Kuvataideala

Johdanto

Kuvataiteilijoihin luetaan muun muassa taidemaalarit, kuvanveistäjät, taidegraafikot, valokuvataiteilijat ja mediataitelijat. Kuvataiteilijan työ on vaativaa taiteellista luomista, joka edellyttää taiteellista ja visuaalista lahjakkuutta, kädentaitoja ja ilmaisun halua. Kuvataidealan ammattilaisia toimii varsinaisen taiteellisen luomisen lisäksi esimerkiksi opetuksen, taidearvostelun ja taidehallinnon tehtävissä.

Tuotteet ja palvelut

Kuvataiteilijoita ovat perinteisen kolmijaon mukaan taidemaalarit, kuvanveistäjät ja taidegraafikot. Kuvataiteilijoihin luetaan nykyään myös valokuvataiteilijat sekä mediataiteilijat, videotaiteilijat ja performanssitaiteilijat.

Kuvataiteilijan teos voi olla maalaus, veistos, kuva tai jokin muu kuvataideteos. Konkreettisen teoksen taiteilija toteuttaa valitsemillaan välineillä, materiaaleilla ja tekniikoilla. Monesti teoksissa yhdistellään eri tekotapoja.

Kuvataiteilijan työ on hyvin yksilöllistä, ja jokainen taiteilija kehittää omat työskentelymenetelmänsä, aihemaailmansa ja näkemyksensä. Ideat töihin voivat syntyä nähdystä, koetusta, kuvitellusta tai niiden yhdistelmästä.

Taidemaalareiksi kutsutaan taiteilijoita, joiden kuvallisessa ilmaisussa maalaukselliset keinot kuten värit, sommittelu ja persoonallinen maalaustapa ovat ensisijaisia.

Kuvanveistäjät muokkaavat erilaisista kiinteistä materiaaleista kolmiulotteisia veistoksia tai kohokuvia. Kuvanveistona pidetään myös installaatioita eli esinesommitelmia, joissa voi olla mukana muun muassa liikkuvaa kuvaa ja valokuvia.

Taidegraafikot vedostavat taidekuvia erilaisilla grafiikan menetelmillä, joita ovat esimerkiksi metalligrafiikka, puupiirros ja serigrafia.

Valokuvataiteilijat tekevät kuvataidetta valokuvilla. Mediataide on taidetta, joka käyttää hyväkseen sähköisiä viestimiä liittäen taiteeseen mediateknologioiden käytön.

Edellä mainittujen lisäksi on useita muita luovia ja kokeellisia tapoja tehdä kuvataidetta. Tällaisia ovat esimerkiksi performanssit, ympäristötaide, perinteinen tietokonetaide, hologrammitaide ja musiikin yhdistäminen kuvataiteeseen.

Kuvataitelijan työn ominaispiirteitä

Kuvataiteilijalta vaaditaan taiteellista ja visuaalista lahjakkuutta sekä kädentaitoja. Luovassa työssä on hallittava erilaiset materiaalit ja tekniikat. Näiden ylläpitäminen vaatii jatkuvaa työskentelyä.

Keskeinen edellytys kuvataiteilijana toimimiselle on ilmaisun halu. Taiteellisessa työssä tarvitaan uskoa omiin kykyihin, pitkäjännitteisyyttä ja paineensietokykyä.

Näyttelyaikataulut rytmittävät kuvataiteilijan elämää. Galleriat ja museot suunnittelevat näyttelynsä pitkälle etukäteen. Näyttelytöiden tekeminen ja kokoaminen saattaa kestää useita kuukausia.

Tunnustuksen saaminen voi kestää hyvinkin kauan, mutta taideteosten myyvyys tai menestys on harvoin taiteilijalle varsinainen päämäärä, vaan taiteellinen työ itse. Siitä huolimatta myynti, yleisön reaktiot ja kritiikki ovat tärkeää palautetta taiteilijalle.

Vaikka kuvataiteilijan työ onkin ns. vapaata, niin taiteilijan toimintaedellytyksiin vaikuttavat monet tekijät. Näitä ovat esimerkiksi apurahajärjestelmä, toiset kuvataiteilijat, taiteen välittäjät, galleristit, kriitikot ja yleisö sekä joukko taidealan sisäisiä vaikuttajia kuten taidehistoria, kuvataiteen eri tyylisuunnat ja tämänhetkiset virtaukset.

Ammattitaiteilijalta edellytetään käytännössä koulutusta tai ammattiliittoon kuulumista sekä näyttelyihin osallistumista tai muuta näyttöä osaamisestaan. Itseoppineen ja ammattiliittoihin kuulumattoman taiteilijan voi olla vaikea saada Suomessa jalansijaa taide-elämässä ja tunnustusta työstään.

Taiteilijan toimeentulo

Kuvataiteilijoiden toimeentulo muodostuu yleensä taiteellisesta työstä (esim. teosten myynnistä), palkkatyöstä joka vaatii oman taiteenalan tuntemusta (esim. opetustyö) ja apurahoista. Ansiotaso nousee yleensä iän ja julkisen tunnustuksen myötä, mutta silti vain harvat tulevat toimeen pelkästään taiteellisella työllään. Useimmilla on jokin muu työ toimeentulon turvaamiseksi, kyseeseen voi tulla myös jonkin muun alan työ.

Kuvataiteilijat saavat tyypillisimmin töitä pitämiensä näyttelyiden kautta. Galleristeilla ja taiteilijoiden välittäjillä sekä tuttavilla on merkityksensä teosmyynnin edistämisessä. Teosmyyntiin vaikuttaa myös julkisuudessa näkyminen ja kilpailuihin osallistuminen. Lisäksi taidelainaamot, kuvataidejärjestöt ja -yhdistykset sekä taiteilijaseurat ovat tärkeä väylä saada asiakkaita.

Taiteellisen työn tekemisestä aiheutuu huomattavia kustannuksia, sillä kuvataiteilijat tarvitsevat erinäisiä materiaaleja ja välineitä riippuen kuvataiteen lajista. Myös näyttelyiden järjestämisestä tulee kuluja: näyttelytilan vuokra, mainonta, teosten vakuutukset ja kuljetukset jne. Taiteilija tarvitsee myös riittävän suuren ja valoisan työtilan, jossa mahtuu säilyttämään materiaalit ja työvälineet, ja johon voi varastoida valmiit työt.

Apurahat ovat oleellinen osa kuvataiteilijoiden toimeentuloa. Taiteilija voi hakea apurahoja ammattinsa harjoittamiseksi ja siitä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Valtiolla, kaupungeilla, kunnilla sekä eri säätiöillä ja rahastoilla on omat apurahansa ja kriteerinsä niiden myöntämiseen.

Työpaikat

Kuvataiteilijoille ei ole valmiita työpaikkoja, joihin työllistyä toisin kuin useimmilla muilla aloilla. He työskentelevät pääsääntöisesti vapaina taiteilijoina tai freelanceina. Useimmat tekevät myös jotakin muuta työtä toimeentulon turvaamiseksi.

Ammatit

Kuvataidealan keskeisiä ammattinimikkeitä ovat kuvataiteilija, taidemaalari, kuvanveistäjä, taidegraafikko, valokuvataiteilija ja mediataiteilija.

Kuvataidealalla toimii myös mm. galleristeja, taiteen välittäjiä, antiikkikauppiaita, huutokaupan pitäjiä, taidekonservaattoreita, kuvataiteiden opettajia, tutkijoita, toimittajia, kriitikoita ja taidearvostelijoita.

Kuvataidealalla voidaan toimia myös muilla ammattinimikkeillä, edellä mainitut ovat esimerkkejä.

Koulutus

Yliopistotasoista kuvataiteen opetusta järjestetään Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa Helsingissä. Kuvataiteita opiskellen voi suuntautua kuvanveistoon, maalaustaiteeseen, taidegrafiikkaan ja tila-aikataiteeseen (mediataide). Alempi korkeakoulututkinto on kuvataiteen kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on kuvataiteen maisteri.

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa voi opiskella kuvataidetta, valokuvataidetta, graafista suunnittelua ja ympäristötaidetta.

Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnassa voi opiskella mm. kuvataidekasvatusta, graafista suunnittelua ja audiovisuaalista mediakulttuuria sekä kuvataidetta ja valokuvausta. Alempi korkeakoulututkinto on taiteen kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on taiteen maisteri.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella kuvataidetta. Suuntautumisvaihtoehdot ovat taidegrafiikka, kuvanveisto, taidemaalaus ja muu kuvataide. Tutkintonimike on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto kuvataiteilija (AMK).

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös viestintää suuntautuen valokuvaukseen. Tutkintonimike on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto medianomi (AMK).

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa kuvallisen ilmaisun perustutkinto, jossa voi suuntautua kuva- ja mediataiteeseen, valokuvaukseen ja graafiseen suunnitteluun. Tutkintonimike on kuva-artesaani.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa myös audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto, jossa voidaan suuntautua esimerkiksi graafiseen suunnitteluun tai valokuvaukseen. Tutkintonimike on media-assistentti.

Perustutkinnot voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös valokuvaajan ja audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnot sekä valokuvaajan ja audiovisuaalisen viestinnän erikoisammattitutkinnot.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Kuvataideaineiden opetusta järjestetään useissa taideoppilaitoksissa ja kansanopistoissa eri puolilla maata, esimerkkeinä Limingan taidekoulu, Muurlan opisto ja Oriveden opisto.

Työllisyys

Suomen Taiteilijaseura edustaa suurta osaa suomalaisista kuvataiteilijoista. Jäsenjärjestöjen kautta seuraan kuuluu yli 3 000 suomalaista ammattikuvataiteilijaa (v. 2017). Jäsenjärjestöt ovat Muu ry, Suomen Kuvanveistäjäliitto, Suomen Kuvataidejärjestöjen liitto, Suomen Taidegraafikot, Taidemaalariliitto ja Valokuvataiteilijoiden liitto.

Kuvataiteilijat työskentelevät taiteellisessa työssään vapaina taiteilijoina tai freelanceina. Varsinaisia valmiita työpaikkoja ei kuvataiteilijoille juuri ole. Osa kuvataiteilijoista toimii myös yrittäjinä esimerkiksi omissa gallerioissaan.

Kuvataiteilijoiden tärkeimmät toimeentulon lähteet ovat omasta taiteellisesta työstä saadut myyntitulot, taiteenalan tuntemusta vaativa palkkatyö sekä apurahat. Useimmilla kuvataiteilijoilla on toimeentulon tukena jokin toinen työ, joka voi olla myös muuta kuin taiteellista työtä.

Työttömyyttä esiintyy paljon. Kuvataiteilijoiden kohdalla työttömyyden määrittelyä hankaloittaa se, että taiteellinen työ voi olla täysipäiväistä, vaikkei se tuottaisikaan toimeentuloa. Kuvataiteilijoita on koulutettu paljon eri oppilaitoksissa, mikä on johtanut siihen, että ennestäänkin pienille taidemarkkinoille on tullut yhä enemmän uusia tekijöitä. Kuvataiteilijan ammattiin tullaan useimmiten taidekoulujen kautta.

Kuvataidealan ammattilaisia työskentelee myös esimerkiksi opetuksen, tutkimuksen, taidearvostelun, kuratoinnin, välitystoiminnan, julkaisutoiminnan, taidekonservoinnin, taidehallinnon ja myynnin tehtävissä. Alalla on kuitenkin varsin vähän vakinaisia työpaikkoja, ja vaihtuvuus niissä on pientä.

Kehitysnäkymät

Kuvataidealan kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat kuvataiteen rooli yhteiskunnassa, luovan työn taloudellisen merkityksen kasvaminen, kuvataiteen muutokset ja kansainväliset vaikutteet, taiteen arvostus, talouden suhdanteiden vaihtelut, taiteelle myönnetyt apurahat ja avustukset sekä väestön ikääntyminen ja monikulttuuristuminen. 

Kuvataiteella on moninainen rooli yhteiskunnassa. Kulttuurihistoriallisen merkityksen lisäksi taide uudistaa sekä tuottaa hyvinvointia siitä kiinnostuneelle yleisölle. Toisinaan puhutaan myös taiteen eheyttävästä ja voimistavasta vaikutuksesta. Kuvataiteella on lukuisia sovelluskohteita taiteen perinteisen kentän ulkopuolella esimerkkinä taideterapia. 

Luovien alojen merkitys kasvaa edelleen, sillä Suomi tarvitsee luovia ihmisiä kehittyäkseen ja menestyäkseen. Taiteen soveltavaa osaamista voisi hyödyntää enemmän yhteiskunnassa ja yritystoiminnassa. Mahdollisuuksia olisi esimerkiksi yritysten työhyvinvointihankkeissa, viestintäalalla, peliteollisuudessa, käsi- ja taideteollisuusalalla, sosiaali- ja terveydenhuoltoaloilla, matkailualalla sekä ympäristö- ja rakennusalalla. 

Uudet taidemuodot, materiaalit ja menetelmät asettavat omat vaatimuksensa taiteelliselle työlle. Internet on kuvataiteilijoille kanava olla esillä omien tai gallerioiden verkkosivujen välityksellä tai sosiaalisessa mediassa. 

Yleisö käy Suomessa tutustumassa kuvataiteeseen ahkerasti taidemuseoissa, taidegallerioissa ja kuvataidetapahtumissa. Näyttelyissä käymiseen heijastuvat monet tekijät, kuten näkyvyys, houkutteleva markkinointi, tarjonta, sijainti ja pääsymaksu. Ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa, ja he saattavat harrastaa kulttuuria enemmän. 

Digitalisoituminen on tehnyt taiteen jakelusta ja saatavuudesta helpompaa. Netissä voi tutustua kuvataideteoksiin ilmaiseksi, mikä toisaalta saattaa lisätä kiinnostusta kuvataiteisiin ja näyttelyissä käynteihin, toisaalta totuttaa ilmaiseen taiteeseen. 

Talouden tiukentuessa uhkana voivat olla esimerkiksi kulttuurin ja taiteen arvostuksen väheneminen, vaatimukset mitattavissa olevista konkreettisista tuloksista ja taiteilijoiden toiminnan suuntaaminen alueille, joista yhteiskunta saa välitöntä vastinetta rahoitukselleen. Taiteilijoita myös kannustetaan toimimaan kulttuuriyrittäjinä. Tämä kehitys saattaa uhata taiteen tekemisen vapautta. 

Taiteellisen toiminnan taloudellinen tukeminen on jatkossakin tärkeää. Alan ammattilaisten toimintaedellytyksiin vaikuttavat tulevaisuudessakin apurahat ja niiden myöntämisperusteet. 

Suomen Taiteilijaseuran hallitusohjelmatavoitteisiin (2015-2019) kuuluu esimerkiksi, että kuvataiteilijoiden on saatava korvaus museoilta teosten esittelystä ja näyttelyjen eteen tehdystä työstä, vapaiden taiteilijoiden ei-työsuhteista eläketurvaa on yhdenmukaistettava, valtion ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrää on lisättävä ja taiteilija-apurahan tasoa on nostettava sekä kuvataiteelle on yhtenäistettävä alempi ALV-kanta.

Lähialat

Muut kulttuurialat. Viestintäala.

Kuvataideala