Rajavartiotyö

Johdanto

Rajavartiolaitos on turvallisuusviranomainen, jonka toiminnan tavoitteena on rajaturvallisuuden ylläpitäminen. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa hoitaen rajavalvontaa, henkilöliikenteen rajatarkastuksia sekä pelastustoimintaa erityisesti merialueella.

Tuotteet ja palvelut

Rajavartiolaitos on sisäministeriön alaisuudessa toimiva rajaturvallisuuden ja meripelastuksen asiantuntija. Rajavartiolaitoksen ydintoiminnot ovat rajojen valvonta, rajatarkastukset, rikostorjunta, merialueen turvallisuus, kansainvälinen yhteistyö ja maanpuolustus.

Rajavartiolaitos suorittaa myös erikseen säädettyjä valvontatehtäviä sekä toimenpiteitä rikosten ennalta estämiseksi, selvittämiseksi ja syytteeseen saattamiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Rajavartiolaitos suorittaa myös poliisi- ja tullitehtäviä, meripelastus- ja etsintätehtäviä maa- ja merialueella sekä osallistuu sotilaalliseen maanpuolustukseen.

Rajavartiolaitokselle kuuluvista tehtävistä vastaavat toimialueillaan neljä rajavartiostoa, kaksi merivartiostoa ja Vartiolentolaivue. Rajavartiostot ovat Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin rajavartiostot. Merivartiostoja ovat Suomenlahden ja Länsi-Suomen merivartiostot.

Rajavartiolaitoksen toimintaa johtaa Rajavartiolaitoksen päällikkö apunaan Rajavartiolaitoksen esikunta, joka on samalla sisäministeriön rajavartio-osasto. Raja- ja merivartiokoulu vastaa sille säädettyjen koulutus- ja muiden tehtävien hoitamisesta.

Rajavalvonta

Rajoja vartioidaan teknisillä valvontalaitteilla ja partioimalla. Maarajoilla partiot liikkuvat maastoautoilla, moottorikelkoilla, moottoripyörillä, mönkijöillä sekä myös jalan ja hiihtäen. Jälkien ilmaisemiseen käytetään rajakoiria. Merialuetta valvotaan ensisijaisesti tutkilla sekä optisilla järjestelmillä. Tätä täydennetään partioimalla laivoilla, veneillä ja ilma-aluksilla.

Valvontaan liittyvät tarkastukset kohdistuvat pääasiassa henkilöllisyyden selvittämiseen ja veneliikennesäännösten noudattamiseen. Tarkoituksena on estää henkilöiden, ilma-aluksien ja aluksien luvattomat rajanylitykset, sekä siihen liittyvä muu rikollinen toiminta.

Suomen rajoja on yhteensä 3 940 kilometriä, joista aluevesirajaa on 1 250 kilometriä. Venäjän vastainen raja on 1 340 kilometriä, Norjan puoleinen 736 kilometriä ja Ruotsin 614 kilometriä.

Rajatarkastukset

Rajatarkastus on henkilön, tavaroiden ja ajoneuvojen tarkastamista ja matkalla olevan kuulemista rajanylityspaikalla. Varsinaisia rajatarkastuksia ei tehdä Schengen-alueella, koska siihen liittyneet maat noudattavat yhteistä ulkorajan valvontaa.

Rajavartioviranomaiset käännyttävät puutteellisin perustein maahamme pyrkivät. Perusteena on useimmissa tapauksissa passin, viisumin tai oleskeluluvan puuttuminen. Rajavartiomiehet paljastavat myös mm. etsintäkuulutettuja ja liikennejuopumuksesta epäiltyjä henkilöitä, varastettuja ajoneuvoja ja väärennettyjä matkustusasiakirjoja sekä ottavat vastaan turvapaikka-anomuksia.

Matkustaminen Suomen rajojen yli on jatkanut kasvuaan. Vuonna 2013 ulkorajaliikenne oli yhteensä noin 17,8 miljoonaa henkilöä, Suomen ja Venäjän välisellä rajalla noin 12,9 miljoonaa matkustajaa.

Rikostorjunta ja tutkinta

Rajavartiolaitos suorittaa myös rikostorjuntaa. Rajat ylittävä rikollisuus kohdistuu esimerkiksi ihmissalakuljetukseen, ihmiskauppaan ja laittoman maahantulon järjestämiseen.

Rajavartiolaitoksella on valtuudet toimittaa esitutkinta, jos epäillään, että rikos kuuluu Rajavartiolaitoksen esitutkintavallan piiriin. Rajavartiolaitoksen tutkimia rikoksia ovat myös esimerkiksi valtionrajarikokset, ratti- ja vesiliikennejuopumukset, väärennykset, kalastus- ja metsästysrikokset sekä luonnonsuojelurikokset.

Pelastus- ja avustustoiminta

Meripelastukseen kuuluu esimerkiksi merihätään joutuneiden laivojen ja veneiden auttaminen, onnettomuuksien ennaltaehkäisy, kadonneiden etsinnät ja sairaankuljetukset meri- ja saaristoalueilta. Rajavartiolaitoksen tehtäviin kuuluu myös merialueen ja vesiliikenteen valvonta sekä meriympäristövahinkojen torjunta.

Merivartiostoissa ylläpidetään jatkuvaa meripelastuksen johtamis- ja viestintävalmiutta. Valtaosa pelastustoiminnan kohteista on huvialuksia. Meripelastusorganisaation ammattitaitoa kehitetään jatkuvasti myös kansainvälisin harjoituksin.

Maanpuolustus

Valtakunnan puolustaminen yhteistyössä puolustusvoimien kanssa on aina kuulunut Rajavartiolaitoksen tehtäviin. Rauhan aikana Rajavartiolaitos osallistuu alueelliseen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen vartioimalla rajoja.

Rajavartiolaitos myös kouluttaa asevelvollisia. Rajavartiolaitoksen varusmiesyksiköiden erikoisosaamista on tiedustelu- ja sissitoiminta. Rajavartiolaitoksen rajajääkärikomppaniat ovat Pohjois-Karjalan rajavartiostossa Onttolassa ja Lapin rajavartiostossa Ivalossa. Erikoisrajajääkärikoulutus toteutetaan Raja- ja merivartiokoulussa Imatran Immolassa.

Kansainvälinen yhteistyö

Rajavartiolaitoksella on toimivat yhteydet kaikkien naapurimaiden rajaviranomaisiin sekä Euroopan unionin jäsenmaiden rajavalvonnasta vastaaviin viranomaisiin. Rajavartiolaitos toimii kiinteässä yhteistyössä myös poliisin ja tullin kanssa.

Euroopan unionin rajaturvallisuusvirasto Frontex huolehtii EU:n jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä. Frontexin kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Frontexissa työskentelee myös Rajavartiolaitoksen henkilöstöä.

Venäjän rajavartiopalvelun kanssa rajavaltuutetut hoitavat raja-asioita. Viron rajavartiolaitoksen ja Ruotsin rannikkovartioston kanssa tehdään valvontayhteistyötä merialueella. Suomen Rajavartiolaitos on tukenut vuosia Viron, Latvian ja Liettuan rajavartiolaitoksia kouluttamalla henkilöstöä ja lahjoittamalla kalustoa.

Työ Rajavartiolaitoksessa

Rajavartiolaitos työllistää raja- ja merivartijoita hyvin monenlaisissa tehtävissä, jotka vaihtelevat rajoilla tehtävästä partioinnista pelastus- ja päivystystehtäviin sekä passien ja asiakirjojen tarkastuksesta suunnittelu-, koulutus- ja johtotehtäviin. Rajavartiolaitos työllistää siviilihenkilöstöä esimerkiksi huolto- ja toimistotehtävissä.

Rajavartijat työskentelevät esimerkiksi rajavartioasemien partionjohtajina, partio- ja vartiomiehinä sekä koiranohjaajina. Merivartijat suorittavat esimerkiksi venepartiointia merialueella ja hoitavat kansimiehen tehtäviä vartiolaivalla. Osa merivartijoista toimii sukeltajina ja pintapelastajina.

Raja- ja merivartijoita työskentelee myös rajatarkastajina maarajan rajanylityspaikoilla, satamissa ja lentoasemilla, joissa he suorittavat henkilöiden maahantuloedellytysten ja asiakirjojen tarkastuksia. Tehtäviin kuuluvat myös pelastus- ja avustustehtävät sekä tullivalvonta- ja poliisitehtävät rajoitetusti.

Upseerit ja opistoupseerit toimivat erilaisissa suunnittelu-, johto- ja koulutustehtävissä. Tarpeen mukaan Rajavartiolaitoksen upseerit osallistuvat kansainvälisiin siviilikriisinhallinta- ja rauhanturvaamistehtäviin. Erikoisupseerit hoitavat teknillisen alan tehtäviä. Tehtävänimikkeitä ovat esimerkiksi toimistoinsinööri ja konemestari.

Siviilihenkilöt työskentelevät monenlaisissa hallinnon, huollon ja erikoisalojen tehtävissä. Siviilitehtäviä ovat esimerkiksi huoltoasentaja, toimistosihteeri, atk-suunnittelija, tulkki, lakimies, insinööri, sairaanhoitaja, emäntä, siivooja ja varastonhoitaja.

Työtehtävien moninaisuudesta johtuen vaatimukset alan ammatteihin ovat laajat. Raja- ja merivartijoilta edellytetään korkeaa ammattitaitoa. Toiminta vaikeissakin olosuhteissa vaatii hyvää fyysistä kuntoa ja henkistä kestävyyttä. Työtehtävät edellyttävät yhä enemmän myös asiakaspalveluosaamista.

Työpaikat

Rajavartioasemat, merivartioasemat, vartiolaivat, satamien tai lentoasemien passintarkastusosastot, huoltokeskukset, huoltotukikohdat, korjaamot, esikunnat, vartiolentolaivue, ilma-alusten tukikohdat, raja- ja merivartiokoulu, rajajääkärikomppaniat.

Ammatit

Rajavartija. Nuorempi rajavartija. Vanhempi rajavartija. Ylirajavartija. Rajavartiomestari. Partionjohtaja. Partiomies. Vartiomies. Koiranohjaaja. Merivartija. Nuorempi merivartija. Vanhempi merivartija. Ylimerivartija. Merivartiomestari. Kansimies. Pintapelastaja. Sukeltaja. Asiakirjatutkija. Passintarkastaja. Upseeri. Opistoupseeri. Johtokeskusupseeri. Johtokeskuksen päällikkö. Operaattori. Ohjaaja. Aluksen päällikkö. Aluksen perämies. Lentäjä. Helikopterilentäjä. Ilma-aluksen perämies. Mekaanikko. Erikoisupseeri. Toimistoinsinööri. Konemestari. Teleteknikko. Toimistosihteeri. Atk-suunnittelija. Tulkki. Varastonhoitaja. Emäntä. Siivooja. Kiinteistöesimies. Huoltoasentaja.

Rajavartiolaitoksessa voidaan toimia myös muilla ammatti- ja tehtävänimikkeillä.

Koulutus

Raja- ja merivartijoiden koulutusta annetaan Raja- ja merivartiokoulussa Espoossa ja Imatralla sekä Porkkalan koulutusmerivartioasemalla.

Kaikki raja- ja merivartijat koulutetaan rajavartijan peruskurssilla. Peruskurssin linjajakona ovat rajavartiolinja ja lentoasemalinja. Peruskurssin jälkeen rajavartijan virkoihin nimitetyille myönnetään rajavartijan tai merivartijan palvelusarvot.

Raja- ja merivartiokoulun jatko- ja mestarikurssit antavat valmiudet työnjohto- ja hallinnollisiin tehtäviin. Rajavartijan jatkokurssi suoritetaan noin 8-12 palvelusvuoden jälkeen. Sen suorittaneille myönnetään ylirajavartijan tai ylimerivartijan palvelusarvo.

Mestarikurssi suoritetaan noin 15-17 palvelusvuoden jälkeen Raja- ja merivartiokoulussa. Mestarikurssin suorittaneille myönnetään rajavartiomestarin tai merivartiomestarin palvelusarvo.

Rajavartiolaitoksen upseerit (sotatieteiden kandidaatti, sotatieteiden maisteri, yleisesikuntaupseeri) koulutetaan Maanpuolustuskorkeakoulussa. Raja- ja merivartiokoulu vastaa tutkintoihin sisältyvästä rajaturvallisuusalan opetuksesta.

Siviilihenkilöstö otetaan Rajavartiolaitoksen palvelukseen ammatillisen peruskoulutuksen saaneena. Heidät perehdytetään Rajavartiolaitoksen toimintaan siviilihenkilöstön peruskurssilla.

Työllisyys

Rajavartiolaitoksessa työskentelee noin 2 700 henkilöä. Rajavartijoita ja merivartijoita on noin 1 700, upseereita noin 650, erikoisupseereita 40 ja siviilityöntekijöitä 400. He työskentelevät esimerkiksi huoltoon ja toimistotyöhön liittyvissä tehtävissä.

Raja- ja merivartijoita rekrytoidaan ja peruskoulutetaan Rajavartiolaitokseen tarpeen mukaan. Kaikki peruskurssin hyväksytysti suorittaneet ja rajavartijan virkaan sopiviksi katsotut saavat työpaikan Rajavartiolaitoksesta.

Upseereita koulutetaan Maanpuolustuskorkeakoulussa Rajavartiolaitoksen esikunnan ehdottamien kiintiöiden pohjalta. Myös erikoisupseereiden ja siviilihenkilöstön rekrytointi tapahtuu tarvepohjalta, joten Rajavartiolaitoksessa ei esiinny työttömyyttä.

Rajavartiolaitoksen henkilökuntaa koskee siirtovelvollisuus, eli virkoja voidaan tarpeen mukaan siirtää eri puolille Suomea. Suurinta työntekijöiden tarve on Suomenlahden Merivartiostossa sekä Kaakkois-Suomen Rajavartiostossa.

Rajavartiolaitos hakee vuosittain avoimiin rajavartijan ja upseerin virkoihin kymmeniä uusia työntekijöitä. Uusia virkoja avautuu henkilöstön jäädessä eläkkeelle. Tulevaisuudessa henkilöstön kokonaismäärä tulee vähentymään johtuen valtion tuottavuushankkeista ja pienentyvistä määrärahoista.

Kehitysnäkymät

Euroopan Unioniin liittymisen ja Schengenin sopimuksen myötä Rajavartiolaitoksen toiminta on keskitetty EU:n ulkorajalle, sillä Schengen-alueen sisärajoilla ei normaalisti ole rajatarkastuksia. Euroopan turvallisuustilanne on heikentynyt. Laiton maahantulo, siihen liittyvä järjestäytynyt rikollisuus, terrorististen väkivallantekojen uhka ja muut turvallisuusuhkat ovat lisääntyneet. Venäjän ja lännen vastakkainasettelu jatkuu. 

Rajavartiolaitos torjuu uhkia partioimalla, teknisellä valvonnalla ja tarkastuksilla riskianalyysien mukaisesti. Meripelastustoimen kehittämisen painopisteenä on suuronnettomuuksiin varautuminen ja niiden hallinta sekä meripelastukseen liittyvien yhteisten toimintamallien kehittäminen. Suunnitelmallisesti toteutetut harjoitukset ja hankinnat kuuluvat varautumiseen. 

Rajavartiolaitoksen strategia 2027 määritellee toiminnan päämäärät, jotka ovat rajaturvallisuus, turvallisuus merialueilla sekä alueellinen koskemattomuus ja puolustusvalmius. 

Suomen ulkorajavalvonta on tehokasta ja uskottavaa. Rajavartiolaitos vahvistaa Suomen turvallisuutta ja torjuu Suomeen ja Eurooppaan kohdistuvia turvallisuusuhkia ulkorajoilla. Rajaliikenne on turvallista ja sujuvaa ja rikostorjunta on vaikuttavaa. Rajavartiolaitos lisää ihmisten turvallisuutta rajaseudulla ja saaristossa. 

Suomen meripelastusjärjestelmä on luotettava. Rajavartiolaitoksen johtamis- ja toimintavalmius merellisiin monialaonnettomuuksiin on välitön. Rajavartiolaitos edistää merellisen ympäristön suojelua. Rajavartiolaitoksella on hyvä toimintakyky yhteiskunnan turvaamiseksi kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä hyvä valmius alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen ja valtakunnan puolustamiseen. 

Kansainvälisen toiminnan painopisteet ovat osallistuminen EU:n rajaturvallisuuteen liittyvän lainsäädännön, yhdennetyn ulkorajavalvonnan ja meripolitiikan toimeenpanoon ja kehittämiseen sekä viranomaisyhteistyö Venäjän rajavartiopalvelun kanssa.

Lähialat

Poliisi. Tulli. Puolustusvoimat. Merenkulunviranomaiset.

Rajavartiotyö