Kirkollinen työ

Johdanto

Suomessa on kaksi kansankirkkoa, evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko. Kirkkolain mukaan kirkon tehtävänä on tunnustuksensa mukaisesti julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä edistää kristillisen sanoman leviämistä ja lähimmäisenrakkauden toteutumista. Seurakunnissa järjestetään kirkollisia toimituksia, jumalanpalveluksia, musiikkitoimintaa sekä lasten ja nuorten toimintaa. Kirkon toiminta yhteiskunnassa on laaja-alaista sisältäen mm. perheneuvontaa, hädänalaisten auttamista ja lähetystyötä.

Tuotteet ja palvelut

Kirkolliset toimitukset

Kirkolliset toimitukset ovat keskeisimpiä kirkon työmuotoja. Kirkollisia pyhiä toimituksia ovat kaste, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen, hautaan siunaaminen, rippi ja kodin siunaaminen.

Seurakunnat järjestävät jumalanpalveluksia sunnuntaisin ja kirkollisina juhlapäivinä sekä erityisjumalanpalveluksia. Muita hengelliseen elämään liittyviä tilaisuuksia ovat ehtoolliset, viikkomessut, raamattu- ja rukouspiirit sekä retriitit.

Muita kirkon ja seurakuntien järjestämiä tilaisuuksia ovat musiikki- ja kulttuuritilaisuudet sekä erilaiset valtakunnalliset ja alueelliset tapahtumat.

Lasten ja nuorten toiminta

Lapsille ja nuorille järjestetään lasten päiväkerhoja, koululaisten iltapäiväkerhoja, perhekerhoja, varhaisnuorten kerhoja, pyhäkouluja, partiotoimintaa, rippikouluja, nuorten iltoja, leirejä, raamiksia, leirejä ja retkiä. Rippikouluun liittyy myös isostoiminta.

Lapsia ja nuoria varten seurakunnissa on lastenohjaajia, nuorisotyönohjaajia ja pappeja. Myös vanhemmat voivat ottaa heihin yhteyttä kasvatuskysymyksissä. Kirkko osallistuu kasvatustyöhön yhteistyössä kunnallisen varhaiskasvatuksen kanssa pitämällä päiväkerhoja ja perhekerhoja.

Koululaisille järjestetään aamu- ja iltapäivätoimintaa ja varhaisnuorille ryhmätoimintaa. Esiopetuksen laajenemisen myötä päiväkerhoihin osallistuvien määrä on vähentynyt, mutta samalla koululaisten iltapäivätoiminta on huomattavasti laajentunut.

Seurakunnissa tehdään nuorisotyötä ja erityisnuorisotyötä sekä järjestetään nuorille aikuisille suunnattua toimintaa. Vaikeuksissa tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tukevat erityisnuorisotyöntekijät avustajineen.

Oppilaitoksissa tehtävä kasvatustyö pyrkii edistämään arvokasvatusta sekä tukemaan henkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Sielunhoito

Kirkon työntekijät tekevät sielunhoidollista työtä kirkollisten toimitusten ja tilaisuuksien yhteydessä sekä antamalla keskusteluapua tarvittaessa. Kirkkoon voi jättää esirukouspyynnön tai pappia voi pyytää rukoilemaan. Papille voi myös ripittäytyä.

Palveleva puhelin, johon voi soittaa nimettömänä, tarjoaa keskusteluapua erilaisissa kriisitilanteissa ja ahdingoissa. Perheneuvonnan painopiste on parisuhteen kysymyksissä, mutta apua annetaan myös muissa perheen ongelmissa.

Sairaalasielunhoito on sielunhoito-, neuvottelu- ja koulutustyötä, jonka tarkoituksena on sairaaloissa ja hoitolaitoksissa sekä avohoidossa olevien potilaiden, heidän omaistensa ja henkilökunnan tukeminen. Sairaalateologi hoitaa kirkollisia toimituksia ja järjestää hengellisiä tilaisuuksia sairaaloissa. Terveydenhuollossa sielunhoito nähdään osana potilaan kokonaishoitoa.

Sururyhmiä pidetään seurakuntien lisäksi myös sairaaloissa. Suuronnettomuus- ja kriisitilanteissa seurakunnat järjestävät hartaustilaisuuksia ja keskustelumahdollisuuksia.

Diakoniatyö

Kirkon diakoniatyö on kristilliseen rakkauteen perustuvaa avun ja tuen antamista lähimmäisille elämän kaikilla alueilla. Tukea ja apua annetaan hengellisesti, henkisesti ja aineellisesti. Ihmisten ongelmat liittyvät esimerkiksi terveyteen, sairauteen, työttömyyteen ja taloudelliseen tilanteeseen.

Diakoniatyöntekijät tekevät myös vammaistyötä sekä päihde- ja kriminaalityötä pyrkien auttamaan vaikeuksiin joutuneita henkilöitä sosiaalisen turvallisuuden vahvistamisessa ja elämän hallinnassa. Diakoniatyö pyrkii etsimään niitä tuen ja avun tarvitsijoita, joita ei muulla tavoin auteta.

Lähetystyö ja kansainvälinen toiminta

Seurakunnat tukevat taloudellisesti kirkon lähetysjärjestöjen kautta tapahtuvaa lähetystyötä. Kirkkojen lähettämät työntekijät tekevät sekä raamattutyötä että kehitysyhteistyötä. Lähetystyöntekijöinä toimii pappeja, diakonia- ja nuorisotyöntekijöitä, terveydenhuollon henkilöstöä, opettajia ja eri alojen asiantuntijoita.

Lähetystyön muodoissa, lähetystyöntekijöiden asemassa ja tehtävissä on tapahtunut muutoksia toiminnan muovautuessa aikaisempaa monimuotoisemmaksi ja vastavuoroisemmaksi. Kansainvälinen diakonia ja lähetystyö ovat läheisessä yhteistyössä. Itsenäisenä säätiönä toimiva evankelis-luterilainen Kirkon Ulkomaanapu ja Ortodoksisen kirkon ulkomaanapu ry Ortaid huolehtivat kansainvälisestä diakoniasta.

Evankelis-luterilainen kirkko tekee ulkosuomalaistyötä ulkomailla pysyvästi tai tilapäisesti asuvien suomalaisten parissa. Viime vuosina työikäisten, ulkomailla työn vuoksi tilapäisesti asuvien suomalaisten osuus ulkosuomalaisseurakuntien elämässä on jatkuvasti kasvanut.

Seniorityöhön eli ikääntyvien ulkosuomalaisten erityiskysymyksiin on paneuduttu yhteistyössä Suomen Merimieskirkon, Suomi-seuran ja ulkosuomalaisparlamentin kanssa.

Musiikkitoiminta

Musiikin saralla kirkko ja seurakunnat järjestävät musiikkikasvatusta, muskareita ja soitonopetusta. Lisäksi niillä on kuorotoimintaa, soitinyhtyeitä ja musiikkiryhmiä. Toimintaan kuuluvat myös musiikkitilaisuudet ja konsertit, joita järjestetään esimerkiksi kirkoissa.

Yhteiskunnallinen osallistuminen

Kirkon yhteiskunnallista työtä edustavat osallistuminen väestökirjanpitoon, hautausmaiden ylläpito ja puolustusvoimissa tehtävä työ.

Keskustelu kirkosta, kristinuskosta ja uskonnoista on lisääntynyt tiedotusvälineissä ja kirkkojen edustajia pyydetään usein erilaisiin keskusteluohjelmiin. Erilaiset kriisit herättävät mediassa odotuksia kirkon suuntaan.

Suurimmat seurakunnat ja seurakuntayhtymät julkaisevat seurakuntalehtiä. Yleiskirkollisten ja seurakuntalehtien lisäksi monilla hiippakunnilla, herätysliikkeillä, kirkollisilla järjestöillä ja työaloilla on omat lehtensä. Monet lehdet ilmestyvät myös verkkolehtinä. Televisiossa ja radiossa on säännöllisesti tarjolla jumalanpalveluksia ja muuta hengellistä ohjelmaa.

Kirkkojen välinen toiminta

Ekumeeninen toiminta Suomessa sekä ulkomaiset suhteet ovat osa kirkon toimintaa. Kysymys on yhteistyöstä kristillisten yhteisöjen ja eri kirkkokuntien välillä, joita edustavat esimerkiksi luterilaiset, ortodoksit, helluntailaiset jne.

Myös herätysliikkeillä on monipuolinen merkitys evankelis-luterilaisessa kirkollisessa elämässä. Maassamme vaikuttavat laajasti mm. lestadiolaisuus, herännäisyys, evankelisuus, nk. viides herätysliike ja karismaattinen liike.

Työpaikat

Evankelis-luterilaisen kirkon työnantajia ovat seurakunnat, seurakuntayhtymät, tuomiokapitulit ja Kirkkohallitus.

Ortodoksinen kirkko työllistää omissa seurakunnissaan ja hallinnossaan.

Kirkolliset järjestöt ja säätiöt täydentävät seurakuntien perustyötä monissa kirkon kannalta keskeisissä tehtävissä, kuten lähetystyössä, diakoniatyössä, evankelioimistyössä, lapsi- ja nuorisotyössä sekä kustannustoiminnassa.

Ammatit

Pappi. Pastori. Kirkkoherra. Seurakuntapastori. Kappalainen. Sairaalasielunhoitaja. Sotilaspappi. Seurakuntalehtori. Kirkkomuusikko. Kanttori. Diakoni. Diakoniatyöntekijä. Nuorisotyönohjaaja. Lapsityönohjaaja. Lastenohjaaja. Iltapäiväkerhon ohjaaja. Perheneuvoja. Lähetyssihteeri. Seurakuntamestari. Suntio. Hallintojohtaja. Talousjohtaja. Talouspäällikkö. Toimistosihteeri. Toimistovirkailija. Puutarhuri. Puistopuutarhuri.

Kirkon eri työnantajien palveluksessa työskennellään myös muilla tehtävänimikkeillä ja tehtäväalueilla, joita ovat esimerkiksi tietotekniikka, viestintä, toimitustyöt sekä kiinteistönhoito ja viheralueiden ja hautausmaiden hoito.

Koulutus

Yliopistoissa voi opiskella teologiaa. Alempi korkeakoulututkinto on teologian kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on teologian maisteri. Teologiaa voi opiskella Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa (myös ortodoksinen teologia) sekä Åbo Akademissa.

Kirkkomusiikkia voi opiskella Sibelius-Akatemiassa Helsingissä ja Kuopiossa. Opinnot voi suorittaa evankelisluterilaisessa tai yleisessä suuntautumisvaihtoehdossa. Alempi korkeakoulututkinto on musiikin kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on musiikin maisteri.

Itä-Suomen yliopistossa voi opiskella kirkkomusiikkia itäisen perinteen ortodoksiseen kirkkomusiikkiin suuntautuen. Alempi korkeakoulututkinto on teologian kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on teologian maisteri.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella musiikkia suuntautuen kirkkomusiikkiin. Tutkintonimike on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto muusikko (AMK). Opetusta järjestetään Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, Yrkeshögsskolan Noviassa Pietarsaaressa (ruotsiksi) sekä Tampereen ammattikorkeakoulussa.

Diakonia-ammattikorkeakoulussa voi opiskella diakonista hoitotyötä. Tutkintonimike on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto sairaanhoitaja (AMK).

Diakoniseen sosiaalityöhön suuntautuen voi suorittaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon sosionomi (AMK).

Kristilliseen lapsi- ja nuorisotyön suuntautuen voi myös suorittaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon sosionomi (AMK).

Ammattikorkeakouluissa voidaan opiskella myös kansalaistoimintaa ja nuorisotyötä. Tutkintonimike on humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto yhteisöpedagogi (AMK).

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa lapsi- ja perhetyön perustutkinto. Tutkintonimike on lastenohjaaja.

Tutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona.

Näyttötutkintona voidaan suorittaa myös suntion ammattitutkinto.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Tutkintoihin valmistavaa koulutusta järjestetään useissa kristillisissä oppilaitoksissa. Valamon opisto on maan ainoa ortodoksinen kansanopisto.

Muihin kirkon tehtäviin soveltuva koulutus määräytyy tehtävän mukaan.

Työllisyys

Suomen evankelis-luterilainen kirkko työllistää noin 20 000 työntekijää seurakunnissa, seurakuntayhtymissä, tuomiokapituleissa ja Kirkkohallituksessa (v. 2017).

Henkilöstöstä noin puolet työskentelee hengellisen työn tehtävissä, esimerkiksi papit ja kanttorit sekä diakonia-, nuoriso- ja lapsityöntekijät. Kirkko työllistää myös hallinnon, toimistotyön, viestinnän, tietohallinnon ja kiinteistönhoidon tehtävissä.

Uusia työntekijöitä rekrytoidaan tarpeen mukaan. Lähivuosina eläkkeelle jää paljon työntekijöitä, joiden tilalle seurakunnat palkkaavat uusia viranhaltijoita ja työntekijöitä. Seurakunnat työllistävät vuosittain huomattavan määrän kesätyöntekijöitä, joista useimmat hoitavat hautausmaita.

Seurakuntien kykyyn työllistää vaikuttaa niiden taloudellinen tilanne, joka vaihtelee suuresti seurakuntien välillä. Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat seurakuntien talouteen viiveellä.

Suomen ortodoksinen kirkko työllistää seurakunnissaan sekä hallintotehtävissään noin 200 henkilöä.

Kehitysnäkymät

Kirkon ja seurakuntien tulevaisuuteen vaikuttavat monet tekijät, joita ovat esimerkiksi muutokset yhteiskunnassa, ihmisten uskonnollisuudessa ja arvomaailmassa sekä väestön ikääntyminen, monikulttuurisuus, digitalisaatio ja seurakuntien talouden heikentyminen. Kirkkoon kohdistuu muutosvaatimuksia uskontokriittisiltä ryhmiltä, kirkosta vieraantuneilta ihmisiltä ja kirkon sisältä. 

Yhteiskunta muuttuu hyvinvointiyhteiskunnasta kilpailuyhteiskunnaksi ja kansalaisyhteiskunnasta kuluttajayhteiskunnaksi. Muuttoliikkeen seurauksena väestö ja työpaikat keskittyvät kasvukeskuksiin, muualla väki vähenee. Väestön epätasainen jakautuminen vaikuttaa myös eri seurakuntien ja hiippakuntien jäsenmäärään ja talouteen. 

Kirkko on yhteiskunnallinen toimija muiden joukossa. Kirkko puhuu kokonaisvaltaisen ihmiskäsityksen ja ihmisarvon puolesta sekä ottaa kantaa vähemmistöihin, maahanmuuttoon, talouteen ja sosiaalipolitiikkaan liittyviin kysymyksiin ja toimii aktiivisesti rasismia ja syrjintää vastaan. Vähemmistöjen puolustamisen lisäksi on tärkeää vaalia myös enemmistön oikeuksia positiivisen uskonnonvapauden hengessä. 

Elämänkatsomusten kirjo laajenee, kun kristinuskon eri muodot, muut uskonnot, elämänkatsomukset ja uskonnottomuus yleistyvät yhteiskunnassa. Maallistuminen näkyy vähenevänä sitoutumisena uskonnonharjoitukseen ja uskonnollisiin arvoihin. Kristinusko on yhä useammin tietoinen valinta tavan ja perinteen sijaan. Katsomusten erilaisuus edellyttää kirkolta ja eri katsomuksen omaavilta ihmisiltä kykyä vuoropuheluun. 

Ihmiset ovat entistä riippumattomampia valintoja ja arvoja ohjaavista auktoriteeteista. Institutionaalinen uskonnollisuus heikentyy ja uskonnon yksityistyminen jatkuu. Kirkon haasteena on henkilökohtaisen uskonnollisuuden yhdistäminen kirkon olemukseen kuuluvaan yhteisöllisyyteen sekä vastaaminen ihmisten hengellisiin tarpeisiin. 

Kristillisellä kasvatuksella on keskeinen merkitys kansankirkon tulevaisuudelle sekä myös yhteiskunnallinen merkitys, koska se vaikuttaa yhteiskunnan arvopohjaan. Perheen ja avioliiton puolustaminen on tehtävä, jossa kirkon äänen odotetaan kuuluvan vahvemmin. 

Kirkon jäsenistöstä yhä suurempi osa on eläkeläisiä. Kirkon haasteena on pystyä huomioimaan kaikkien väestöryhmien tarpeet sekä huolehtimaan omalta osaltaan kasvavasta joukosta ikääntyviä ihmisiä sekä lapsista ja nuorista. 2000-luvulla kirkon jäsenmäärä on ollut laskussa. Jäsenmäärä tulee laskemaan edelleen, sillä nuoremmat sukupolvet eivät ole yhtä kiinnostuneita kirkon jäsenyydestä. 

Monikulttuurisuus on Suomessakin kasvava ilmiö. Erilaisten kulttuurien ymmärtäminen on yksi yhteiskunnan toimivuuden edellytyksistä. Tämä edellyttää uskontojen välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä sekä suvaitsevaisuutta kaikilta. 

Digitalisaation myötä eri uskonnoista ja elämänkatsomuksista saa helposti tietoa netistä. Näistä aiheista käydään keskusteluja eri sivustojen keskustelupalstoilla. Verkkopalvelut ovat keskeinen osa myös kirkon ja seurakuntien toimintaa sekä näkyvyyden lisäämistä. Sosiaalisen median kehitys on kirkolle haaste ja mahdollisuus. 

Kirkon talouden kannalta on tärkeää, että se saa yhteiskunnallisista tehtävistään riittävän korvauksen. Esimerkiksi seurakuntien perheneuvonnan palvelut ovat todella kysyttyjä. Väestön ikääntymisen myötä tehtävät lisääntyvät diakoniatyössä ja hautaustoimessa. Kirkon organisaatiossa on menty suurempiin paikallisyksiköihin ja seurakuntaliitoksiin. Jäsenmäärän lasku vaikuttaa kirkon talouden lisäksi sen kykyyn työllistää ihmisiä. 

Kohtaamisen kirkko on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toiminnan suunta vuoteen 2020. Painopisteet keskittyvät sanomaan, kohtaamiseen, lähimmäisenrakkauteen ja jäsenyyteen. Suomen ortodoksisen kirkon tavoitteena on vahvistaa yhteisöllisyyttä, tavoittaa ja aktivoida entistä useampia kirkon jäseniä ja sitouttaa heidät kirkon toimintaan, mikä edellyttää entistä osallistavampien toimintamuotojen kehittämistä.

Lähialat

Sosiaaliala. Nuorisotyö. Lasten päivähoito. Opetusala.

Kirkollinen työ