pääasiassa piirinuohousjärjestelmällä, jolloin alue tekee sopimuksen nuohoustehtävien hoitamisesta ammatinharjoittajan tai liikkeenharjoittajana toimivan piirinuohoojan kanssa. Piirinuohoojalla voi olla palveluksessaan työntekijöitä.

Sopimusjärjestelmässä alue voi sallia rakennuksen omistajan tai haltijan sopia nuohouksesta palvelujen tuottajan kanssa. Vain kolmessa kunnassa on käytössä niin sanottu sopimusperusteinen nuohous. Kunnallinen nuohouslaitos on enää vain Sievissä.

Palonehkäisy

Nuohoojan perinteiset tehtävät, ns. musta nuohous, ovat tulisijojen ja savuhormien kunnon tarkastaminen ja puhdistaminen. Kiinteäpolttoiset ja öljyllä toimivat tulisijat tulisi nuohota vuoden välein, vapaa-ajan asuntojen tulisijat kolmen vuoden välein.

Nämä toimenpiteet ovat olennaisen tärkeitä paloturvallisuuden kannalta. Havaituista vioista ja puutteista tiedotetaan asiakkaalle sekä ilmoitetaan palotarkastuksesta vastaavalle pelastusviranomaiselle.

Nuohoojat tekevät myös savuhormien tiiviyskokeita ja videokuvauksia sekä korjaavat savuhormeja. Alan ammattilaiset neuvovat ja konsultoivat asiakkaita tulisijoihin, palamiseen, paloturvallisuuteen ja ilmanvaihtoon liittyvissä asioissa koskivat ne sitten käyttöä, huoltoa tai suunnittelua.

Tulisijojen käytön opastus on myös tärkeää. Jo tulisijaa suunniteltaessa on otettava huomioon paloturvallisuuteen liittyvät ohjeet, mm. suojaetäisyydet, savuhormin ja -piipun mitoitus sekä tulisijan perustuksen lujuuteen liittyvät seikat.

Tulisijojen käytön suurimmat vaarat ovat tulipalovaara ja häkämyrkytys. Yleensä juuri väärä käyttö on syynä onnettomuuksiin. Esimerkiksi huono polttoaine ja riittämätön palamisilma aiheuttavat tulisijan pikeentymisen ja nokeentumisen. Tästä voi olla seurauksena nk. nokipalo, jossa savukanaviin ja savupiipun pinnoille tiivistynyt noki ja piki syttyvät palamaan.

Nokipalo on erittäin vaarallinen, koska kuumuus savuhormissa voi nousta huomattavan korkeaksi. Nokipalossa on sen tähden vaarana savuhormin halkeaminen ja tulipalon leviäminen hormiston lähellä oleviin syttyviin rakenteisiin.

Maassamme vallitseva hyvä paloturvallisuustaso johtuu merkittävältä osalta siitä, että tähän saakka tulisijoista ja savuhormeista aiheutuvat palovahingot on kyetty pitämään alhaisina säännöllisesti hoidetulla nuohoustoiminnalla.

Energian säästö ja ympäristön suojelu

Tulisijojen oikeaoppinen käyttö on myös taloudellisesti kannattavaa, sillä keskuslämmityskattilan säännöllinen nuohous alentaa kiinteistön lämmityskustannuksia. Savukaasujen mittauksella voidaan puolestaan selvittää palamishyötysuhdetta sekä huollon tarvetta. Tulisijojen ja savuhormien puhdistaminen vähentää polttoaineen kulutusta sekä edistää täydellistä palamista, mikä vähentää myös haitallisia ympäristöpäästöjä.

Laadukas sisäilma

Ilmanvaihtoon liittyvät tehtävät ovat nuohousyrittäjien ja nuohoojien toinen keskeinen päätoimiala ns. mustan nuohouksen ohella. Nuohoojat tarkastavat, puhdistavat ja huoltavat yhä lisääntyvässä määrin ilmanvaihtolaitteistoja sekä tekevät ilmanvaihdon mittaus- ja säätötoimenpiteitä.

Tarkoituksena on poistaa epäpuhtaudet ja pitää sisäilma jatkuvasti korkealaatuisena. Sisäilman epäpuhtaudet ovat peräisin mm. rakennus- ja sisustusmateriaaleista sekä ihmisen omasta toiminnasta ja ulkoilmasta. Ilmanvaihtokanaviin kertyy ajan mittaan epäpuhtauksia, kuten pölyä, siitepölyä, mikrobeja, homesieniä, savu-, käry- ja kemikaalijäämiä. Myös kanaviin päässyt kosteus levittää epäpuhtauksia.

Puutteellinen tai epätarkasti säädetty ilmanvaihto huonontaa sisäilmaa. Epäpuhdas sisäilma vaikuttaa suoraan terveyteen, työtehoon ja viihtyvyyteen. Taloudelliseltakin kannalta viihtyvyyshaitat ovat merkittäviä alentuneen tuottavuuden vuoksi.

Vuosittain puhdistettavia kohteita ovat mm. ammattimaisen ruoanvalmistuspaikan ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot sekä sellaisten teollisuustilojen ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot, joissa kanaviin voi kertyä runsaasti paloa levittäviä aineita.

Sairaalan, vanhainkodin ja suljetun rangaistuslaitoksen sekä päivähoitolaitoksen, koulun, hotellin, lomakodin, asuntolan ja ravintolan ilmanvaihtokanavat ja laitteistot puhdistetaan 5 vuoden välein. Muut kohteen suositellaan tarkastettavaksi vähintään 10 vuoden välein.

Osa ilmanvaihtolaitoksista puhdistetaan, huolletaan ja säädetään useammin mm. energiansäästö-, hygienia- ja asumisviihtyvyyssyistä. Tehdyt toimenpiteet vähentävät myös ilmanvaihtolaitteistojen korjaus- ja huoltokuluja sekä pidentävät niiden käyttöikää.

Nuohoojan ammatti

Nuohoojilla on vuosisataiset käsityöläisammatin perinteet. Nuohous on monipuolinen ja vaativa ammatti, jossa on tunnettava monenlaiset tulisijat kuten hellat, uunit, takat, lämpökattilat jne. sekä niille tehtävät toimenpiteet. Suuri osa työstä tehdään edelleen käsityökaluilla.

Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustyöt edellyttävät nuohoojalta uudenlaista osaamista, jossa on hallittava mm. puhdistuksessa käytettävät työvälineet ja puhdistusaineet.

Nuohooja kohtaa työssään asiakkaita sekä näiden kodeissa että työpaikoilla, joten häneltä edellytetään hyviä sosiaalisia taitoja. Asiakkaiden opastaminen ja neuvominen esimerkiksi paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa edellyttää keskustelutaitoja. Nuohoojan on tultava toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Nuohousalan ammattilaiset toimivat palonehkäisytyössä kuten myös pelastustoimen ammattilaiset, esimerkiksi palomiehet ja palotarkastajat. Työssään nuohooja toimii usein yhteistyössä ilmanvaihtoasentajien, öljypoltinhuoltajien, muurarien, rakennustarkastajien sekä lvi-teknikkojen, -suunnittelijoiden ja -asentajien kanssa.

Työturvallisuusasioiden huomioiminen on ammatissa keskeisen tärkeää. Työskentelyolosuhteet vaihtelevat paljon, sillä ammatissa työskennellään välillä ulkona korkeilla katoilla, toisinaan taas sisällä ahtaissa ja hämärissä paikoissa. Tikas- ja kattoturvallisuuden lisäksi on huolehdittava riittävästä suojautumisesta hengitysilman epäpuhtauksia, nokea sekä liukkautta, kosteutta, kylmyyttä ja kuumuutta vastaan.

Koska suuri osa nuohoojista toimii itsenäisinä yrittäjinä, ammatissa tarvitaan yritysasioiden tuntemusta sekä mm. markkinointiosaamista ja töiden järjestelykykyä.

Työpaikat

Yksityisyrittäjänä (piirinuohoojana). Piirinuohoojien palveluksessa.

Ammatit

Nuohooja. Piirinuohooja. Nuohousyrittäjä. Yrittäjä.

Koulutus

Nuohoojien opiskelu on oppisopimuskoulutusta työn ohessa. Ammattioppilaitoksissa ei järjestetä koulumaista opetusta.

Nuohousalalla voi suorittaa nuohoojan ammattitutkinnon sekä nuohoojamestarin erikoisammattitutkinnon. Tutkinnot suoritetaan näyttötutkintoina.

Tutkintoihin valmistavaa koulutusta järjestävät Nuohousalan Keskusliitto sekä Tampereen seudun ammattiopisto.

Nuohousalan Keskusliitto järjestää nuohoojille myös ammatillista täydennyskoulutusta.

Työllisyys

Nuohoojia on maassamme noin 900. Heistä yli 400 on yksityisyrittäjinä toimivia piirinuohoojia, joiden palveluksessa on yli 400 työntekijää. Työpaikat sijaitsevat eri puolilla maata.

Nuohousalan työllisyyttä ylläpitää tehtävien lakisääteisyyden lisäksi tarve huolehtia paloturvallisuudesta, sisäilman puhtaudesta, energian säästöstä ja ympäristön puhtaudesta.

Nuohoojien työllisyystilanne on hyvä. Ammattitaitoisia nuohoojia ei ole riittävästi, joten heitä tarvitaan alalle lisää. Työllistymistä edesauttaa, jos on tarvittaessa valmis siirtymään työn perässä muualle Suomeen.

Työllisyystilanne näyttää hyvältä myös tulevaisuudessa. Tulisijojen yleistyminen uusissa taloissa, ilmanvaihtojärjestelmien tarkastukset, puhdistukset, huollot ja mittaukset sekä ilmastonmuutokseen vaikuttavien päästöjen vähentäminen edistävät alan työllisyyttä.

Kehitysnäkymät

Nuohousalan toimintaa määrää pelastuslaki, johon nuohous perustuu. Sen mukaan rakennuksen omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että tulisijat ja savuhormit nuohotaan sekä ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot huolletaan ja puhdistetaan määrävälein. Myös tikkaat, kattokulkutiet ja katon turvavarusteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti. 

Nuohousala vapautuu kilpailulle vuonna 2019. Sisäministeriössä valmistellaan pelastuslain muuttamista niin, että alueen pelastustoimelta poistuu velvoite huolehtia nuohouspalvelujen järjestämisestä. Muutos tarkoittaa piirinuohousjärjestelmästä luopumista, jolloin nuohous on jatkossa vapaasti kilpailtua yritystoimintaa, jossa rakennuksen omistaja tai haltija tilaa palvelun nuohousalan yrittäjältä. 

Nuohousalan keskeinen osa tulevaisuudessakin ovat palonehkäisyyn liittyvät tehtävät. Nuohousta tehdään kohteissa, joissa on tulisijoja, jotka tarvitsevat nuohousta ja puhdistusta. Nuohoojien käynnit kiinteistöissä ovat harventuneet kaukolämmön ja sähkölämmityksen lisäännyttyä. 

Nuohooja huolehtii työllään kiinteistöjen paloturvallisuudesta, sisäilman puhtaudesta, energian säästöstä sekä ympäristön puhtaudesta. Työ jakaantuu selkeästi kahteen päätoimialaan, mustaan nuohoukseen ja ilmanvaihtoon liittyviin tehtäviin. 

Nuohoojan perinteisiä tehtäviä ovat tulisijojen ja savuhormien nuohous ja kunnon tarkastaminen. Nuohooja tekee myös savuhormien tiiviyskokeita ja videokuvauksia sekä korjaa savuhormeja ja asentaa sisäpiippuja. Lisäksi nuohooja puhdistaa lämmityskattiloita ja tekee palamistapahtumaan liittyviä hyötysuhdemittauksia. Ilmanvaihtojärjestelmien tarkastukset, puhdistukset, mittaukset ja säädöt ovat toinen keskeinen tehtäväalue. 

Oleellinen osa ammattitaitoisen nuohoojan työtä on asiakkaiden neuvonta ja konsultointi palamiseen, tulisijoihin, ilmanvaihtoon ja paloturvallisuuteen liittyvissä käyttö-, huolto- ja suunnitteluasioissa. Nuohoojien hoidettavaksi tulee yhä enemmän myös tulisijoihin liittyviä energiataloudellisia ja ympäristönsuojelutehtäviä. Nuohousalan ammattilaisten työnkuva on muuttumassa yhä enemmän myös erilaisia palveluja myyvän yrittäjän suuntaan. 

Nuohoojien on jatkuvasti kehitettävä ammattitaitoaan. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat yritystoiminnan harjoittamiseen ja vaativat alalla työskenteleviltä laatujärjestelmien rakentamista, erikoistumista ja kouluttautumista. Tietotekniikkaa käytetään esimerkiksi mittausten ja säätöjen tekemiseen. Nuohoojat dokumentoivat tehdyt tulisija- ja hormitarkastukset paikan päällä digitaalisesti yhä useammin. 

Nuohousalan Keskusliitto ry on koko maan nuohoojien keskusjärjestö, jonka varsinaisia jäseniä ovat yksityisyrittäjinä toimivat nuohoojat. Lisäksi liittoon kuuluu kannatusjäseniä. Nuohousalan Keskusliiton tarkoituksena on yhdistää nuohoojat työskentelemään ammattitaidon edistämiseksi ja yhteisten etujen valvomiseksi.

Lähialat

Pelastustoimi. LVI-ala. Rakennusala.

Nuohousala