Lasten päivähoito

Johdanto

Lasten päivähoidon ammattilaisten työnä on lasten perushoidosta sekä kasvatuksesta ja opetuksesta huolehtiminen eli varhaiskasvatus. Laadukas päivähoito tarjoaa lapselle turvallisen, terveellisen ja kehittävän ympäristön sekä tukee osaltaan kotikasvatusta. Päivähoitoa järjestetään päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, ryhmäperhepäivähoitona sekä muuna leikin ja toiminnan ohjauksena.

Tuotteet ja palvelut

Päivähoidon ammattilaisten työ on kokonaisvaltaista kasvatusta, ohjausta, huolenpitoa ja hoitoa päivän eri tilanteissa. Päivähoidossa huolehditaan lapsen fyysisestä ja emotionaalisesta turvallisuudesta, monipuolisesta ravinnosta, lapsen tarvitsemasta säännöllisestä päivärytmistä, levosta ja liikunnasta.

Käytännön työ on lapsen perushoitoa ja -hoivaa, leikkimisen ja askartelun ohjaamista, ulkoilun valvomista, lasten auttamista pukeutumisessa, ruokailussa jne. sekä vuoropuhelua vanhempien kanssa kasvatukselliset tavoitteet huomioon ottaen.

Päivähoidossa järjestetään lapsen terveen kasvun ja kehityksen tukemiseksi sopivaa viriketoimintaa. Päivä- ja viikko-ohjelmiin pyritään sisällyttämään monenlaista toimintaa kuten musiikkia, liikuntaa, leikkiä, lukemista ja tutustumiskäyntejä.

Päiväkodit vastaavat myös lasten esiopetuksesta, joten kasvatus- ja opetustyö on olennainen osa työtä. Esiopetusta annetaan lapsille pääsääntöisesti oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna. Sen tavoitteena on osana varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumoa vahvistaa lasten oppimisen ja kehityksen edellytyksiä.

Päivähoidossa työskennellään pääsääntöisesti tiimeissä. Tiimityön keskeinen periaate on yhteinen suunnittelu, toteutus ja arviointi. Tiimien sisäinen yhteistyö on tärkeää, sillä lasta kasvatetaan ja ohjataan yhteistuumin toimintaa arvioiden. Yhteistyötä tehdään myös lasten vanhempien sekä muiden ammattilaisten kanssa.

Työ on vaativaa ihmissuhdetyötä, jossa tarvitaan kiinnostusta ihmisen kasvamiseen ja kehittymiseen. Käytännön toimintamenetelmissä hyödynnetään kasvatustieteen ja psykologian perustietoutta.

Varhaiskasvatus tapahtuu moniammatillisessa työryhmässä yhdessä vanhempien kanssa. Päivähoidossa painottuu kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa sekä lasten ja perheiden hyvinvoinnin havainnointi ja työskentely ennaltaehkäisevin menetelmin.

Kasvatukselliset tavoitteet huomioidaan kaikessa käytännön työssä. Kasvatustyön tarkoituksena on auttaa lapsia ja nuoria vahvistamaan identiteettiään, tunnistamaan voimavaransa sekä kehittämään oman elämänsä hallintaa. Kasvatuksessa on huomioitava lasten yksilölliset tarpeet sekä myös erityistä tukea tarvitsevat lapset.

Päivähoidon periaatteisiin kuuluu muun muassa kasvattaa suvaitsevaisuuteen ja erilaisuuden kohtaamiseen. Alan tehtävissä työskennellään myös eri kulttuureihin kuuluvien ja erilaisen elämänkatsomuksen omaavien lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa.

Päivähoitopalveluja kunnilla ja yksityisillä

Yhteiskunnan tehtävänä on taata laadullisesti hyvän päivähoidon saatavuus siten, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus osallistua palveluihin riippumatta perheen sosioekonomisesta tai muusta yhteiskunnallisesta asemasta tai asuinpaikasta.

Päivähoitopalvelujen tulee olla monipuolisia, ja eri palvelumuotojen tasapuolisesta kehittämisestä tulee huolehtia. Palveluissa voi kuitenkin olla kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja asukkaiden tarpeiden mukaan. Kuntien ohella päivähoitoa tarjoavat myös yksityiset tahot, ja näiden osuuden odotetaan tulevaisuudessa kasvavan.

Pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa päiväkotihoito on suurin kokopäiväinen hoitomuoto, mutta monissa pikkukunnissa perhepäivähoito kattaa suurimman osan päivähoitoa.

Päiväkoti on lasten päivähoitoa varten varattu tila, jossa toteutetaan tavoitteellista varhaiskasvatusta. Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, lapsen omassa kodissa tai erikseen suunnitellussa ryhmäperhepäiväkodissa järjestettyä varhaiskasvatustoimintaa.

Ryhmäperhepäiväkodeissa ryhmä perhepäivähoitajia hoitaa yhdessä lapsia samassa paikassa, esimerkiksi kunnan tarjoamissa tiloissa. Vuorohoito on ilta- ja ympärivuorokautista hoitoa epäsäännöllistä työtä tekevien perheiden lapsille.

Erityispäivähoito auttaa lasta ja perhettä silloin kun lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle tarvitaan erityistä tukea. Monilla paikkakunnilla on tarjolla vieraskielistä päivähoitoa, kielikylpypäiväkoteja tai kielikylpyryhmiä.

Monissa kunnissa on tarjolla myös muita päivähoitoon liittyviä palveluja kuten esimerkiksi eri-ikäisille lapsille sekä heidän vanhemmilleen ja hoitajilleen avointa maksutonta toimintaa asukaspuistoissa ja avoimissa päiväkodeissa sekä puistotätitoimintaa.

Työpaikat

Kaupungit. Kunnat. Yksityiset yritykset. Järjestöt. Seurakunnat.

Päivähoitoa annetaan päiväkodeissa, perhepäivähoitajien kodeissa, lasten omissa kodeissa sekä erikseen ryhmäperhepäivähoitoon suunnitelluissa tiloissa.

Ammatit

Lastentarhanopettaja. Lastenhoitaja. Lähihoitaja. Perhepäivähoitaja. Perhepäivähoidon ohjaaja. Lasten ja nuorten erityisohjaaja. Päivähoitaja. Ryhmäperhepäivähoitaja. Erityislastentarhan opettaja. Päiväkodin johtaja. Päiväkotiapulainen. Ryhmäavustaja.

Päivähoidossa työskentelee myös esimerkiksi keittäjiä, keittiöapulaisia, ruokapalvelutyöntekijöitä ja siivoojia.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suuntautuen lasten ja nuorten hoitoon ja kasvatukseen. Tutkintonimike on lähihoitaja.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös lapsi- ja perhetyön perustutkinnon. Tutkintonimike on lastenohjaaja.

Perustutkinnot voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös perhepäivähoitajan sekä lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnot.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella sosiaalialaa suuntautuen varhaiskasvatukseen. Tutkintonimike on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto sosionomi (AMK).

Yliopistoissa voi opiskella lastentarhanopettajaksi suorittamalla kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon.

Työllisyys

Lasten päivähoito työllistää kunnilla ja kuntayhtymillä noin 61 000 henkilöä, joiden yleisimmät ammatit ovat lastenhoitaja, lastentarhanopettaja ja perhepäivähoitaja. Yksityinen sektori työllistää yrityksissä vähintään 4 000 ja järjestöissä noin 3 000 henkeä.

Päivähoito työllistää päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa. Eniten työllistää kunnallinen päiväkotihoito, mutta monissa pienemmissä kunnissa perhepäivähoito on suurempi osa päivähoitoa.

Päivähoitoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen erinomainen. Työntekijöistä on pulaa erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Lastentarhanopettajista on pulaa lähes koko maassa. Pulaa on myös ruotsinkielisistä lastentarhanopettajista ja erityislastentarhanopettajista sekä kaikkien ammattilaisten sijaisista.

Lastenhoitotyöntekijöiden kuten lastenhoitajien ja perhepäivähoitajien työllisyys vaihtelee alueellisesti huomattavasti. Varsinkin Etelä-Suomessa on pulaa työntekijöistä, mutta joissakin osissa maata työnhakijoita on enemmän kuin avoimia työpaikkoja.

Ala työllistää myös lyhytaikaisessa ja tilapäisessä lastenhoidossa, mikä lisää työllistymismahdollisuuksia koulutetuille ja ammattitaitoisille työntekijöille. Lastenhoitoa järjestetään myös aamu- ja iltapäivätoimintana kouluikäisille lapsille sekä kerhotoimintana. Työllisyysnäkymät ovat hyvät myös tulevaisuudessa.

Kehitysnäkymät

Lasten päivähoidon kehitys riippuu yhteiskunnallisista päätöksistä ja julkisen sektorin talouden tilanteesta, niin kuin sosiaalialan yleensäkin. Suomessa kaikki alle kouluikäiset lapset ovat oikeutettuja kunnan järjestämään päivähoitoon vanhempien äitiys- ja isyysloman päätyttyä. Päivähoitoon on yhdistetty varhaiskasvatus. Yksityisen palvelutuotannon osuus kasvaa jatkuvasti. 

Päivähoidon tehtävä on päivähoitolain mukaan tarjota vanhemmille tukea kasvatustehtävässä ja varmistaa, että vanhemmat pystyvät edistämään lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Perhepäivähoito on kysyttyä, sen tarjonnan määrä ei kuitenkaan vastaa vanhempien toiveita. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on lapsen kehityksen ja oppimisen tukeminen. 

Suuret ryhmäkoot ovat ongelmana lasten päivähoidossa, sillä ne vaikuttavat työntekijöiden jaksamiseen ja vaikeuttavat lasten yksilöllisten tarpeiden huomiointia. Erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevien lasten määrä on lisääntynyt. Haasteena on havaita nämä lapset ja tukea heitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Osaavien työntekijöiden riittävän määrän turvaaminen on tärkeää, jotta työ säilyisi laadukkaana. 

Päiväkodissa ja perhepäivähoidossa jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Panostus varhaiskasvatukseen tuottaa muita koulutusinvestointeja suuremman yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja taloudellisen hyödyn. Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste pyritään nostamaan samalle tasolle muiden Pohjoismaiden kanssa. 

Lasten päivähoito toimii parhaiten moniammatillisena tiimityönä, jossa hoiva- ja kasvatustyöhön osallistuu lastenhoitajia, päiväkotiapulaisia ja lastentarhanopettajia. Hoito ja huolenpito painottuvat jatkossakin pienten lasten päivähoidossa, mikä edellyttää kaikilta ammattilaisilta tällaista osaamista pedagogisten taitojen lisäksi. 

Hallituksen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tavoitteena ovat lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut sekä toimintakulttuurin uudistaminen. Peruspalveluja vahvistetaan ja painopistettä siirretään ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen. Myös koulua ja varhaiskasvatusta kehitetään tukemaan lapsen hyvinvointia.

Lähialat

Nuorisotyö. Sosiaaliala. Kirkollinen työ. Opetusala. Kulttuuriala. Liikunta-ala.

Lasten päivähoito