Tekniset LVISKA palvelut

Johdanto

Kiinteistöpalveluihin kuuluvat tekniset palvelut kohdistuvat teknisiin järjestelmiin, joiden avulla kiinteistöistä saadaan toimivia, viihtyisiä, terveellisiä ja turvallisia asumiseen, työhön tai muuhun käyttöön. Nämä järjestelmät huolehtivat esimerkiksi siitä, että kiinteistön lämmitys, vesihuolto, ilmanvaihto ja sähkön jakelu toimivat. Tehtäviin kuuluvat asennus, huolto ja korjaus sekä erilaiset muutostyöt. Myös järjestelmien suunnittelu ja palvelutoiminnan johtaminen työllistävät. Alan yrityksiä ovat kiinteistöpalveluyritykset sekä LVISKA-palveluihin erikoistuneet yritykset.

Tuotteet ja palvelut

Tässä esiteltävä Tekniset palvelut (LVISKA) on yksi kiinteistöpalvelujen osa-alue. Katso myös Kiinteistönhoito, Siivouspalvelut, Toimitilapalvelut, Turvapalvelut ja Isännöinti.

Kiinteistöissä hyödynnetään monenlaista tekniikkaa

Kiinteistöissä käytetään yhä enemmän apuna tekniikkaa, jolla pidetään yllä kiinteistön toimivuutta, haluttuja käyttö- tai asumisolosuhteita sekä tehokasta energian käyttöä. Teknisiä järjestelmiä on useita erilaisia. Lyhenne LVISKA tulee sanoista lämpö, vesi, ilma, sähkö, kylmä ja automaatio, mikä samalla kuvaa kiinteistöissä käytettäviä erilaisia järjestelmiä.

Näiden järjestelmien avulla kiinteistöt saavat lämpönsä ja talousvetensä, viemäröinti pelaa, ilmanvaihto toimii, valaistus ja laitteet saavat sähkönsä, kesäisin tilat saadaan viilennettyä ja erilaiset tiedonsiirtoon, kulunvalvontaan ja turvallisuuteen liittyvät järjestelmät toimivat. Nämä järjestelmät toimivat tyypillisesti yhdessä kokonaisuutta ohjaavan automaatiojärjestelmän avulla.

Teknisissä palveluissa tehtäviin kuuluu näiden järjestelmien ja laitteiden asentamista, valvontaa, huoltoa ja korjausta sekä suunnittelua ja teknistä manageerausta, joka on näiden palveluiden järjestämiseen liittyvää koordinointia ja johtamista.

Asiakas tilaa tarvitsemansa tekniset palvelut alan yritykseltä, joka voi olla kiinteistöpalveluyritys tai näihin järjestelmiin erikoistunut LVISKA-yritys. Palvelut järjestetään sopimuspohjalta tai sitten paikalle tullaan tarvittaessa. Palvelukokonaisuuteen voivat kuulua myös kiinteistönhoito, siivous, toimitila- ja käyttäjäpalvelut, turvapalvelut, jätehuollon järjestäminen jne.

Kiinteistön ja sen teknisten järjestelmien kokonaisuutta kutsutaan talotekniikaksi. Tekniset palvelut liittyvätkin läheisesti kiinteistönhuoltoon, jossa tehdään pääasiassa kiinteistön rakenteisiin ja rakennusosiin liittyviä kunnossapitotöitä sekä pienkorjauksia ja teknisten järjestelmien valvontaa.

Tekniset palvelut (LVISKA)

Lämpö-, vesi- ja viemärijärjestelmien huoltoa ja vikakorjauksia tarjotaan vuorokauden ympäri vian, vuodon tai esimerkiksi putkien jäätymisen yllättäessä. Näiden lisäksi tarjotaan erillisiä vuosi- ja sopimushuoltoja. Alan yritykset tekevät myös putki- ja viemäriremontteja, putkieristyksiä, viemärikuvauksia jne.

Ilmanvaihtojärjestelmien huolto- ja kunnossapitotyöt ovat tyypillisesti määräaikaishuoltoja tai vikakorjauksia. Lisäksi tehdään ilmanvaihtojärjestelmien ja -kanavien puhdistuksia sekä laitteiden ja osien asennuksia ja uusimisia.

Kiinteistöille ja huoneistoille tehdään myös sähköteknisiin järjestelmiin ja laitteisiin kohdistuvia vikakorjauksia ja huoltoja. Palveluihin kuuluvat myös mm. laitteiden ja järjestelmien uusimiset sekä tarkistukset.

Kylmätekniikan avulla voidaan tarvittaessa viilentää myös työ- ja asuintiloja sen lisäksi että alan tekniikkaa käytetään mm. kaupoissa ja suurissa kauppakeskuksissa. Palveluihin kuuluvat kylmälaitteiden suunnittelu, asennukset, huollot ja korjaukset.

Paloturvallisuuteen liittyen alan yritykset asentavat ja huoltavat sprinkleri- ja kaasusammutuslaitteistoja, paloposteja ja poistumistieopasteita sekä huoltavat ja uusivat käsisammuttimia, tekevät tarkastuksia ja antavat alkusammutuskoulutusta asiakkaan henkilöstölle.

Tele- ja turvajärjestelmien suunnittelu, asennukset ja huollot kuuluvat niin ikään teknisiin palveluihin. Näihin kuuluvat esimerkiksi tiedonsiirtoverkot, paloilmoittimet, rikosilmoittimet sekä videovalvonta-, kulunvalvonta-, äänentoisto- ym. järjestelmät.

Kiinteistöissä käytettävät automaatiojärjestelmät kokoavat kaiken yhteen. Ne ohjaavat, säätävät ja valvovat kiinteistön tärkeimpiä toimintoja, jotka on esitelty lyhyesti edellä. Alan palveluihin kuuluu näiden järjestelmien ohjelmointia, säätämistä, huoltamista ja kunnossapitoa.

Teknisiin palveluihin kuuluvat myös kiinteistöjen korjaukset, jotka voivat kohdistua mihin tahansa kiinteistön rakenteeseen, osaan tai järjestelmään. Tarjottavia palveluita ovat esimerkiksi pienkorjaukset, asuntojen ja tilojen peruskorjaukset, muutostyöt, vahinkosaneeraukset, kalustetyöt, kosteiden tilojen asennukset, piha-aluetyöt, tutkimukset, mittaukset, suunnittelu jne.

Työpaikat

Kiinteistöpalveluyritykset. LVISKA-alan yritykset. Sähköurakoitsijat. Putkiurakoitsijat. IV-urakoitsijat. Kylmäalan yritykset. Teleoperaattorit. Turva-alan yritykset. Insinööritoimistot. Suunnittelutoimistot.

Ammatit

LVI-asentaja. Putkiasentaja. Ilmastointiasentaja. LVI-insinööri. Sähköasentaja. Sähköinsinööri. Kylmäasentaja. Kylmäsuunnittelija. Automaatioasentaja. Hissiasentaja. Automaatioinsinööri. Tietoliikenneasentaja. Tietoliikenneinsinööri. Suunnittelija. Insinööri. Kiinteistönhoitaja. Kiinteistöhuoltomies. Kiinteistötyönjohtaja. Huoltomies. Laitosmies. Kiinteistöpäällikkö. Palvelupäällikkö. Tekninen isännöitsijä.

Teknisissä palveluissa voidaan työskennellä myös muilla tehtävänimikkeillä esimerkiksi myynnin, markkinoinnin ja hallinnon tehtäväalueilla.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa kiinteistöpalvelujen perustutkinto. Kiinteistönhoitoon suuntautuen tutkintonimike on kiinteistönhoitaja.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa myös talotekniikan perustutkinto. Eristykseen ja rakennuspeltiasennukseen suuntautuen tutkintonimike on tekninen eristäjä tai rakennuspeltiseppä. Ilmanvaihtoasennukseen suuntautuen tutkintonimike on ilmanvaihtoasentaja. Kylmäasennukseen suuntautuen tutkintonimike on kylmäasentaja. Putkiasennukseen suuntautuen tutkintonimike on putkiasentaja tai lämmityslaiteasentaja.

Toisella asteella voidaan suorittaa myös sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto. Tutkintonimike on automaatioasentaja tai sähköasentaja. Kone- ja metallialan perustutkinnossa voi suuntautua mm. automaatiotekniikkaan ja kunnossapitoon. Tutkintonimike on automaatioasentaja tai kunnossapitoasentaja. Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon suorittaneiden tutkintonimike on ICT-asentaja tai elektroniikka-asentaja.

Perustutkinnot voidaan suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös mm. kiinteistönhoitajan, ilmastointiasentajan, ilmastointijärjestelmien puhdistajan, kylmäasentajan, lämmityslaiteasentajan, putkiasentajan, teknisen eristäjän, vesihuoltoalan, automaatioasentajan, sähköasentajan, elektroniikka-asentajan, hissiasentajan sekä kunnossapidon ammattitutkinnot.

Lisäksi voidaan suorittaa mm. kiinteistönhoitajan, putkiasentajan, ilmastointiasentajan, sähköyliasentajan, automaatioyliasentajan, elektroniikkayliasentajan sekä kunnossapidon erikoisammattitutkinnot.

Myös oppisopimus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella mm. talotekniikkaa, automaatiotekniikkaa, sähkötekniikkaa ja tietotekniikkaa. Tutkintonimike on tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK).

Yliopistojen teknisissä tieteissä voi opiskella mm. automaatiotekniikkaa, sähkötekniikkaa ja elektroniikkaa sekä tietotekniikkaa ja tietoliikennetekniikkaa. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri. 

Työllisyys

Yksityinen kiinteistöala työllistää noin 115 000 henkilöä. Kiinteistöpalvelut työllistävät yli 90 000 henkilöä, isännöintipalvelut reilut 3 000 ja muu kiinteistöliiketoiminta noin 20 000 henkilöä.

Kiinteistöpalvelualan työllisyyttä ylläpitää jatkuva tarve kiinteistöjen ylläpidolle, jotta esimerkiksi kodit, koulut ja työpaikat olisivat toimivia, terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä ympäristöjä.

Kiinteistöalan yhteiskunnallinen merkitys on huomattava, sillä yli 65 prosenttia suomalaisten varallisuudesta on sidottu kiinteistöihin. Suunnitelmallisella ja ammattimaisella ylläpidolla kiinteistöt pysyvät kunnossa ja niiden arvo säilyy.

Vahvasti kehittyvän ja monipuolistuvan yksityisen kiinteistöpalvelualan työpaikat säilyvät kotimaassa jatkossakin, sillä palveluja voidaan tuottaa vain paikallisesti. Ala työllistää vakaasti talouden suhdanteista riippumatta, eikä työpaikkoja voi siirtää ulkomaille.

Kiinteistöpalveluala tarjoaa rajattomasti uramahdollisuuksia, ja alan töihin voi kulkea monta erilaista polkua. Alalla tarvitaan osaajia kaikilta koulutusasteilta niin asiakkaalla työskentelevistä kiinteistöpalvelualan ammattilaisista erilaisiin liiketoiminnan kehittämisen ja hallinnon asiantuntijoihin. Tyypillisiä toimenkuvia ovat esimerkiksi toimitilahuoltaja, kiinteistönhoitaja, monipalvelutyöntekijä, palveluohjaaja, palvelupäällikkö ja aluejohtaja.

Alalla kansainvälisyys on arkipäivää ja monikulttuurisuus nähdään vahvuutena. Kiinteistöpalveluyritykset ovat edelläkävijöitä monimuotoisten ja -kulttuuristen työyhteisöjen johtamisessa.

Kehitysnäkymät

Kiinteistöpalvelualan tulevaisuudennäkymät ovat hyvät, koska kiinteistöjen hoidolle on jatkuva tarve. Asuin- ja muiden rakennusten on säilyttävä kunnossa, joten kiinteistöjä on hoidettava kaikissa talouden suhdanteissa, muuten seuraisi niiden arvon laskua ja asumis- tai työolosuhteiden muuttumista epäviihtyisiksi, epäterveellisiksi ja jopa vaarallisiksi. 

Kiinteistöihin sijoitettu varallisuus ja sen hoitaminen halutaan jättää näihin tehtäviin erikoistuneiden kiinteistöpalvelualan toimijoiden käsiin. Palveluja voidaan tuottaa vain paikallisesti, joten ala työllistää kotimaassa jatkossakin. 

Rakennuskannan vanhenemisen myötä rakennusten, asuntojen ja toimitilojen ylläpidon ja korjauksen tarve kasvaa nopeasti. Korjausrakentamisella ja ylläpidolla voidaan parantaa myös vanhojen rakennusten energia- ja ympäristötehokkuutta, mikä auttaa pienentämään energian kulutusta ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. 

Kiinteistön käyttäjien vaatimukset liittyen ylläpitoon, terveellisyyteen ja turvallisuuteen ovat lisääntyneet. Uudentyyppisten palvelujen tarve on niin ikään kasvanut, esimerkkeinä toimitilapalvelut, turvapalvelut ja muut käyttäjien tarvitsemat palvelut. 

Kiinteistöpalveluala on nopeasti kehittyvä ala, jolla tarvitaan erityisesti asiakaspalvelutaitoisia moniosaajia. Etenkin kiinteistönhoitajien koulutuksessa painottuu asiakaslähtöinen palveluosaaminen. 

Monipalvelukulttuuri luo työntekijöille haasteita, sillä työnkuva voi olla hyvinkin laaja-alainen. Teknistymisen myötä työntekijän on hallittava yhä useampia teknisiä laitteita. Automaation ja tietotekniikan yleistyminen kiinteistöissä edellyttää niiden hallintaa. 

Alalla edellytetään hyvien perustietojen lisäksi valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Tavoitteena on, että kiinteistöissä työskentelevät eri alojen osaajat ymmärtävät, miten kunkin työ vaikuttaa kiinteistövarallisuuden kunnon ja arvon säilymiseen. 

Kiinteistöpalvelualalla kansainvälisyys on arkipäivää, ja monikulttuurisuus nähdään vahvuutena. Kiinteistöpalveluyritykset ovat edelläkävijöitä monimuotoisten ja monikulttuuristen työyhteisöjen johtamisessa. 

Alan yritykset käyttävät entistä enemmän myös omia voimavarojaan sekä alalle hakeutuvien työntekijöiden että jo palveluksessaan olevan henkilöstönsä kouluttamiseen. Kiinteistöpalvelualan tulevaisuuden kannalta on tärkeää löytää keinoja alan tunnettuuden, arvostuksen ja vetovoimaisuuden lisäämiseksi.

Lähialat

Muut kiinteistöpalvelualat: siivouspalvelut, kiinteistönhoito, toimitila- ja käyttäjäpalvelut, turvapalvelut. Kiinteistöjohtaminen. Isännöinti. Henkilöstövuokrauspalvelut.

Tekniset LVISKA palvelut