Kaupan ala

Johdanto

Kaupankäynti on ikivanhaa yhteiskunnallista toimintaa, jossa alun perin tavaroita vaihdettiin toisiin tavaroihin. Rahan tultua yleiseksi vaihdon välineeksi ostaja hankkii rahalla itselleen tavaroita, palveluita tai esimerkiksi oikeuksia. Myyjä puolestaan saa rahapääomaa itselleen, jos kaupankäynnistä syntyy voittoa. Kaupankäynti on samalla sosiaalista toimintaa, jolla pidetään yllä yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuurien välisiä suhteita. Kaupankäynnin kulttuurihistoriallinen merkitys on suuri, sillä esimerkiksi kaupungit ovat syntyneet kaupankäynnin ympärille.

Tuotteet ja palvelut

Kaupan alan tehtävänä on tavaroiden jakelu ja myynti niiden tuottajilta asiakkaille. Kaupan asiakkaita ovat tavalliset kuluttajat, yritykset teollisuudesta palvelualoihin sekä julkinen sektori. Myyntityötä tehdään sekä tavaroiden tukku- että vähittäiskaupassa, samoin ostotyötä, joka on myytävien tavaroiden hankintaa toisilta yrityksiltä edelleen myyntiä varten.

VÄHITTÄISKAUPPA

Vähittäiskauppa on jokaiselle tuttua toimintaa, jos ei muuten niin lähikaupan ja kioskien muodossa. Vähittäiskauppa on pääasiassa uusien tavaroiden myyntiä yksityisille kuluttajille, mutta myös käytettyjen tavaroiden myynti on vähittäiskauppaa. Asiakkaita voivat olla myös yritykset jne.

Myynti tapahtuu tavarataloissa, myymälöissä, kioskeissa, tori- ja hallikaupoissa, myyntikojuissa, myymäläautoissa tai -veneissä. Postimyyntiliikkeiden ja internetin verkkokauppojen kautta tehtävät ostokset luetaan myös vähittäiskauppaan, samoin kotimyynti ja verkostomarkkinointi.

Vähittäismyyjät, kauppiaat omistavat useimmiten myymänsä tuotteet itse, mutta jotkut toimivat toimeksiantajan välittäjinä, jolloin he myyvät tuotteita (tavaroita tai palveluja) komissiokaupalla. Tällöin heidän palkkionsa perustuu toteutuneesta myynnistä saatuihin provisioihin.

Päivittäis- ja erikoistavaraliikkeet

Päivittäistavarakauppaa harjoittavissa myymälöissä myydään elintarvikkeita sekä erilaisia jokapäiväisiä kulutustavaroita, jotka vaihtelevat pesuaineista hehkulamppuihin, kosmetiikkaan ja tekstiileihin. Suurissa marketeissa ja tavarataloissa myydään lähes kaikenlaisia tuotteita.

Erikoistavaroiden kauppaa harjoittavat liikkeet myyvät tietyn alan tuotteita yleensä monipuolisella valikoimalla. Erikoisliikkeitä ovat esimerkiksi kosmetiikkaliikkeet, optikkoliikkeet, Alkot, kirjakaupat, kodinkoneliikkeet, vaatekaupat, kenkäkaupat, rautakaupat ja autoliikkeet.

Kauppaliikkeistä suurin osa sijaitsee siellä missä ihmisetkin, eli asutuskeskuksissa, joissa kysyntä on suurinta. Erikoiskaupat, joiden menestys perustuu vetovoimaisuuteen, kiinnostavuuteen ja henkilökohtaiseen palveluun sijaitsevat usein aivan kaupunkien ydinkeskustoissa.

Kustannustehokkuutta tavoittelevat vähittäiskaupat ja erikoiskaupat, kuten suuret kauppakeskukset, huonekaluliikkeet ja autokaupat sijaitsevat usein kaupunkien reuna-alueilla tai ulkopuolella, koska ne tarvitsevat paljon myynti- ja varastotilaa sekä parkkipaikkoja.

Muita vähittäismyynnin muotoja

Suoramyynti on kuluttajan kannalta ostamista, jossa hän ei itse mene myymälään tai liikkeeseen ostoksille. Suoramyynti voi olla henkilökohtaista myyntiä kodeissa, työpaikoilla tai muissa paikoissa kuin kiinteissä liiketiloissa, tuote-esittelytilaisuuksia (esim. kotikutsuja) tai verkostomarkkinointia, jossa itsenäiset edustajat myyvät edustamansa yhtiön tuotteita. Tuotteet vaihtelevat taloustavaroista kosmetiikkaan.

Puhelinmyyntiä (telemarkkinointi) on puolestaan kahdenlaista: joko myyjä soittaa asiakkaalle ja tarjoaa tuotteita tai palveluja tai asiakas soittaa itse ja tilaa tarvitsemiaan tuotteita tai palveluja.

Postimyynnissä asiakas löytää mieleisensä tuotteen luettelosta, esitteestä, mainoksesta tai postimyyntiyrityksen verkkosivuilta, jonka jälkeen hän tekee tilauksen postitse, puhelimitse tai internetin kautta. Posti toimittaa tavaran lähimpään postikonttoriin tai kotiovelle. Suosittuja tuotteita ovat esimerkiksi vaatteet ja kirjat.

Verkkokaupat toimivat pitkälti samalla periaatteella kuin postimyyntiyritykset. Asiakas tutustuu tuotevalikoimaan internet-sivuilla, kerää haluamansa tuotteet ns. ostoskoriin ja tekee tilauksen. Posti toimittaa tilauksen haluttuun paikkaan. Yhä useammilla yrityksillä on myymälän lisäksi verkkokauppa, mutta on myös pelkästään verkkokauppaan erikoistuneita yrityksiä, joista osa toimi maailmanlaajuisesti.

Kerhomuotoista suoramarkkinointia edustavat esimerkiksi kirja- ja musiikkikerhot. Ne toimittavat tuotteen yleensä kuukausittain jäsenelle automaattisesti, ellei asiakas ole peruuttanut etukäteen tulossa olevaa tuotetta.

Tavaroita voi ostaa myös erilaisten kuponkien kautta, joita on esimerkiksi aikakauslehdissä ja kuvastoissa.

TUKKUKAUPPA

Tukkukauppa on uusien ja käytettyjen tavaroiden myyntiä vähittäiskauppiaille, muille tukkukauppiaille ja tuotantotoimintaan, esimerkiksi teollisille yrityksille, laitoksille ja maatalouden harjoittajille. Tukkukaupassa tuotteita ei siis myydä suoraan yksityisille kuluttajille. Tukkukauppias omistaa itse myytävät tuotteet.

Myynnin lisäksi tukkumyyjät myös kokoavat, lajittelevat ja luokittelevat tavaroita sekä pakkaavat irtotavaraa, jakavat pienempiin eriin (esim. lääkevalmisteita), varastoivat, jäähdyttävät, jakelevat, asentavat jne.

Lisäksi he tekevät myynninedistämistyötä asiakkaiden puolesta sekä suunnittelevat etikettejä ja pakkauksia. Myös maahantuojan suorittama huolto ja korjaus kuuluvat tukkukauppaan.

Tukkukauppiaita ovat esimerkiksi teolliset tukkumyyjät, viejät, tuojat, osuustoiminnalliset ostoyhtymät ja myyntitoimistot sekä ostajat.

Välityskauppa kuuluu myös tukkukauppaan. Siinä agentti tai meklari toimii välittäjänä ostajien ja myyjien välillä. Hän saattaa myös osallistua liiketoimiin päämiehensä puolesta. Välityskauppias ei kuitenkaan ota kauppatavaroita omistukseensa.

TYÖ KAUPAN ALALLA

Kaupan alalla on tarjolla monipuolisia tehtäviä, jotka vaihtelevat asiakaspalvelusta myyntiin, ostamiseen, markkinointiin, esimies- ja johtotehtäviin sekä hallinnollisiin tehtäviin. Yrityskoko vaikuttaa henkilöstön erikoistumiseen. Mitä pienempi yritys, sitä monipuolisemmin henkilöstön ja yrittäjän (kauppiaan) on hallittava kaupan eri tehtävät.

Alalla työskennellään myös muissa kuin myyntiin tai ostamiseen liittyvissä tehtävissä, esimerkiksi kuljetuksen, varaston, tietotekniikan, viestinnän, oikeudellisen neuvonnan ja hallinnon tehtävissä

Kaupan alan johtotehtävissä työ on suunnittelua, toimeenpanoa ja seurantaa. Esimiestehtävissä ollaan vastuussa tietystä osto-, myynti-, tai markkinointitoiminnan osa-alueesta.

Vähittäismyynnissä työ on useimmiten myymälämyyntiä. Myyjien ja kassojen tehtäviin kuuluu kassamyyntiä ja asiakkaiden neuvontaa, mutta he työskentelevät tarpeen mukaan eri tehtävissä, joihin kuuluu esimerkiksi hyllyttämistä, hinnoittelua, tilausten hoitamista, toimitusten tarkistamista ja tuotteiden menekin seuraamista. Myös somistaminen ja varastotehtävät voivat kuulua tehtäviin.

Tukkukaupassa toimivat liikkeenharjoittajat ostavat tuotteiden valmistajilta suuria tavaraeriä, joita he varastoivat ja myyvät edelleen vähittäiskauppiaille. Tuotteet vaihtelevat elintarvikkeista koneisiin ja laitteisiin. Tehtäviin kuuluu myös esimerkiksi tavaroiden lajittelua, pakkaamista, kokoamista jne. sekä myynninedistämistä. Tukkukauppiaat ovat usein myös maahantuojia, mutta on myös maahantuojia, jotka myyvät tukkukauppiaille.

Suoramyyntityö on henkilökohtaista myyntityötä. Kauppaedustajat ja myyntimiehet käyvät asiakkaiden luona, jotka vaihtelevat yrityksistä yksityishenkilöihin. Sekä itsenäisten kauppaedustajien että työsuhteessa toimivien myyntimiesten työ on aktiivista myyntityötä, joka edellyttää vahvaa myyntityön kokemusta sekä asiakkaiden ja tuotteiden tuntemusta. Työ edellyttää hyviä asiakaspalvelu-, esiintymis- ja neuvottelutaitoja.

Ostajia työskentelee sekä kaupan (esim. tukkuliikkeiden) että teollisuuden palveluksessa ja myös suurimmissa tavarataloissa. Ostajat vastaavat tuotevalinnoista, hintatasosta, toimitusajoista ja kaikesta muusta tuotteiden ostamiseen liittyvästä kuten neuvotteluista ja sopimuksista. Ostotyössä on tunnettava tuotteet, markkinat ja trendit.

Kaupan alan työ on asiakaspalvelutyötä, jossa korostuvat vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot. Työssä on tunnettava hyvin myytävät tuotteet ja palvelut. Ammattitaitovaatimuksia lisäävät asiakkaiden nousseet odotukset myyjien palvelutaidosta ja tuotetuntemuksesta. Monissa kaupan alan tehtävissä tarvitaan kielitaitoa.

Myyntiin kuuluu aina asiakaslähtöinen ajattelu. Myyjän pitää miettiä, mitä ostaja todella tarvitsee. Tavoitteena on jatkuvuus ja yhteistyö ostajan kanssa. Myynnin tulokset vaikuttavat hankittujen tilausten välityksellä myös muiden ammattiryhmien työllisyyteen tuotannossa.

Työpaikat

Vähittäiskaupan myymälät. Liikkeet. Erikoisliikkeet. Kioskit. Tavaratalot. Tukkukaupat. Maahantuontiyritykset. Hankintayritykset. Postimyyntiyritykset. Puhelinmyyntiyritykset. Verkostomarkkinointiyritykset. Verkkokaupat.

Liikkeenharjoittajat ovat usein itsenäisiä elinkeinonharjoittajia. Itsenäiset kauppaedustajat toimivat puolestaan yrittäjinä omissa yrityksissään, joka on joko toiminimi, henkilöyhtiö, kommandiittiyhtiö tai osakeyhtiö.

Suomessa on noin 50 000 kaupan alan yritystä.

Ammatit

Kaupan alan tehtävänimikkeitä aakkosjärjestyksessä:

aluemyyntipäällikkö, aluevastaava, asiakasneuvoja, asiakaspalvelupäällikkö, automyyjä, edustaja, franchising-yrittäjä, hankinta-assistentti, hankintaryhmän vetäjä, hankintavastaava, hinnoittelija, hotellin myyntisihteeri, hyllyttäjä, itsenäinen kauppaedustaja, kassanhoitaja, kassojen esimies, kassaesimies, kauppa-agentti, kauppapaikkapäällikkö, kauppias, kehityspäällikkö, kenttäpäällikkö, konsulentti, kärrypoika, lihamestari, logistiikkapäällikkö, matkailuvirkailija, myyjä (automyyjä, eläinkaupanmyyjä, huonekalumyyjä, kioskimyyjä, kirjakaupanmyyjä, kodinkonemyyjä, kosmetiikkamyyjä, kulta- ja kellosepänliikkeen myyjä, kukkakauppias, kylmälaitemyyjä, tekstiilimyyjä, urheilukaupan myyjä, vakuutusten kenttämyyjä, valokuvaustarvikemyyjä, varaosamyyjä, yleismyyjä), myyjä-kassanhoitaja, myymälänjohtaja, myymälän kassanhoitaja, myymälänhoitaja, myynnin suunnittelija, myynninedistäjä, myyntiassistentti, myyntiedustaja, myynti-insinööri, myyntijohtaja, myyntikonsulentti, myyntikonsultti, myyntimies, myyntineuvottelija, myyntipäällikkö, myyntisihteeri, myyntiteknikko, neuvonnan esimies, neuvontapisteen hoitaja, neuvontapäällikkö, osastonhoitaja, osastopäällikkö, ostaja, ostojohtaja, ostopäällikkö, ostosihteeri, paikallisjohtaja, palveluneuvoja, palvelupisteen työntekijä, palvelupäällikkö, palvelutiimin vetäjä, piiriedustaja, piiripäällikkö, projektimyyjä, projektipäällikkö, puhelinmyyjä, somistaja, suoramyyjä, tavararyhmän esimies, tavaratalonjohtaja, toimipisteenhoitaja, tukkukauppias, tukkumyyjä, tuontiostaja, tuontipäällikkö, tuoteassistentti, tuote-esittelijä, tuotepäällikkö, työnjohtaja, täydentäjä, varastonhoitaja, vientimyyjä, vientipäällikkö, vientisihteeri, vuokrayrittäjä, vähittäiskauppias, yrittäjä, yritysmyyjä

Kaupan alalla toimitaan myös muilla tehtävänimikkeillä, jotka vaihtelevat yrityksittäin. Kuljetuksen, varaston, tietotekniikan, viestinnän, oikeudellisen neuvonnan ja hallinnon tehtäväalueilla on omat tehtävänimikkeensä.

Koulutus

Kaupan alan ja myyntityön koulutusta on tarjolla kaikilla koulutustasoilla.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa liiketalouden perustutkinnon. Tutkintonimike on merkonomi.

Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös myynnin, markkinointiviestinnän ja ulkomaankaupan ammattitutkinnot sekä kaupan esimiehen, markkinointiviestinnän ja ulkomaankaupan erikoisammattitutkinnot.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella liiketaloutta. Tutkintonimike on liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (AMK).

Yliopistoissa voi opiskella kauppatieteitä. Alempi korkeakoulututkinto on kauppatieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on kauppatieteiden maisteri.

Alalla työskentelevillä voi olla myös jokin työnantajayrityksen toimialaan liittyvä koulutus sekä kaupallisen alan opintoja. Esimerkiksi elektroniikka-alan yrityksen myyntipäälliköllä voi olla insinöörin tutkinto, jonka lisäksi hän on hankkinut myyntityön koulutusta.

Työllisyys

Kaupan ala on elinkeinoelämän toimialoista suurin työllistäjä, joka työllistää noin 284 000 henkilöä (v. 2017). Kaupan toimialoista eniten työllistää vähittäiskauppa, seuraavaksi eniten tukkukauppa ja agentuuritoiminta, sitten autokauppa. Kaupan alalla on paljon yrittäjiä ja heidän perheenjäseniään, yhteensä noin 36 000. Yrityksiä on noin 44 000, joista yli 90 prosenttia on alle kymmenen hengen yrityksiä.

Kaupan alan yritysten toiminta- ja työllistämisedellytyksiin vaikuttavat monet tekijät, joita ovat esimerkiksi talouden suhdannevaihtelut, kotitalouksien ostovoiman kehitys, kulutuskysyntä ja mielipideilmasto, yleinen hintakehitys, tulo- ja kulutusverotus sekä lainsäädäntö.

Päivittäistavarakaupassa myynnin määrät ja siten myös työllistävyys on tasaisempaa kuin erikoistavarakaupassa tai esimerkiksi autokaupassa. Tukkukaupan kannattavuus ja työllisyysnäkymät riippuvat pitkälti vähittäiskaupasta erityisesti päivittäistavaroiden osalta.

Kaupan alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Ala työllistää paljon myös osa-aikaisia työntekijöitä kuten esimerkiksi opiskelijoita. Kauppa on nuorten suurin työllistäjä, sillä alle 25-vuotiaista työssäkäyvistä nuorista yli 20 prosenttia työskentelee kaupan alalla. Kaupan alan rooli työllistäjänä kasvaa tulevaisuudessa entisestään, sillä alalle ennakoidaan avautuvan eniten työpaikkoja maamme toimialoista vuoteen 2020 mennessä.

Kehitysnäkymät

Kaupan alalla kansainvälistyminen näkyy kansainvälisten kauppaketjujen toimintana Suomessa sekä suomalaisten kaupan alan yritysten liiketoimintana etenkin lähialueilla. Myös asiakaskunta on yhä kansainvälisempää. Kaupan alan merkitys kansantaloudelle on suuri ja osuus viennistä jatkaa kasvuaan. 

Kaupan alan voimakas sääntely hidastaa kehitystä, vähentää kilpailua ja uudistuksia sekä vaikuttaa uusien liikkeiden perustamiseen, hintoihin ja mahdollisuuksiin kansainvälistyä. Korkea tulo- ja kulutusverotus heikentävät kuluttajien ostovoimaa ja kaupan alan työllistämisedellytyksiä nostamalla työn hintaa. 

Kiristyvässä kilpailussa pärjäämiseksi päivittäis- ja erikoistavarakauppaa harjoittavat vähittäiskaupan yritykset ketjuuntuvat, ja yritysten keskikoko kasvaa. Pieniä kauppoja on entistä vähemmän, ja ne erikoistuvat asiakaskeskeiseen palveluun. Suuret ja pienet myymälät pärjäävät oletetusti paremmin kuin pienet supermarketit. Yritykset keskittyvät omaan ydinosaamiseensa ja hankkivat ostopalveluina tarvitsemansa erikoisosaamisen. 

Tuotekehitys on nopeaa, ja uutuustuotteet vanhenevat nopeasti. Tuotemäärät lisääntyvät kaupoissa, kun pyritään kattamaan mahdollisimman laajan kuluttajajoukon tarpeet. Ulkomaisia tuotteita tulee markkinoille yhä enemmän, mikä lisää entisestään tuotteiden määrää. Marketeissa ja itsepalvelumyymälöissä palvelutiskit vähenevät, ja tuotteet on yhä useammin pakattu valmiisiin annospakkauksiin. 

Päivittäistavarakaupassa hintakilpailu laskee tuotteiden ja ruokakorin hintaa. Erikoistavaroiden kysyntä kasvaa nopeammin kuin päivittäistavaroiden johtuen tulotason noususta, kulutustarpeiden muutoksesta ja vapaa-ajan lisääntymisestä. Tukkukauppa ja tekninen kauppa ovat tavaroiden välittämisen lisäksi yhä enemmän myös palvelutoimintaa ja ratkaisujen toimittamista. 

Kuluttajien ostokäyttäytyminen on pirstaleisempaa, ja tuotteita ostetaan sekä perinteisistä myymälöistä että verkkokaupasta, joka on yhä useammalla yrityksellä. Eniten ostoksia tehdään kauppakeskuksissa, joissa voi olla esimerkiksi elokuvateatteri tai vesipuisto kaikenikäisten kuluttajien houkuttelemiseksi ostosten äärelle. Ostamisesta on tullut yhä enemmän vapaa-ajan toimintaa, shoppailua, jossa korostuu elämyksellisyys ja helppous. 

Asiakkaat vaativat yhä useammin myös kokonaisia palvelupaketteja, jotka sisältävät tuotteen lisäksi sen kuljetuksen, asennuksen, huollon, käyttötuen sekä turvallisen ja ympäristön kannalta sopivan tavan tuotteen käytöstä poistoon kierrättämällä. 

Asiakaspalvelun kehittäminen ja asiakassuhteiden ylläpito on kaupan alalle tärkeää. Asiakaspalautteita, suoramainontaa ja markkinatutkimuksia käytetään sekä asiakaspalvelun että tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. 

Automatisaatio ja digitalisaatio mahdollistavat toimintojen tehostamisen ja uudenlaiset palvelukonseptit, joilla kilpailussa pärjätään. Digitaalisuus mahdollistaa tuote- ja palvelutarjonnan kohdentamisen entistä tarkemmin ja vuorovaikutteisemman viestinnän. 

Kaupan henkilökunnalta edellytetään yhä parempaa tuotetuntemusta asiakkaiden laatutietoisuuden noustessa. Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisen lisäksi tarvitaan vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, kielitaitoa ja tietojärjestelmien käyttötaitoa. Ostotoiminnassa vaaditaan kustannustietoisuuden noustessa hyvää hankintalogistiikan, varastoinnin ja jakelukuljetusten suunnittelua.

Lähialat

Maahantuonti. Mainosala. Markkinointiala. Viestintäala. Logistiikka. Varastointi. Kuljetusala.

Kaupan ala