Maa- ja vesirakennusala

Johdanto

Maa- ja vesirakentamisella luodaan edellytykset yhteiskunnan toiminnalle ja elinkeinoelämälle rakentamalla ja ylläpitämällä maamme infrastruktuuria, johon kuuluvat mm. kulkuyhteydet, vesihuolto-, energia- ja tietoliikenneverkostot sekä erilaiset ympäristö- ja maarakenteet. Alan työtehtävät liittyvät em. kohteiden suunnitteluun, rakentamiseen, kunnossapitoon ja materiaalin tuotantoon.

Tuotteet ja palvelut

Maa- ja vesirakennusalaa kutsutaan myös maanrakennusalaksi, maarakennusalaksi, infrarakentamiseksi, infra-alaksi, yhdyskuntarakentamiseksi ja ympäristörakentamiseksi.

Maa- ja vesirakennusala koostuu useista toisiinsa läheisesti kytkeytyvistä toimialoista, jotka ovat asfalttiala, kiviainesala, konepalvelutoimiala, louhintatoimiala, ajoneuvonosturi- ja erikoiskuljetustoimiala, purku- ja kierrätystoimiala sekä urakointitoimiala.

Maa- ja vesirakennusalan tuotteita ja työkohteita ovat tiet, kadut, pysäköintilaitokset, rautatiet, lentokentät, satamat, vesiväylät, padot, sillat, kanavat ja laiturit. Alan yritykset rakentavat myös vesi-, viemäri-, tietoliikenne-, kaasu-, lämpö- ja sähköverkostot.

Maa- ja ympäristörakenteet kuuluvat myös maarakentajien työkohteisiin, esimerkkeinä talojen pohja- ja piharakenteet sekä viher-, liikenne-, urheilu- ja liikunta-alueet. Maarakentajat tekevät myös ympäristön parantamiseen, muuttamiseen ja suojeluun liittyviä töitä.

Pohjoiset sääolot, moreenimaa ja kova graniitti edellyttävät alan ammattilaisilta erityisosaamista sekä suorituskykyistä ja raskasta konekalustoa.

Asfalttiala

Asfalttialan yritykset valmistavat asfalttia ja päällystävät sillä eri työmaita, joita ovat tiet ja kadut, lentokentät ja sillat, asuntoalueet, kevyenliikenteen väylät, torit, kentät ja parkkipaikat sekä ympäristökohteet kuten kaatopaikkojen pohja- ja suojarakenteet.

Asfalttimassa valmistetaan kiinteillä tai siirrettävillä asfalttiasemilla, josta se kuljetetaan kuorma-autoilla työmaakohteisiin. Asfaltti levitetään koneellisesti, mutta työhön kuuluu myös käsikäyttöisten koneiden ja työvälineiden käyttöä.

Kiviaines ja murskaus

Kiviaines on yhteiskunnan rakentamisessa tarvittavaa hiekkaa, soraa ja kalliomursketta, jota murskausurakointia harjoittavat yritykset jalostavat omilla tuotantolaitoksillaan. Kiviainesala on tärkeä osa rakennusmateriaaliteollisuutta, koska se vastaa rakentamisessa tarvittavien kiviainesten toimittamisesta.

Kiviaineksia käytetään teiden, katujen ja rautateiden rakentamiseen, betonin ja asfaltin valmistamiseen sekä kenttien ja varastoalueiden rakentamiseen ja liukkauden torjuntaan.

Konepalvelu ja urakointi

Konepalvelussa ammattitaitoinen kuljettaja ja maarakennuskone lisälaitteineen muodostavat tuotantoyksikön, joka työskentelee työmaalla työnjohdon alaisuudessa. Urakoinnissa yritys ottaa vastatakseen sopimuksen mukaisen ja suunnitelmissa esitetyn työkohteen, esimerkiksi liikenne- tai piha-alueen tai sen osan toteuttamisen.

Louhinta

Louhinta-alalla tehdään kalliorakentamista, jossa rakennetaan tiloja maan päälle tai maan alle eri käyttötarkoituksia varten. Kalliota louhitaan esimerkiksi teiden, tunneleiden, satamien, kanavien ja muiden alueiden rakentamisessa. Merkittävä osa toimialaa on kallion louhinta kiviainestuotantoa varten.

Teollisuuslaitoksia perustettaessa tai laajennettaessa tehdään usein mittavia louhintatöitä tarvittavan alueen tasaamiseksi. Louhintaa tarvitaan myös taloja rakennettaessa. Kellarit ja rakennusten pysäköintitilat sijoitetaan usein maanpinnan tason alapuolelle, jolloin rakennuksen tarvitsema kuoppa louhitaan.

Ajoneuvonosturi- ja erikoiskuljetustoimiala

Ajoneuvonosturi- ja erikoiskuljetustoimiala tarjoavat nostopalveluja sekä erikoiskuljetuksia. Toimialan yritykset tarjoavat palvelujaan erityisesti rakennusalalle, suurteollisuudelle ja satamille. Ajoneuvonosturit ovat pyörillä varustettuja nostureita, jotka voidaan helposti ajaa nostopaikkaan.

Erikoiskuljetuksessa on kyse suurten, yleensä jakamattomien esineiden kuljetuksesta maanteillä, jolloin ylittyy ainakin yksi tielle yleisesti sallittu mitta tai massa. Kuljetettavia esineitä ovat esimerkiksi rakennuselementit, metallirakenteet, koneet ja säiliöt.

Purku- ja kierrätystoimiala

Purkaminen ja purettujen materiaalien kierrätys yleistyy jatkuvasti, koska näin pyritään vastaamaan vaatimuksiin rakennusmateriaalien elinkaaren pidentämisestä sekä rakennusjätteen vähentämisestä. Myös maarakennustöissä syntyvä jäteaines kierrätetään mahdollisimman tarkasti ja käytetään hyväksi rakennustöissä. Kierrättämällä säästetään uusiutumatonta maa- ja kallioperää.

Maanmittaus

Maanmittaus on toimintaa, joka liittyy läheisesti maarakentamiseen. Maanmittauksessa määritetään mittausten avulla maan pinnalla olevien kohteiden sijainti, koko ja muoto. Maanmittausalalla tehtävä työ liittyy maarakentamisen ohella myös kaavoittamiseen, kartanvalmistukseen ja paikkatietojärjestelmiin.

Suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa

Maa- ja vesirakentajat toimivat monilla tehtäväalueilla, joita ovat esimerkiksi louhinta- ja kaivutyöt sekä perustus-, asennus- ja vihertyöt. Eniten työllistävät infran kunnossapito ja hoito, maarakennetyöt ja talojen ulkoalueiden hoito. Tehtäväalueisiin kuuluu myös työnjohtoa ja suunnittelua.

Työkohteita ovat talojen pohja- ja piharakenteet, liikenneväylien rakentaminen maan päälle ja alle, tietoliikenteen vaatimat maarakenteet, energiaverkostot, vesihuollon verkostot ja laitteet sekä ympäristön parantaminen. Maarakentajat valmistavat ja jalostavat myös rakentamisessa tarvittavan kiviaineksen.

Maa- ja vesirakennusalan työ on konkreettista tekemistä, jossa kädenjälki näkyy ja säilyy. Alan työssä hyödynnetään paljon erilaisia koneita, laitteita, koneautomaatiota ja IT-teknologiaa. Pääosa töistä tehdään nykyaikaisilla koneilla. Yleisimmät käytössä olevat maanrakennuskoneet ovat kaivukoneet, kaivurikuormaajat, pyöräkuormaajat ja puskukoneet.

Työssä on osattava käyttää koneita ja laitteita sekä hallittava tekniikka, työmenetelmät, työtavat ja materiaalit. Myös kädentaidot ovat tarpeen. Työtehtäviin kuuluvat myös koneiden ja laitteiden tarkastukset, päivittäinen huolto ja kunnossapito.

Työt vaativat tarkkuutta ja huolellisuutta, kun työskennellään rakennetussa ja liikennöidyssä ympäristössä. Alalla tarvitaan myös ympäristöosaamista ja luonnon tuntemusta, kaupallista osaamista, kielitaitoa ja tietotekniikan käyttötaitoja.

Alan yrittäjiltä vaaditaan ammattiosaamisen lisäksi liiketaloudellista osaamista ja asiakaspalveluhenkisyyttä sekä verkostoitumista ja yhteistyötä muiden alan yrittäjien kanssa liittyen eri osaamisalueisiin, kalustoon ja maa-aineksien hankintaan.

Työmailla työskennellään ympäri vuoden ulkona vaihtelevissa sää- ja ympäristöolosuhteissa. Monia töitä kuten teiden rakennus- ja päällystystöitä voidaan tehdä lähinnä vain lämpimänä vuodenaikana. Työtä tehdään usein myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Rakentamisen prosessi on suhteellisen lyhyt. Urakan valmistuttua siirrytään uudelle työmaalle, jossa työtavat ja -olosuhteet voivat muuttua hyvinkin paljon. Vaikka työtapoja ja -menetelmiä kehitetäänkin jatkuvasti, maarakennustyömaalla työskentely vaatii hyvää fyysistä kuntoa. Suuri osa tehtävistä sopii kuitenkin myös naisille.

 

Työpaikat

Infra-alan yritykset. Maarakennusyritykset. Louhintayritykset. Maansiirtoyritykset. Rakennuskiven jalostuslaitokset. VR Track. Viherrakennusyritykset. Kunnat. Kiinteistöhoitoyritykset. Maanrakennuskoneita ja työkoneita myyvät, vuokraavat ja huoltavat ja korjaavat yritykset. Urakoitsijat. Suunnittelu- ja konsultointitoimistot.

Maanmittausalan työpaikkoja on kunnilla, Maanmittauslaitoksella, Destialla, rakennusliikkeillä sekä mittaus-, insinööri- ja konsulttitoimistoissa.

 

Ammatit

Maarakentaja, ajoneuvonosturinkuljettaja, asfalttiaseman hoitaja, asfalttityöntekijä, asfalttimies, ammattisukeltaja, tierakennuskoneenkuljettaja, maanrakennuskoneenkuljettaja, maansiirtokoneenkuljettaja, pyöräkuormaajankuljettaja, jyränkuljettaja, puskutraktorinkuljettaja, kuorma-autonkuljettaja, kaivinkoneenkuljettaja, tiehöylänkuljettaja, lakaisukoneenkuljettaja, ruoppaajan ohjaaja, maanrakennuskoneenasentaja, raskaskoneasentaja, asentaja, yhdyskuntarakentaja, panostaja, poraaja, porari, räjäytystyönjohtaja, louhija, murskamies, työnjohtaja, työmaapäällikkö, rakennusmestari, työmaamestari, maanmittausinsinööri, mittaustyönjohtaja, mittamies, maaperätutkija, geologi, geotekninen asiantuntija, insinööri, rakennuspäällikkö, laatupäällikkö, työpäällikkö, rakennusmestari, hankintavastaava, projektipäällikkö, laatuinsinööri, hankintainsinööri, aikataulusuunnittelija, urakoitsija, toimitusjohtaja.

Maa- ja vesirakennusalalla voidaan työskennellä myös muilla ammatti- ja tehtävänimikkeillä sekä tehtäväalueilla, joita ovat esimerkiksi suunnittelu, johto, hallinto ja markkinointi.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa rakennusalan perustutkinnon suuntautuen maarakennukseen, jolloin tutkintonimike on maarakentaja. Maarakennuskoneenkuljetukseen suuntautuen tutkintonimike on maarakennuskoneenkuljettaja. Kivialaan suuntautuen tutkintonimike on kivirakentaja.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös maanmittausalan perustutkinnon. Tutkintonimike on kartoittaja.

Perustutkinnot voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös maarakennusalan, maanmittausalan, kaukolämpöasentajan, vesihuoltoalan, ajoneuvonosturinkuljettajan, raskaskalustomekaanikon ja ammattisukeltajan ammattitutkinnot sekä maarakennusalan ja kaukolämpöyliasentajan erikoisammattitutkinnot.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella rakennustekniikkaa, johon kuuluu myös maa- ja vesirakentaminen. Tutkintonimike on tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK).

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös maanmittaustekniikkaa. Tutkintonimike on tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK).

Yliopistoissa voi opiskella teknisiä tieteitä. Opinnoissa voi suuntautua rakennustekniikkaan. Koulutusta järjestetään Tampereen teknillisessä yliopistossa sekä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulussa.

Maanmittaustieteitä opiskellen voi suuntautua geomatiikkaan. Koulutusta järjestetään Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulussa maankäyttötieteiden laitoksella.

Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri.

 

Työllisyys

Infrarakentaminen työllistää suoraan noin 45 000 ammattilaista. Alalla työskentelee esimerkiksi maarakentajia, maarakennuskoneenkuljettajia, rakennusmestareita, rakennusinsinöörejä, suunnittelijoita ja urakoitsijoita.

Infrarakentamisen työllisyyttä ylläpitää jatkuva tarve maamme infrastruktuurin kunnossapidolle, rakentamiselle ja suunnittelulle. Yhteiskunnan toiminta on riippuvainen esimerkiksi liikenneväylien ja energiaverkostojen toimivuudesta. Tuotannon tilaajia ovat enimmäkseen valtio ja kunnat sekä talonrakentamisessa ja kaivosalalla toimivat yritykset.

Työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä. Talouden lasku- ja noususuhdanteet heijastuvat kuitenkin nopeasti rakennus- ja kunnostushankkeiden määriin ja työllisyyteen. Toiminta on myös osittain kausiluonteista, sillä esimerkiksi teiden rakennus- ja päällystystöitä voidaan tehdä lähinnä lämpiminä vuodenaikoina. Lähivuosina jää eläkkeelle paljon ammattilaisia, joiden tilalle tarvitaan uusia tulijoita. Työllisyysnäkymät ovat pitkällä aikavälillä hyvät.

Alalla on pulaa etenkin toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista maarakennuskoneenkuljettajista ja maarakentajista sekä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista yhdyskuntatekniikan rakennusmestareista ja insinööreistä, sillä näihin tehtäviin on koulutettu liian vähän osaajia. Pulaa on myös esimerkiksi silta‐, geo- ja kalliosuunnitteluun erikoistuneista suunnittelijoista ja projektijohtajista.

Kehitysnäkymät

Infra-alaan vaikuttavat maailman talouden suhdanteiden vaihtelut sekä raaka-aineiden kuten esimerkiksi öljyn ja metallien hinnat. Infra-alan kehitykseen vaikuttavat myös monet toimintaympäristössä ja alan sisällä tapahtuvat muutokset sekä tilaajien mahdollisuudet toteuttaa hankkeita.

Pitkällä tähtäimellä maa- ja vesirakentamisen määrän arvioidaan pysyvän vakaana. Suomen infrarakenteet kokonaisuutena tulevat lähitulevaisuudessa tarvitsemaan yhä enemmän rahaa pelkästään nykyisen verkoston ylläpitoon. Infra-alan hankkeiden suurimpia tilaajia ovat pääasiassa valtio ja kunnat.

Rakentaminen keskittyy Etelä-Suomeen ja varsinkin pääkaupunkiseudulle, jossa väestön ja työpaikkojen määrän odotetaan kasvavan edelleen. Valtion elvytykseen käyttämästä rahasta ohjautuu rahaa infrarakentamiseen ja väylien kunnossapitoon.

Lähivuosina haasteet liittyvät ensinnäkin infrahankkeiden ja kunnossapidon rahoitukseen. Toimiva ja laadukas infrastruktuuri voidaan saada tulevaisuudessa aikaan yhteistyöllä ja kohdentamalla resurssit järkevästi sekä valjastamalla teknologia infranpidon ja infrarakentamisen tarpeisiin tuottavasti.

Infrarakentamisen näkymiä kuitenkin heikentävät väylien kunnossapidon määrärahaleikkausten lisäksi talonrakentamisen pohjatöiden vähentyminen. Myös kunnat ovat supistaneet infrarahoitustaan heikossa taloustilanteessa.

Kunnossapidossa on tärkeää panostaa elintärkeisiin rakenteisiin kuten sähköverkkoon ja vesihuoltoon, jotta ne toimivat ja vältytään rakenteiden kalliilta vauriokorjauksilta. Täydennysrakentaminen ja maan alle rakentaminen tiivistävät yhdyskuntarakennetta sekä säästävät infrarakenteiden investoinneissa ja kunnossapidon kuluissa.

Infrarakentamisessa on hyödynnettävä entistä enemmän mallintamista sekä uutta teknologiaa kuten erilaisia robotiikan ja tietotekniikan sovelluksia, koska ne lisäävät tuottavuutta. Myös sähköinen asiointi on otettava laajasti käyttöön.

Elinkaariajattelu tuo rakentajalle vastuuta, ja rakennusalaa on kehitettävä ekologisten vaatimusten mukaan. Ympäristötietoisuus rakentamisessa edellyttää rakentajilta tietoja esimerkiksi eri materiaalien ja tuotteiden ominaisuuksista sekä niiden valmistuksen, käytön ja hävittämisen sekä kuljetusten yhteydessä syntyvistä päästöistä.

Myös ympäristöasiat kasvihuoneilmiön torjunnasta materiaalien kierrätykseen ja maa-ainesten käyttöön sekä pohjaveden ja uhanalaisten eläin- ja kasvilajien suojelemisen tarve vaikuttavat alan toimintaan.

Toimintaympäristöä on säädettävä uusiutuvia energialähteiden käyttöä ja materiaalien kierrätystä kannustavaksi, mikä tapahtuu esimerkiksi lainsäädäntöä ja luvitusmenettelyjä kehittämällä.

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden varmistaminen on toinen keskeisen tärkeä infra-alan haaste. Työvoiman vajaus johtuu eläköitymisestä sekä liian vähäisistä koulutusmääristä. Myös osaaminen on saatava ajan tasalle sekä perus- että täydennyskoulutuksen suhteen.

Tehtävien aloittaisesta jaosta eri ammattimiehille siirrytään moniosaajiin. Erikoisammattimiehet eivät ole häviämässä, vaan samat työntekijät voivat työskennellä työmailla useammissa eri tehtävissä kuin aikaisemmin.

Infra-alan vetovoimaisuuden edistäminen on tärkeää alan koulutukseen hakeutuvien määrän lisäämiseksi. Viestinnällä voidaan lisätä tietoisuutta alan yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä parantaa mielikuvia alan lukuisien tehtävien monipuolisuudesta.

 

Lähialat

Talonrakennusala. Rakennustuoteteollisuus. Viherrakennusala. LVIS-ala. Yhdyskuntasuunnittelu. Kaivannaisteollisuus. Tieliikenne. Rautatieliikenne. Lentoliikenne. Meriliikenne. Energiateollisuus. Tietoliikenneala. Ympäristöala. Ympäristöhuolto.

 

Lisäaineistot

 

 

 

 

 

Maa- ja vesirakennusala