Kemianteollisuus

Johdanto

Kemianteollisuuden yritykset valmistavat raaka-aineita ja tuotteita pääasiassa muille teollisuuden aloille, maataloudelle ja rakennusalalle, mutta myös suoraan kuluttajille. Ala valmistaa mm. muovituotteita, öljytuotteita, metsäteollisuuden ja maatalouden kemikaaleja, maaleja, puhdistusaineita ja kosmetiikkatuotteita. Kemianteollisuudessa työskennellään monilla eri tehtäväalueilla. Alan yrityksissä työskentelee eniten tekniikan ja luonnontieteiden osaajia, mutta myös muiden alojen ammattilaisia tarvitaan.

Tuotteet ja palvelut

Kemianteollisuus muodostuu kemian perusteollisuudesta ja kemian tuoteteollisuudesta, johon kuuluu useita eri toimialoja kuten muoviteollisuus ja kumiteollisuus. Kemianteollisuus on prosessiteollisuutta, jonka tuotannolle on ominaista se, että tuotantolaitokset jalostavat ja muuntavat kemiallisia yhdisteitä toisiksi erilaisten prosessien kautta.

Raaka-aineita teollisuudelle, tuotteita kuluttajille

Kemianteollisuus valmistaa eri teollisuudenaloille niiden tuotannon tarvitsemia välttämättömiä raaka-aineita, joita ovat erilaiset kemikaalit. Tärkeitä asiakasaloja ovat metsäteollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus ja rakennusala sekä liikenne- ja kuljetusala.

Keskeisiä tuotteita ovat esimerkiksi sellu- ja paperiteollisuuden kemikaalit, öljytuotteet, poltto- ja voiteluaineet, muoviraaka-aineet, pakkaus- ja tarkkuusmuovit, maalit, muoviputkijärjestelmät sekä kosteus- ja lämmöneristeet. Ala valmistaa tuotteita myös suoraan kuluttajille, esimerkiksi muovituotteita, pesuaineita ja kosmetiikkaa.

Kemianteollisuus kuuluu maamme suurimpiin teollisuuden aloihin tuotannon bruttoarvolla mitattuna. Kemianteollisuus on myös merkittävä vientiala, sillä tuotannosta menee suoraan vientiin noin 40 %. Arvolla mitattuna kemianteollisuuden tärkeimpiä vientituotteita ovat peruskemikaalit, öljytuotteet, lääkkeet ja lääkeaineet. Teollisuuden koko viennistä kemianteollisuuden osuus on noin viidennes.

Päämarkkina-alue on EU, jonne suuntautuu yli puolet alan viennistä. Suurimpia vientimaita ovat Ruotsi, Venäjä ja Alankomaat. Alan tuonti koostuu suurelta osin erilaisista raaka-aineista, joita ovat esimerkiksi raakaöljy ja peruskemikaalit. Muita merkittäviä tuonnin tuoteryhmiä ovat lääkkeet ja öljytuotteet. Suurimpia tuontimaita ovat Venäjä, Saksa ja Ruotsi.

Kemianteollisuuteen kuuluvat kemian perusteollisuus ja kemian tuoteteollisuuden eri toimialat. Kemianteollisuuden eri toimialojen tuotanto kytkeytyy toisiinsa tuotteiden raaka-aineiden kautta. Kemian perusteollisuuden tuottamia raaka-aineita tarvitaan muiden kemianteollisuuden toimialojen tuotannossa. Vastaavasti esimerkiksi muovien valmistuksessa tarvitaan petrokemian tuotteita.

Kemianteollisuuden eri toimialat, ja samalla Kemianteollisuus ry:n jäsenjärjestöt, ovat erikoistuneet tiettyihin tuoteryhmiin:

Kemian perusteollisuus valmistaa raaka-aineita muille teollisuuden aloille, maataloudelle, rakentamiselle, liikenteen tarpeisiin jne. sekä kemian tuoteteollisuuden eri toimialoille. Tällaisia raaka-aineita ovat esimerkiksi liuottimet, sideaineet, väriaineet, hajusteet, aromiaineet, säilöntäaineet, kosteuttajat, hartsit, massat, liimat, paksuntajat, korroosionestoaineet, vaahdonestoaineet jne.

Muoviteollisuuden tuotteita ovat teollisuuden tarvitsemat muovituotteet, rakennuseristeet, putkistojärjestelmät, pakkausmateriaalit, designtuotteet jne.

Kumiteollisuus valmistaa monenlaisia kumituotteita eri käyttötarkoituksiin, mm. ajoneuvoihin ja koneisiin sekä rakentamisen, kaivosteollisuuden, terveydenhuollon ja kotitalouksien tarpeisiin.

Teknokemian tuotteet liittyvät kosmetiikkaan, hygieniatuotteisiin, pesuaineisiin ja puhdistusaineisiin, joita ovat esimerkiksi pesuaineet, shampoot, hammastahnat ja deodorantit.

Painoväriteollisuus valmistaa graafisen teollisuuden tarpeisiin värejä, joita käytetään mm. lehtien, muiden julkaisujen, mainosten ja julisteiden painamisessa.

Väriteollisuus valmistaa monenlaisia väri- ja pinnoitetuotteita, joita käytetään esimerkiksi rakennusalalla ja eri teollisuudenaloilla. Tällaisia ovat mm. maalit ja lakat.

Öljytuotteita valmistavan teollisuuden tuotteet ovat polttoaineita, voiteluöljyjä ja muita petrokemikaaleja.

Kasvinsuojeluteollisuuden yritykset valmistavat nimensä mukaisesti erilaisia kasvinsuojeluaineita.

Lääketeollisuuden tuotteita ovat reseptilääkkeet, itsehoitolääkkeet ja eläinlääkkeet. (Ks. Ammattinetistä Lääketeollisuus).

Bioteollisuuden tuotteet liittyvät lääkkeiden, diagnostiikkalaitteiden, biomateriaalien ja elintarvikkeiden valmistukseen (ks. Bioteknologia).

Monipuolisia työtehtäviä kemianteollisuudessa

Tuotannon työntekijöiden työ on pääasiassa prosessien ohjausta ja valvontaa näyttöpäätteiden ja muiden valvontalaitteiden avulla, sillä kemianteollisuuden tuotantoprosessit ovat pitkälle automatisoituja. Tehtävänimikkeenä on esimerkiksi prosessinhoitaja, kemiantekniikan prosessinhoitaja tai operaattori.

Kemiantekniikan prosessinhoitajat työskentelevät kemianteollisuuden eri toimialoilla osallistuen monenlaisten tuotteiden valmistukseen. Tuotteet vaihtelevat peruskemikaaleista muoveihin, maaleihin, öljytuotteisiin ja mm. lannoitteisiin. Laadunvalvonnassa tuotteiden laatua tarkkaillaan myös laboratoriotestein. Tällöin nimikkeenä voi olla esimerkiksi laborantti.

Kemian tuoteteollisuuteen kuuluvat esimerkiksi muovi- ja kumiteollisuus. Näissä tuotantolaitoksissa työntekijöiden tehtäviin kuuluu mm. koneiden ohjelmointia, käyttöä ja huoltoa sekä muottien asennusta ja laadunvalvontaa. Jotkin työvaiheet tehdään käsityönä. Tehtävänimikkeitä ovat esimerkiksi kumituotevalmistaja ja muovituotevalmistaja.

Kumituotevalmistajat työskentelevät renkaiden, jalkineiden ja erilaisten teknisten tuotteiden valmistuksessa. Muovituotevalmistajat tekevät puolestaan erilaisia muoviosia, joita käytetään mm. ajoneuvoissa, rakentamisessa, elektroniikkateollisuudessa, pakkauksissa ja vapaa-ajan tuotteissa.

Tuotannon johtotehtävissä työskentelevien insinöörien tehtäviin kuuluu tuotannon suunnittelua ja toteutuksen valvontaa sekä käyttötehtäviä. He huolehtivat siitä, että tuotannossa on riittävästi henkilöstöä, raaka-aineita ja laitteita. Tehtävänimike on esimerkiksi tuotantoinsinööri, tuotantopäällikkö, käyttöinsinööri, kemiantekniikan insinööri, työnjohtaja tai tiiminvetäjä.

Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskentelevien insinöörien, diplomi-insinöörien ja kemistien työtehtäviin kuuluu tuotteiden, palvelujen, tuotannon, laitteiden ja valmistusmenetelmien suunnittelua ja kehittämistä. Nimikkeenä voi olla esimerkiksi kehitysinsinööri, tuotekehittäjä tai kemisti.

Johtotehtävissä työskentelevien toimenkuvat liittyvät yritysten eri toimintojen johtamiseen, joita ovat esimerkiksi tiettyjen tuoteryhmien valmistus, tuotekehitys, tekninen asiakaspalvelu, ympäristöasiat, standardointi jne. Tehtävänimike voi olla esimerkiksi tuotantojohtaja, tuotepäällikkö, tuotekehitysjohtaja tai ympäristöjohtaja.

Tekniikka ja luonnontieteet ovat kemianteollisuuden keskeistä ydinosaamista. Tuotantotyössä on tunnettava valmistusprosessi, raaka- ja lisäaineet sekä valmistettavat tuotteet. Lisäksi on hallittava työssä tarvittavien koneiden, laitteiden ja tietotekniikan käyttö. Itsenäinen työskentely edellyttää omatoimisuutta ja ryhmätyöskentely vuorovaikutustaitoja. Kansainvälisissä tehtävissä tarvitaan kielitaitoa.

Toimihenkilöiden osuus kemianteollisuuden henkilöstöstä on hieman yli 40 %, mikä on suurempi kuin teollisuudessa yleensä selittyen alan tutkimuksen ja tuotekehityksen suurella osuudella.

Kemianteollisuuden yritykset työllistävät myös muissa kuin teknisissä tehtävissä. Tällaisia tehtäväalueita ovat esimerkiksi hallintotehtävät, myynti ja markkinointi, osto ja logistiikka, viestintä, juridiikka ja tietotekniikka. Nimikkeitä ovat esimerkiksi toimitusjohtaja, markkinointijohtaja, myyntipäällikkö, hankintapäällikkö, viestintäjohtaja, juristi, sihteeri ja assistentti.

Työpaikat

Kemianteollisuuden yritykset.

Ammatit

Kemiantekniikan prosessinhoitaja. Prosessinhoitaja. Muovituotevalmistaja. Muovityöntekijä. Muovimekaanikko. Kumituotevalmistaja. Kumityöntekijä. Lääketyöntekijä. Maalityöntekijä. Laborantti.

Kemiantekniikan insinööri. Prosessi-insinööri. Muovialan insinööri. Tuotantoinsinööri. Tuotantopäällikkö. Tuotantojohtaja. Käyttöinsinööri. Suunnitteluinsinööri. Laatuinsinööri. Laatupäällikkö.

Tuotekehitysinsinööri. Kehitysinsinööri. Tuotekehityspäällikkö. Kehityspäällikkö. Tuotekehitysjohtaja. Tuotekehittäjä. Tuotepäällikkö. Myynti-insinööri. Myyntipäällikkö. Markkinointipäällikkö. Hankintapäällikkö.

Ympäristöinsinööri. Laboratorioanalyytikko. Kemisti. Biokemisti.

Kemianteollisuuden eri tehtäväalueilla työskennellään myös muilla tehtävänimikkeillä, edellä mainitut vain esimerkkejä.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa prosessiteollisuuden perustutkinnon suuntautuen kemiantekniikkaan tai biotekniikkaan. Tutkintonimike on prosessinhoitaja.

Toisella asteella voidaan suorittaa myös muovi- ja kumitekniikan perustutkinto. Tutkinnossa voi suuntautua kumitekniikkaan, jolloin tutkintonimike on kumituotevalmistaja. Muovitekniikkaan suuntautuen tutkintonimike on muovituotevalmistaja.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa myös laboratorioalan perustutkinto. Tutkintonimike on laborantti.

Perustutkinnot voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös kemianteollisuuden, kumialan ja muovimekaanikon ammattitutkinnot sekä kemianteollisuuden ja muovitekniikan erikoisammattitutkinnot.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella kemiantekniikkaa. Tutkintonimike on tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK).

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös esimerkiksi muovitekniikkaa, prosessitekniikkaa, materiaali- ja pintakäsittelytekniikkaa, paperi-, tekstiili- ja kemiantekniikkaa sekä bio- ja elintarviketekniikkaa. Tutkintonimike on tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK).

Laboratorioalaa opiskellen tutkintonimike on tekniikan ammattikorkeakoulututkinto laboratorioanalyytikko (AMK).

Yliopistoissa voi opiskella teknisiä tieteitä suuntautuen esimerkiksi kemian tekniikkaan, prosessitekniikkaan, materiaalitekniikkaan tai biotuotetekniikkaan. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri.

Yliopistoissa voi opiskella myös luonnontieteitä kuten esimerkiksi kemiaa. Alempi korkeakoulututkinto on luonnontieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri.

Työllisyys

Kemianteollisuus työllistää suoraan noin 34 000 henkilöä (v. 2016). Eniten työllistävät muovituotteiden, peruskemikaalien ja lääkkeiden valmistus. Henkilöstömäärä on pysytellyt vakaana viime vuosina. Suomalainen kemianteollisuus työllistää myös ulkomailla.

Kemianteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Uutta henkilöstöä tarvitaan toimihenkilö- ja työntekijätehtäviin varsinkin eläkkeelle jäämisistä johtuen. Ala työllistää enimmäkseen vain toisen asteen ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Kemianteollisuudessa tarvitaan mm. moniosaamista, uusien teknologioiden hallintaa, raaka-aineosaamista, laatuosaamista, vahvaa luonnontieteellistä ja teknologista osaamista sekä asiakasosaamista, liiketaloudellista osaamista, kestävän kehityksen osaamista, vieraiden kulttuurien tuntemusta, kielitaitoa ja tietojärjestelmien käyttötaitoa.

Kehitysnäkymät

Kemianteollisuuteen ja sen yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttaa maailmantalouden suhdanteiden vaihtelu, joka näkyy tilauksien ja tuotannon määrinä sekä työntekijöiden tarpeena. Suomalaiset kemianteollisuuden yritykset kilpailevat globaaleilla markkinoilla etenkin Aasian kemianteollisuuden kanssa. Muita tekijöitä ovat esimerkiksi investoinnit, verotus, toimintaympäristö sekä EU:n ja kansallinen lainsäädäntö. 

Investointien houkutteleminen ja uuden liiketoiminnan ja kilpailukyvyn edistäminen on tärkeää, ja riippuvaista toimintaympäristön vakaudesta ja ennustettavuudesta. Suomen hyvinvointi on sidoksissa vientiteollisuuden menestymiseen, minkä vuoksi teollisuuden toimintaedellytyksistä on pidettävä huolta. Tavoitteena on esimerkiksi saada energiaverotus samalle lähtötasolle kilpailijamaiden kanssa. 

Keinoja pärjäämiseksi kilpailussa ovat sujuva sääntely, joka edistää uudistumista, toimiva logistiikka ja energiahuolto, kestävän kasvun saaminen biotaloudesta, kiertotaloudesta ja materiaalitehokkuudesta sekä investoinnit koulutukseen ja tutkimukseen. Kemianteollisuuden kilpailukyky perustuu niin ikään henkilöstön korkeatasoiseen osaamiseen, joka muuttuu toimintaympäristön ja alan teknologisen kehityksen myötä. 

Kemianteollisuuden ydinalueet liittyvät metsäteollisuuteen, maatalouteen, rakentamiseen, elektroniikkateollisuuteen, elintarvikealaan ja ympäristöalaan. Suomessa tärkeimpiä asiakkaita ovat metsäteollisuus, liikenne ja rakentaminen. Kemianteollisuus on kytkeytynyt kaikkiin muihin toimialoihin tuottaen niille materiaaleja ja ratkaisuja. 

Kemianteollisuus panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen merkittävästi. Yritysten on panostettava innovatiivisuuteen, tuotekehitykseen ja toiminnan uudistamiseen globaalissa kilpailussa pärjäämiseksi. Yritysten tekemä tutkimusyhteistyö lisää voimavaroja. 

Kemia on jatkuvasti kehittyvä luonnontiede, jonka perustutkimuksen tuloksia ja innovaatioita on tärkeä saada hyödynnettyä nopeasti kannattavana liiketoimintana esimerkiksi energiatehokkuuden lisäämisessä, ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä ratkaisuissa. 

Kemianteollisuus on yksi edelläkävijöistä kiertotaloudessa koskien uusiutuvia, fossiilisia ja mineraalisia aineita. Suomessa toimivien kemianteollisuuden yritysten bioperäisten raaka-aineiden käyttö on kasvussa. Kemian molekyylitason osaaminen mahdollistaa arvoa nostavan kierrättämisen. Suomella on Euroopan suurimmat biomassojen varannot sekä niiden hyödyntämisen huippuosaamista kemiassa ja bioteknologiassa. 

Ympäristöasiat korostuvat entisestään. Tehokkaammilla puhdistusmenetelmillä päästöt ovat vähentyneet, mikä estää vesistöjä rehevöitymästä sekä vähentää ilmansaasteita ja kasvihuonekaasupäästöjä. Energiatehokkuuden ja materiaalitehokkuuden parannuttua tuotanto kuluttaa vähemmän energiaa ja vettä ja vähentää jätemääriä. 

Responsible Care on kemianteollisuuden kansainvälinen ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjelma, joka kattaa kaikki yritysten kestävään toimintaan liittyvät osa-alueet. Keskeisiä teemoja ovat luonnonvarojen kestävä käyttö, tuotannon ja tuotteiden kestävyys ja turvallisuus, hyvinvoiva työyhteisö sekä avoin vuorovaikutus ja yhteistyö. Yritysten vastuullisuustyön kehittämistä tuetaan yhteistyöllä verkostoissa ja kehityshankkeissa.

Lähialat

Lääketeollisuus. Biotekniikka. Elintarviketeollisuus. Metsäteollisuus. Maatalous. Rakennusala. Elektroniikkateollisuus. Ympäristöala.

Kemianteollisuus