Valokuvausala

Johdanto

Valokuvaajat voivat toimia lehtikuvaajina, muotokuvaajina, mainoskuvaajina, erikoisvalokuvaajina, luontokuvaajina tai valokuvataiteilijoina. Valokuvaajat työskentelevät pääasiassa freelanceina tai yrittäjinä omissa liikkeissään. Työsuhteisia kuvaajia on lehtien ja kuvatoimistojen palveluksessa.

Tuotteet ja palvelut

Valokuvausalan palveluja tarjoavat valokuvaamot, valokuvastudiot ja -ateljeet sekä valokuvaustarvikkeita myyvät liikkeet. Valokuvaajat toimivat pääasiassa yrittäjinä, jolloin he ovat joko liikkeenharjoittajia omissa liikkeissään tai työskentelevät ammatinharjoittajina freelance-pohjalta. 

Kuvauspalvelut on perinteinen valokuvausalan palvelu. Studioissa kuvataan mm. lapsi-, ylioppilas- ja hääkuvia sekä tehdään tuotekuvauksia. Valokuvaajat tulevat tilauksesta kuvaamaan erilaisiin tilaisuuksiin ja ottamaan mm. koulukuvia. Ulkona tehdään miljöökuvauksia.

Liikkeiden kuvapalvelut tarjoavat kuvien tulostusta, lisäkuvia, skannausta ja kuvankäsittelyä, kuvien korjailua jne. Lisäksi asiakkaita neuvotaan kuvaukseen ja kuvankäsittelyyn liittyvissä ongelmissa. Joissakin liikkeissä tehdään myös esitteiden, ilmoitusten ja julisteiden suunnittelua sekä tulostusta.

Liikkeissä myös myydään kameroita sekä niiden tarvikkeita, mm. muistikortteja, filmejä, akkuja, salamoita, kameralaukkuja ja jalustoja. Näiden lisäksi tarjolla on albumeita, kehyksiä, kiitoskortteja ym.

Valokuvaajat voivat toimia lehtikuvaajina, muotokuvaajina, mainoskuvaajina, erikoisvalokuvaajina tai luontokuvaajina.

Lehtikuvaus

Työsuhteessa olevat lehtikuvaajat työskentelevät sanomalehdissä, aikakauslehdissä tai kuvatoimistoissa. Yli puolet lehtikuvaajista toimii nykyään freelanceina. Lehtikuvaus voidaan jakaa uutis-, reportaasi-, henkilö- ja kuvituskuvaukseen. Lehtikuvaajat eivät yleensä ole erikoistuneet mihinkään tiettyyn aihealueeseen. Lehtikuvaajan työ on kiireistä ja hyvin liikkuvaa.

Muotokuvaus

Muotokuvaajat kuvaavat ihmisiä usein erilaisten juhlien yhteydessä. Muotokuvaaja ottaa kuvia esimerkiksi hääpareista. Enimmäkseen kuvaaminen tapahtuu studiossa, mutta joskus muotokuvaaja menee ottamaan kuvat paikan päälle. Suurin osa muotokuvaajista pitää omaa studiota ja osa sen yhteydessä valokuvausliikettä.

Mainoskuvaus

Mainoskuvaajat ovat pääosin yrittäjiä, joiden työtilaukset tulevat suoraan mainostavalta yritykseltä tai mainostoimistojen kautta. Mainosvalokuvauksessa kuvattavat kohteet vaihtelevat laidasta laitaan. Mainosvalokuva elää mediassa vain hetken ja kuvien toimitusajat ovat yleensä lyhyitä. Parhaimmillaan mainosvalokuvaajan leipä on leveämpää kuin muiden alojen kuvaajien, mutta myös kilpailu on kovinta ja kansainvälisintä.

Erikoisvalokuvaus

Erikoisvalokuvauksessa kuvauskohteet ovat usein ainutlaatuisia. Myös kuvausvälineistö ja materiaali ovat tavallisuudesta poikkeavia. Kuvaustehtäviä löytyy erikoisaloilta, joita ovat mm. teollisuus, tiede, terveydenhuolto, museotyö, ilmailu ja luonnonsuojelu.

Valokuvataide

Valokuvataide on kuvataidetta. Valokuva on tällä hetkellä suomalaisen nykytaiteen kansainvälisesti ehkä näkyvin taidemuoto. Näyttelyitä pidetään gallerioissa ja museoissa.

Työpaikat

Valokuvaamot. Studiot. Valokuvaustarvikkeita myyvät liikkeet. Lehdistö. Kuvatoimistot. Suurin osa valokuvaajista toimii yrittäjinä liikkeenharjoittajina tai freelance-pohjalta.

Ammatit

laitoskuvaaja, lehtikuvaaja, mainoskuvaaja, muotokuvaaja, luontokuvaaja, valokuvaustarvikemyyjä

Koulutus

Tampereen yliopistossa voi opiskella kuvajournalismia sekä visuaalista journalismia. Alempi korkeakoulututkinto on yhteiskuntatieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on yhteiskuntatieteiden maisteri.

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa Helsingissä voi opiskella valokuvataidetta. Alempi korkeakoulututkinto on taiteen kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on taiteen maisteri.

Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa Helsingissä voi opiskella tila-aikataiteita suuntautuen valokuvaan. Alempi korkeakoulututkinto on kuvataiteen kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on kuvataiteen maisteri.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella viestintää suuntautuen valokuvaukseen. Tutkintonimike on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto medianomi (AMK).

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös kuvataidealalla valokuvausta. Tutkintonimike on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto kuvataiteilija (AMK).

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa kuvallisen ilmaisun perustutkinnon. Opinnoissa voi suuntautua valokuvaukseen. Tutkintonimike on kuva-artesaani.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa myös audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Tutkintonimike on media-assistentti.

Perustutkinnot voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös valokuvaajan ammattitutkinto sekä valokuvaajan erikoisammattitutkinto.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Valokuvausopintoja järjestetään useissa oppilaitoksissa eri puolilla maata, esimerkiksi Muurlan opistossa ja Voionmaan opistossa.

Työllisyys

Finnfoto - Suomen Valokuvajärjestöt ry:n jäsenjärjestöissä on jäseniä yhteensä noin 10 000 (v. 2017). He ovat esimerkiksi ammattivalokuvaajia, valokuvaustarvikekaupan edustajia sekä harrastajia. Valokuvataiteilijoiden Liitto ry:ssä on lisäksi noin 400 jäsentä.

Valokuvaajista suurin osa on yrittäjiä, jotka toimivat omissa yrityksissään liikkeenharjoittajina tai tekevät freelance-työtä ammatinharjoittajina. Freelance voi työskennellä eri toimeksiantajille myös verokortilla. Freelance-työtä tekevien valokuvaajien määrä on kasvanut.

Vakinaiset työsuhteet ovat alalla harvinaisia. Sanoma- ja aikakauslehdet sekä kuvatoimistot työllistävät vakinaisesti joitakin lehtikuvaajia. Suurilla studioilla voi olla jonkin verran palkattua henkilökuntaa. Valokuvaajia työskentelee myös eri oppilaitoksissa opetustyössä sekä joitakin valokuva-alan järjestöissä. Valokuvataiteilijoista vain muutama saa Suomessa toimeentulonsa pelkästään kuvaamalla, koska valokuvataiteen markkinat ovat pienet.

Valokuvausalan oppilaitoksista valmistuu enemmän tulijoita kuin ala pystyy työllistämään. Työpaikoista ja työtilaisuuksista on kova kilpailu, eikä kaikille riitä tarpeeksi työtä toimeentulon turvaamiseksi. Freelancekuvaajien on tärkeää erikoistua ja verkostoitua. Alalla tarvitaan teknisen osaamisen ja luovuuden lisäksi yrittäjähenkisyyttä, liiketoimintaosaamista, myynti- ja markkinointitaitoja sekä asiakaspalveluosaamista.

Valokuvaamot työllistävät melko vakaasti. Valokuvaamot ovat enimmäkseen pieniä 1-2 hengen kuvaamoita, jotka ovat usein erikoistuneita. Alalle on tullut jatkuvasti uusia yrittäjiä. Valokuvausala työllistää myös valokuvausalan vähittäiskaupassa. Kuluttajille suunnattu kamerakauppa on siirtynyt pitkälti yleiskauppoihin sekä kodinkone- ja elektroniikkaliikkeisiin. Ala työllistää myös valokuvausvälineiden tukkukaupassa ja valokuvien kehittämisessä.

Kehitysnäkymät

Valokuvausala on muuttunut digitalisaatiossa, joka on tehnyt digikameroiden, tietotekniikan ja internetin myötä kuvaamisesta ja kuvankäsittelystä sekä jakelusta, julkaisemisesta, esittämisestä ja arkistoinnista entistä helpompaa. Valokuvaajista enää vain pieni osa käyttää perinteistä kameraa ja filmiä. Kulttuurimme on yhä visuaalisempi, kuvia on kaikkialla, ja valokuvia otetaan enemmän kuin koskaan ennen. 

Kilpailu on kansainvälistynyt ja kiristynyt valokuvaajien, valokuvaamoiden ja kuvatoimistojen välillä. Valokuvaajat ja kuvauksen harrastajat voivat myös tilata kameransa ja tarvikkeensa verkkokaupoista kotimaasta tai ulkomailta sen sijaan, että kävisivät ostamassa ne alan erikoisliikkeestä tai muista liikkeistä. 

Harrastajat ottavat nykyään paljon valokuvia älypuhelimilla, joiden kuvanlaatu ja kuvankäsittelyominaisuudet voivat olla hyvätkin. Tämä vähentää osaltaan ammattimaisten kuvauspalvelujen käyttöä. Järjestelmäkameroiden suosio on kännyköiden myötä ollut laskussa. Toisaalta kun useimmilla on jokin laite, jolla kuvata, kuvia myös otetaan niin paljon, että se voi olla räpsimistä, joka tuottaa muistikortillisen heikkolaatuisia valokuvia. 

Ammattimaisille valokuville on jatkuvaa tarvetta esimerkiksi mediassa ja viestinnässä. Ammattilaisten palveluja hyödynnetään elämän tärkeissä tapahtumissa ja vaativissa kuvauksissa. Esimerkiksi hääkuvaukset, studiomuotokuvaukset, miljöömuotokuvaukset, mainoskuvaukset, yritysviestinnän tarvitsemat valokuvat ja erikoiskuvaukset ovat vaatimuksiltaan useimpien harrastajien taitojen ja välineiden saavuttamattomissa. 

Tekijänoikeuksia rikkoo ja alan ammattilaisten saamia tuloja vähentää se, että ihmiset pystyvät halutessaan helposti kopioimaan laittomasti valokuvaajien ottamia valokuvia internetin lukuisilta sivustoilta sekä ottamaan niitä omaan käyttöönsä esimerkiksi omille verkkosivuilleen ilman kuvan tekijänoikeuksien omistajan tai käyttöoikeuden haltijan lupaa. 

Valokuvausyritysten liiketoiminta perustuu valokuvauspalvelujen tarjoamiseen. Digitalisaation myötä yrittäjät ovat joutuneet keksimään uusia tapoja erottua ja pärjätä kilpailussa, mikä tapahtuu esimerkiksi tarjoamalla laajan joukon erilaisia palveluja, erikoistumalla johonkin valokuvauksen lajiin tai rakentamalla vahvan brändin. Valokuvien lisäksi videot ja 3D ovat yhä useammin valokuvaajan työtä. 

Ammattiosaamisen lisäksi alalla tarvitaan myynnin ja markkinoinnin osaamista, yritystoiminnan hallintaa, hyviä asiakaspalvelutaitoja, vuorovaikutustaitoja ja verkostoitumisosaamista. Sosiaalisen median hyödyntäminen antaa valokuvaajille ja alan yrittäjille mahdollisuuden esittää työnäytteitään, markkinoida yritystään ja palvelujaan, pitää yhteyttä asiakkaisiin ja toisiin alan yrittäjiin sekä osallistua keskusteluihin. 

Suomen valokuvajärjestöt Finnfoto ry edustaa koko valokuva-alaa ja toimii sen hyväksi kehittäen valokuvan ja alalla toimivien arvostusta ja asemaa. Finnfoto ry pyrkii esimerkiksi vahvistamaan valokuvaajien tekijänoikeuksia ja niiden noudattamista sekä kehittää valokuvaajien valmiuksia markkinoida ja myydä kuviaan ja palvelujaan. 

Lähialat

Muut kulttuurialat. Viestintäala.

Valokuvausala