Matkailuala

Johdanto

Matkailuala tuottaa matkailijoille matkatoimisto-, liikenne-, majoitus- ja ravitsemispalveluja. Peruspalvelujen lisäksi asiakkaille tarjotaan elämyksiä tuottavia ohjelmapalveluja. Matkailupalveluja käyttävät sekä yksittäiset kuluttajat että yritysten ja yhteisöjen edustajat. Matkailun muotoja ovat vapaa-ajan matkailu, liike- ja työmatkailu sekä kokous-, kongressi- ja incentive- eli kannustematkailu. Matkailualalla korostuvat erityisesti asiakaspalvelutaidot, kulttuurien tuntemus ja asiakkaiden odotusten täyttäminen.

Tuotteet ja palvelut

Matkailun parissa toimivat yritykset tuottavat matkailijoille erilaisia matkailupalveluja. Peruspalveluja ovat esimerkiksi matkatoimistoissa tapahtuva lentolippujen myynti ja hotellivarausten tekeminen, lennot matkakohteeseen sekä majoitus hotellissa ruokailuineen. Tarjolla on myös erilaisia ohjelmapalveluita, joiden tarkoituksena on antaa elämyksiä ja tuottaa mielihyvää.

Matkailupalvelut tuotetaan palveluketjussa, jonka muodostavat eri toimialojen yritykset. Matkailualaan kuuluvat keskeisesti matkatoimistopalvelut, ohjelmapalvelut, majoitus- ja ravitsemispalvelut sekä henkilöliikennepalvelut (kuljetuspalvelut). Matkailuala onkin ns. klusteri, sillä eri toimialojen yritykset toimivat verkostoissa yhteistyötä tehden.

Matkailuala on hyvin kansainvälinen ja pitkälle verkottunut ala. Sen keskeisiä arvoja ovat asiakaslähtöisyys, turvallisuus ja liiketoiminnan tuloksellisuus. Tavoitteena on tyytyväinen asiakas ja kannattava liiketoiminta. Palveluketju edellyttää yhteistoimintaa muiden palveluiden tuottajien kanssa. Toiminnassa otetaan huomioon ympäristö sekä yhteiskuntavastuullisuus.

Matkatoimistot

Matkatoimistot ovat olennainen osa matkailualaa, sillä ne myyvät ja välittävät matkailuun liittyviä tuotteita ja palveluita. Asiakas voi halutessaan hankkia matkatoimiston kautta kaikki matkansa edellyttämät palvelut kuljetuksista majoitukseen ja muihin palveluihin.

Matkatoimistot myyvät matkalippuja, esimerkiksi lentolippuja, sekä välittävät hotellihuonevarauksia. Matkatoimistoissa hoidetaan myös erityispalveluja, kuten vakuutusten, passien, viisumien ja pääsylippujen hankintaa.

Matkatoimistot myyvät matkanjärjestäjien tuottamia valmismatkoja ja matkapaketteja. Osa matkatoimistoista toimii itsekin matkanjärjestäjinä, jolloin ne tuottavat ja myyvät seura-, paketti-, ryhmä-, opiskelija- ja kielimatkoja.

Täyden palvelun matkatoimistot edustavat matkanjärjestäjiä ja liikenneyhtiöitä. Ne myyvät kaikenlaisia matkoja, ja niillä on täydet lentolipunkirjoitus- eli ns. IATA-oikeudet. Erityismatkatoimistot keskittyvät tiettyihin kohderyhmiin, esimerkiksi nuorisoon tai vaikkapa urheilumatkoihin. Osa matkatoimistoista myy esimerkiksi vain kotimaan matkoja.

Matkojen myynti on siirtynyt yhä enemmän verkkoon. On myös yrityksiä, jotka toimivat pelkästään internetissä. Internetissä asiakkaat voivat omatoimisesti tutustua matkakohteisiin sekä varata haluamansa lennot ja hotellit ja maksaa matkansa. Matkatoimistojen rooli on muuttunut enemmän konsultoivaksi, jolloin ne mm. antavat neuvoja ja suosituksia asiakkaille.

Matkanjärjestäjä ei ole sama asia kuin matkatoimisto, sillä matkanjärjestäjä suunnittelee ja toteuttaa valmismatkoja sekä tarjoaa niitä joko itse tai toisen elinkeinonharjoittajan kuten juuri esimerkiksi matkatoimiston välityksellä.

Matkanvälittäjät ovat puolestaan toimijoita, jotka sopimuksesta välittävät valmismatkoja matkanjärjestäjän lukuun myyntiprovisiota vastaan. Matkanjärjestäjä vastaa aina koko sopimuksen mukaisesta valmismatkapaketista.

Ohjelmapalvelut ja vetovoimakohteet

Matkakohteissa osallistutaan usein erilaisiin aktiviteetteihin, jotka voivat liittyä esimerkiksi luontoon, kulttuuriin, liikuntaan, hyvinvointiin tai elämyksiin.

Ohjelmapalveluita järjestävät ohjelmapalveluihin keskittyneet yritykset sekä loma- ja matkailukeskukset ja hotellit. Ohjelmapalvelut vaihtelevat konserteista ja teatteriesityksistä risteilyihin, urheilukilpailuihin, luontoretkiin, moottorikelkkasafareihin jne.

Lomamatkoilla käydään tyypillisesti myös katsomassa paikallisia nähtävyyksiä, jotka houkuttelevat kulttuurisella arvollaan, historiallisella merkityksellään, luonnon nähtävyytenä tai esimerkiksi kauneudellaan. Nähtävyyden vetovoiman takana voi olla myös huvimahdollisuus.

Nähtävyydet vaihtelevat paikkakunnittain, niitä ovat esimerkiksi rakennukset, sillat, historialliset paikat, museot, teatterit, kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat, luonnonpuistot ja luonnon muodostelmat sekä kylpylät ja huvipuistot.

Turisteja puoleensa vetävät nähtävyydet voivat olla maksullisia tai sitten niiden ympärille on syntynyt liiketoimintaa kuten esimerkiksi opastettuja retkiä, matkamuistojen myyntiä, ravintolapalveluita, autojen vuokrausta jne.

Majoitus- ja ravitsemispalvelut

Majoitusalan yritykset tarjoavat koti- ja ulkomaalaisille asiakkailleen vapaa-aikaan ja työhön liittyviä majoituspalveluja, joihin liittyy usein erilaisia ravintola-, kokous- ja ohjelmapalveluja.

Valittavana on monenlaisia majoitusvaihtoehtoja matkakohteesta riippuen. Majoituspalveluja tarjotaan mm. perhehotelleissa, liikemies-, kokous- ja kongressihotelleissa, kylpylöissä, lomahotelleissa, retkeilymajoissa, maatilamajoituksessa ja aamiaismajoituksessa. (Ks. Ammattinetistä Majoituspalvelut.)

Ravitsemisalan yritykset tuottavat ravitsemispalveluja. Alan yrityksiä ovat mm. gastronomisesti erikoistuneet ruokaravintolat, hotellien ja kylpylöiden ravintolat ja baarit, pikaruokaravintolat, juomaseurusteluravintolat, tanssi- ja viihderavintolat sekä kahvilat. (Ks. Ammattinetistä Ravitsemispalvelut.)

Liikenne- ja kuljetuspalvelut

Matkailuun liittyvät keskeisesti myös kuljetuspalvelut, joita tarjoavat liikenneyhtiöt. Lentoliikenne on nopeutensa vuoksi pitkillä matkoilla käytetyin matkustusmuoto. Tieliikenteen etuja ovat hyvät yhteydet tieverkostojen laajuuden vuoksi. Junamatkojen etuja pitkillä matkoilla ovat matkustusmukavuus ja yöpymismahdollisuus. Laivoilla kuljetaan sekä maista toiseen että järjestetään meri- ja sisävesiristeilyjä. (Ks. Ammattinetistä Lentoliikenne, Tieliikenne, Rautatieliikenne ja Meriliikenne.)

Matkailuorganisaatiot

Paikalliset ja alueelliset organisaatiot kuten kuntien ja kaupunkien matkailutoimet edistävät matkailua alueellaan. Matkailuneuvontapisteissä annetaan asiakkaille opastusta ja neuvoja. Matkailun parissa toimii myös useita järjestöjä, liittoja ja yhteisöjä, jotka hoitavat esimerkiksi edunvalvontaa, toimivat yhteistyöeliminä tai edistävät ja kehittävät matkailua. Matkailun edistämiskeskus MEK vastaa Suomen matkailun kansainvälisestä edistämisestä.

Työ matkailualalla

Matkailualalla työskennellään monilla eri tehtäväalueilla. Matkailualan työssä korostuvat asiakaspalveluosaaminen, asiakkaiden odotusten ja tarpeiden tunnistaminen ja täyttäminen, myynti- ja markkinointitaidot, viestintätaidot, kielitaito ja kulttuurien tuntemus sekä yhteistyötaidot, joustavuus ja vastuuntuntoisuus.

Matkatoimistoissa työskentelevät matkailuvirkailijat esittelevät asiakkaille matkoja ja niiden oheispalveluita, myyvät ja varaavat matkoja sekä antavat niihin liittyvää neuvontaa. Suurissa toimistoissa ja matkanjärjestäjien palveluksessa olevat matkatoimistovirkailijat voivat olla erikoistuneita.

Ohjelmapalvelujen suunnittelu ja toteutus työllistävät matkailun ohjelmapalveluyrityksissä, lomakeskuksissa, hotelleissa jne. Matkailijoille järjestetään esimerkiksi kulttuuriin, terveyteen, liikuntaan tai luontoon liittyviä ohjelmia.

Majoituspalveluja tarjoavissa yrityksissä kuten hotelleissa, lomakylissä, matkustajakodeissa jne. työskennellään monilla eri tehtäväalueilla, joita ovat mm. vastaanotossa tapahtuva asiakaspalvelu, ravintolapalvelut sekä siivous, tekstiilihuolto ja kiinteistönhoito.

Ravitsemispalvelut työllistävät erilaisissa ravintoloissa mm. ruoan valmistuksen, tarjoilun ja asiakaspalvelun tehtävissä.

Erilaisissa vetovoimakohteissa tehtäviin kuuluu esimerkiksi lippujen ym. myyntiä, neuvontaa, opaskierrosten vetämistä tai koneiden ja laitteiden käyttöä.

Liikenne- ja kuljetuspalvelut työllistävät kuljetusten toteuttamisen ja suunnittelun lisäksi mm. asiakaspalvelutehtävissä liittyen esimerkiksi matkustusasiakirjoihin, matkatavaroihin, neuvontaan jne.

Kaikilla matkailuun liittyvillä toimialoilla tehdään myös johtamista, esimiestyötä, suunnittelua, myyntiä ja markkinointia sekä hoidetaan mm. talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä.

Työpaikat

Matkatoimistot. Matkanjärjestäjät. Ohjelmapalveluyritykset. Matkailuorganisaatiot. Hotellit. Motellit. Matkustajakodit. Hostellit. Retkeilymajat. Lomakylät. Leirintäalueet. Maatilamatkailutilat. Kylpylät. Ravintolat. Kahvilat. Matkustaja-alukset. Lentoyhtiöt. Liikennöitsijät. Rautatieyhtiöt. Varustamot.

Suomen matkailuelinkeino on pienyritysvaltaista.

Ammatit

Matkailutoimen johtaja. Matkailuvirkailija. Matkustajaselvitysvirkailija. Matkailupalvelujen tuottaja. Matkaopas. Eräopas. Hiihtokeskustyöntekijä. Matkailuyrittäjä. Maatilamatkailuyrittäjä. Hotelliyrittäjä. Hotellinjohtaja. Vastaanottopäällikkö. Vastaanottovirkailija. Hotellin myyntisihteeri. Hotellivahtimestari. Hotelliemäntä. Ravintolapäällikkö. Keittiöpäällikkö. Keittiömestari. Hovimestari. Kokki. Laivakokki. Tarjoilija. Baarimestari.

Matkailualalla työskennellään myös muilla tehtävänimikkeillä ja tehtäväalueilla, joita ovat esimerkiksi johto, talous- ja henkilöstöhallinto, myynti, markkinointi ja viestintä. 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa matkailualan perustutkinnon. Opinnoissa voi suuntautua matkailupalveluihin, jolloin tutkintonimike on matkailupalvelujen tuottaja. Matkailupalvelujen myyntiin ja tietopalveluihin suuntautuen tutkintonimike on matkailuvirkailija.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnon. Opinnoissa voi suuntautua asiakaspalveluun, jolloin tutkintonimike on tarjoilija. Hotellipalveluun suuntautuen tutkintonimike on vastaanottovirkailija ja kokiksi suuntautuen kokki.

Perustutkinnot voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös maaseutumatkailun, matkailun ohjelmapalvelujen, matkaoppaan, matkatoimistovirkailijan, hotellivirkailijan, ravintolakokin, suurtalouskokin ja tarjoilijan ammattitutkinnot sekä baarimestarin, dieettikokin, majoitus- ja ravitsemusalan esimiehen ja ruokamestarin erikoisammattitutkinnot.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella hotelli- ja ravintola-alaa, hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohtoa, matkailua, matkailun liikkeenjohtoa sekä palvelujen tuottamista ja johtamista. Tutkintonimike on matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto restonomi (AMK).

Lapin yliopistossa voi opiskella matkailututkimusta. Alempi korkeakoulututkinto on yhteiskuntatieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on yhteiskuntatieteiden maisteri.

Yliopistoissa voi opiskella myös kauppatieteitä. Opinnoissa voi suuntautua esimerkiksi johtamiseen ja organisaatioihin. Alempi korkeakoulututkinto on kauppatieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on kauppatieteiden maisteri.

Työllisyys

Matkailuala työllistää Suomessa yhteensä noin 140 000 henkilöä matkatoimistojen, matkanjärjestäjien ja ohjelmapalveluiden tuottajien sekä majoituspalveluja, ravintolapalveluja ja liikennöintiä tarjoavien yritysten palveluksessa. Näiden lisäksi matkailuala työllistää myös vuokratyöntekijöitä.

Matkailualan työpaikkojen määrä vaihtelee eri kunnissa, sillä niiden vetovoimakohteet ja luonnonolosuhteet ovat hyvin erilaisia. Monilla seuduilla etenkin kasvukeskusten ulkopuolella matkailu on alueen elinvoimaisuuden edellytys.

Matkailualan yritykset, järjestöt ja kunnat rekrytoivat tarpeen mukaan. Työllisyyteen heijastuvat talouden suhdanteiden vaihtelut. Laskusuhdanteiden vallitessa kotitaloudet ja yritykset säästävät, jolloin matkailupalveluiden kysyntä ja työntekijöiden tarve vähenee. Toisaalta laskusuhdanteissa kotimaan matkailu ja lähialuematkailu lisääntyvät kaukomatkailun kustannuksella, mikä edistää työllisyyttä kotimaassa.

Matkailualalla on paljon myös osa-aikaisia ja sesonkiluonteisia työpaikkoja esimerkiksi Lapin hiihtokeskuksissa. Ohjelmapalveluyritysten sekä vesipuistojen, puuhamaiden, huvipuistojen ja erilaisten kulttuuri- ja taidetapahtumien työpaikat ovat pitkälti kausiluonteisia.

Matkailu on kasvuala, jolla työskentelevien lukumäärä on kasvanut myös viime vuosina. Suomeen suuntautuva kansainvälinen matkailu lisääntyy nopeasti, mikä edistää työllisyyden lisäksi myös kansantaloutta. Matkailualan odotetaan työllistävän hyvin myös tulevaisuudessa. Alalle arvioidaan syntyvän jopa 40 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Matkailuala työllistää erityisesti nuoria sekä maahanmuuttajia.

Matkailualalle työllistymistä edistää laaja ammattitaito, joka muodostuu palveluosaamisesta, kielitaidosta, asiakkaan huomioivista myyntitaidoista ja alan tietojärjestelmien tuntemuksesta.

Kehitysnäkymät

Matkailuala on merkittävä kasvuala, jonka kehitykseen vaikuttavat voimakkaasti maailmantalouden suhdanteet. Talouden laskusuhdanteissa matkailu suuntautuu enemmän kotimaahan ja lähialueille, noususuhdanteissa tehdään enemmän kaukomatkoja Suomesta. Taloudellinen tilanne vaikuttaa matkailuun käytettävissä oleviin varoihin. Toinen keskeinen matkustamiseen vaikuttava tekijä on turvallisuus. 

Suomessa vieraili vuonna 2017 yhteensä 8,3 miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Eniten matkailijoita tulee Venäjältä, Saksasta, Ruotsista, Virosta ja Kiinasta. Suurin asiakaspotentiaali on venäläisissä, mutta myös aasialaisten matkailijoiden määrä kasvaa. Suomella on hyvät edellytykset houkutella enemmän matkailijoita. Maahamme tehdään myös kauttakulkumatkoja ja ostosmatkoja. 

Matkailijamäärien kasvaessa majoitus-, ravitsemis- ja ohjelmapalveluyritysten palveluille on yhä enemmän kysyntää. Matkailutuotteita kehitetään esimerkiksi terveysmatkailun, ruokamatkailun, kulttuurimatkailun ja kestävän matkailun alueilla. Kaupungistuminen luo tarvetta luonto- ja hyvinvointilomille ja maatilamatkailulle. Luonnon elämykset ovat matkailuvalttimme. Kysyntää voidaan lisätä tarjonnan ympärivuotisuuden kehittämisellä. 

Matkailuelinkeinomme menestyy, jos Suomea tehdään maailmalla tunnetuksi matkailumaana, mikä edellyttää aktiivista markkinointia. Toimialan yritykset ovat pieniä, eivätkä ne pysty yksinään luomaan matkailua edistävää Suomi-kuvaa maailmalla, joten valtion panostus kansainväliseen markkinointiin on tarpeen. Julkiset tuet ja ulkomaiset investoinnit auttavat yrityksiä kehittymään. 

Matkailualalla kustannustaso ja kilpailutilanne koetaan merkittävimmiksi kehittämisen esteiksi. Korkea verotus ja alan yritysten raskas kulurakenne ovat johtaneet korkeisiin hintoihin, jotka lisäävät ulkomaille suuntautuvaa matkailua ja vähentävät ulkomaisen matkailun kasvua. Kiristyvä kilpailu luo haasteita tuotekehitykselle ja markkinoinnille. 

Matkailuyritykset keskittyvät ja ketjuuntuvat. Pienet yritykset erikoistuvat tiettyihin asiakkaisiin ja tuotteisiin. Kehityksen ehtoja ovat erikoistuminen, lisääntyvä yhteistyö ja kansainvälistyminen. Digitalisaatiota hyödynnetään markkinoinnissa, myynnissä, tiedonhaussa ja sosiaalisessa mediassa. 

Matkailupalveluissa laadun merkitys korostuu ja siirrytään yksilöllisempään suuntaan. Tuotteet ja palvelut on osattava räätälöitävä asiakasryhmien vaihtelevien tarpeiden mukaan. Osaamisvaatimuksia ovat asiakaskeskeisyys, markkinointi- ja myyntitaidot, nopea muutoksiin reagointi, verkostomainen työskentely ja innovatiivinen tuotekehitys. 

Matkailualallakin kestävyyden huomioiminen on välttämätöntä. Tulevaisuudessa yhä useamman matkailijan ostopäätös perustuu matkakohteen, matkustusmuodon ja palveluntarjoajan toiminnan ekologiselle ja sosiaaliselle kestävyydelle. Massaturismi ja erityisesti lentomatkailu kuormittavat ympäristöä ja edistävät ilmastonmuutosta.

Lähialat

Majoitus- ja ravitsemisala. Liikenne. Kauneuden- ja terveydenhoitopalvelut. Kaupan ala. Puhdistuspalveluala. Kiinteistönhoito. Turvallisuusala.

Matkailuala