Yksityinen turvallisuusala

Johdanto

Vartioiminen on ammattimaista turvallisuuspalvelua, jonka tavoitteena on asiakkaan omaisuuden tai henkilön koskemattomuuden suojaaminen. Turvapalvelujen kysyntä on kasvanut voimakkaasti johtuen turvattomuuden tunteen lisääntymisestä sekä kohonneen elintason tuomasta halusta suojautua oma-aloitteisesti oikeudetonta hyökkäystä vastaan yhteiskunnan tarjoamaa turvaa laajemmin. Alan yritystoiminta on luvanvaraista ja tarkoin laissa säädeltyä.

Tuotteet ja palvelut

Vartiointipalveluilla turvataan asiakkaan omaisuus tai henkilön koskemattomuus. Työ voi kohdistua myös järjestyksenvalvontaan. Tarkoituksena on ehkäistä ennalta vahinkojen syntyminen, esimerkiksi ilkivallat, murrot, varkaudet ja erilaiset järjestyshäiriöt.

Turvallisuuspalvelujen ostajat pyrkivät vähentämään vahinkoriskejä antamalla turvallisuusvalvontaan liittyviä tehtäviä vartioimisliikkeiden vastuulle. Rikoksia torjuvat toimet, joihin kuuluvat esimerkiksi vartijoiden suorittama kulunvalvonta ja tarkastuskierrokset kohteissa sekä kohteiden suojaus- ja valvontajärjestelmät.

Tekniikka liittyy olennaisena osana turvallisuuspalveluihin. Valvontakohteen rakenteellisella turvallisuudella ja suojauksella tarkoitetaan aitoja, portteja, palo-ovia, valaistusta ja lukitusta. Turvallisuustekniikkaa ovat myös automaattiset kulunvalvonta-, videovalvonta- ja rikosilmoitinlaitteet, joiden pääasiallisena tarkoituksena on rikoksen tai muun oikeudettoman loukkaamisen ilmaiseminen.

Rikoksia torjuvat myös sellaiset toimet, jotka vaikuttavat rikoksen kustannuksiin ja hyötyihin. Esimerkiksi omaisuuden merkitseminen ja valvonta ennaltaehkäisevät rikoksia vähentämällä rikostilaisuuksia sekä vaikuttamalla rikoksen toteuttamisen kannattavuuteen.

Vartiointiliikkeiden asiakkaita ovat erilaiset teollisuus- ja tuotantoyritykset, kaupan ja muiden palvelualojen yritykset, julkiset laitokset ja virastot sekä yksityistaloudet. Asiakkaina voi olla myös erittäin korkean turvallisuustason kohteita kuten voimaloita, lähetystöjä, pankkeja, maksuautomaattiyrityksiä ja lentoasemia.

Piirivartiointi

Piirivartioinnissa vartiointiliike tekee tarkastuskierroksia asiakkaiden kohteissa useimmiten yöaikaan. Vartija tarkastaa esimerkiksi ikkunoiden, ovien ja porttien lukitukset sekä tekee muuta valvontaa liittyen esimerkiksi tiloissa tai alueella havaittuihin henkilöihin, paloturvallisuuteen sekä laitteiden kytkentöihin. Kohteita ovat esimerkiksi kiinteistöt ja työmaat.

Aluevartiointi

Aluevartiointi on perinteisesti teollisuusalueiden ja vastaavien jatkuvaa kiertävää vartiointia. Nykyisin aluevartioinniksi kutsutaan myös kauppakeskuksien tai liikealueiden yritysten yhteistä vartiointijärjestelmää, jonka tarkoituksena on ehkäistä mm. näpistelyjä ja ilkivaltaa. Kyseisissä liikkeissä kiertää jatkuvassa hälytysvalmiudessa oleva vartija.

Paikallisvartiointi

Paikallisvartioinnin tavoitteena on varmistaa tuotantotilojen ja isojen toimistokokonaisuuksien häiriötön toiminta. Tällöin vartijat toimivat asiakkaan tiloissa ja työskentelevät usein valvomossa, mistä he teknisin laittein valvovat koko kiinteistöä ja siellä liikkuvia henkilöitä.

Myymäläturva

Toimipukuinen vahtimestari myymälässä lisää sekä asiakkaiden että henkilökunnan turvallisuuden tunnetta ennaltaehkäisemällä häiriötilanteita. Siviiliasuiset etsivät estävät ja vähentävät varkaushävikkiä. Lisäksi vartiointialan ammattilaiset voivat suorittaa kaupassa erikoistarkkailua esimerkiksi koeostoin.

Aulapalvelut

Yrityksen tai viraston vastaanottopisteessä tapahtuvan palvelun tarkoituksena on tuoda turvallisuutta kulunvalvonnan keinoin, kun ehkäistään asiattomien henkilöiden pääsy tiloihin. Tehtäväalueisiin kuuluu myös vieraiden vastaanottoa ja opastamista sekä esimerkiksi ovien avaamista ja sulkemista, videovalvontaa, postin käsittelyä ja puhelinvaihteen hoitoa.

Arvokuljetus

Arvokuljetustoiminta tarkoittaa rahan, arvopapereiden, jalometallien tai muiden erityisen arvokkaiden esineiden käsittelyä, suojaamista ja kuljettamista.

Hälytyskeskustoiminta

Vartioimisliikkeiden harjoittamalla hälytyskeskustoiminnalla tarkoitetaan teknisten ilmaisimien antamien hälytysten vastaanottamista ja niiden edelleen välitystä. Vartioimisliikkeet tuottavat laajasti myös sellaisia palveluita, jotka eivät ole sidoksissa rikosturvallisuuteen. Tällaisia ovat mm. kylmälaitteisiin ja kiinteistöautomaatiojärjestelmiin liittyvät palvelut. Hälytyskeskusten toimintaan kuuluu myös erilaisia päivystyspalveluita.

Järjestyksenvalvonta

Järjestyksenvalvojan tehtävänä on valvoa ja ennaltaehkäistä järjestyshäiriöitä tietyssä tilassa tai tilaisuudessa sekä opastaa ja suorittaa erilaisia yleisöpalvelutehtäviä.

Turvatarkastustoiminta

Turvatarkastustoiminnan tavoitteena on estää lentoliikennettä vaarantavia tekoja. Matkustajien sekä matkatavaran turvatarkastukset suoritetaan ilmailuviranomaisen määräysten sekä lain ja asetusten vaatimaa turvatasoa noudattaen. Tarkoituksena on varmistaa, ettei lentokoneeseen viedä sellaisia esineitä tai aineita, jotka voisivat aiheuttaa haittaa lentoliikenteelle. Turvatarkastuksia tehdään jonkin verran myös oikeuslaitoksissa sekä joissain tuotantolaitoksissa.

Henkilösuojelu

Henkilösuojelussa turvamies tai turvamiehet suojaavat asiakasta fyysiseltä tai muulta uhkalta. Asiakkaita ovat usein liike-elämän vaikuttajat ja julkisuuden henkilöt, mutta myös yksityishenkilöt voivat käyttää henkilösuojauspalveluja.

Vartiointialan työ

Vartiointialan ammattilaisten työn tavoitteena on ennaltaehkäistä asiakkaan turvallisuusriskejä, kuten esimerkiksi omaisuuteen kohdistuvia vahinkoja ja rikoksia.

Vartijoita toimii erilaisissa tehtävissä, esimerkiksi asiakkaiden omaisuuden suojaamisessa ja kulunvalvonnassa. He hoitavat myös erilaisia palvelutehtäviä.

Vartijat tekevät turvatarkastuksia, joissa henkilöitä tai tavaroita tarkastetaan esimerkiksi läpivalaisulaittein ja metallinilmaisimin. Turvatarkastajia toimii lentoasemilla, satamissa ja tuomioistuimissa

Arvokuljettajat kuljettavat asiakkaiden arvotavaroita ja käteistä rahaa sekä vastaavat pankkiautomaattien hoidosta.

Järjestyksenvalvojia toimii esimerkiksi laivoilla, ravintoloissa ja yleisötilaisuuksissa sekä poliisin tukena kauppakeskuksissa, julkisen liikenteen kulkuneuvoissa ja niiden asemapaikoilla.

Turvasuojaajat suunnittelevat, asentavat ja korjaavat rakenteellisia suojauksia tai sähköisiä valvontajärjestelmiä. Tehtäviin kuuluu myös turvallisuusjärjestelyjen suunnittelua.

Turvallisuusalalla työskennellään myös suunnittelu-, kehittämis- ja esimiestehtävissä sekä koulutuksen, konsultoinnin, markkinoinnin ja tekniikan tehtävissä.

Työtehtävissä tarvitaan oma-aloitteisuutta, yhteistyötaitoja, asiakaspalvelutaitoja ja kielitaitoa. Työ edellyttää vastuuntuntoisuutta, luotettavuutta ja kykyä toimia ristiriitatilanteissa. Teknisten välineiden ja laitteiden sekä tietotekniikan käyttötaito ovat tarpeen. Hyvä fyysinen ja henkinen kunto ovat eduksi.

Työpaikat

Turvallisuusalan yritykset. Vartioimisliikkeet. Yritykset. Julkishallinnon organisaatiot.

Etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelujen toimialalla toimii yhteensä noin 400 yritystä, joista noin 80 prosenttia työllistää alle viisi henkilöä.

Ammatit

Vartija. Paikallisvartija. Piirivartija. Aluevartija. Turvallisuusvalvoja. Järjestyksenvalvoja. Receptionisti. Aulavahtimestari. Vahtimestari. Myymälävahtimestari. Myymäläetsivä. Turvatarkastaja. Arvokuljettaja. Vastaava hoitaja. Turvallisuuspäällikkö. Turvallisuuskouluttaja. Kohde-esimies. Vuoroesimies. Palvelupäällikkö. Yksityisetsivä. Turvamies. Henkivartija. Turvaurakoitsija. Turvalaiteasentaja. Lukkoseppä. Turvallisuussuunnittelija. Projektipäällikkö. Myyntipäällikkö. Johtaja.

Vartiointialalla ja turvallisuusalalla voidaan toimia myös muilla tehtävänimikkeillä.

Koulutus

Vartijan peruskoulutuksen käytyään voi anoa poliisiviranomaiselta vartijakorttia, joka on edellytys vartijana työskentelylle. Vartijakoulutusta järjestävät ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset.

Alalla voi suorittaa näyttötutkintona vartijan ammattitutkinnon. Vartijan peruskoulutus on osa vartijan ammattitutkintoa, ja se luetaan hyväksi sitä suoritettaessa.

Alalla voi suorittaa myös turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon.

Vartijakortin lisäksi joissakin tehtävissä edellytetään myös järjestyksenvalvojakorttia, jota voi anoa käytyään järjestyksenvalvojan peruskoulutuksen.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa turvallisuusalan perustutkinnon. Tutkintonimike on turvallisuusvalvoja. Opinnoissa suoritetaan sekä vartijan että järjestyksenvalvojan peruskurssit.

Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Turvaurakointitehtäviin soveltuvia koulutuksia toisella asteella ovat esimerkiksi sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto sekä tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto sekä lukkosepän ammattitutkinto ja lukkoseppämestarin erikoisammattitutkinto sekä tietoliikenneasentajan ammattitutkinto ja tietoliikenneyliasentajan erikoisammattitutkinto.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella turvallisuusalaa. Tutkintonimike on liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (AMK). Koulutusta järjestetään Laurea-ammattikorkeakoulussa Espoossa.

Työllisyys

Yksityinen turvallisuusala työllistää yhteensä yli 15 000 työntekijää turvallisuusalan yrityksissä. He työskentelevät esimerkiksi vartijoina, järjestyksenvalvojina, turvatarkastajina, turvallisuuskouluttajina ja turvalaiteasentajina.

Yksityinen turvallisuusala on kasvanut nopeasti viime vuosina, mikä on lisännyt alan työpaikkojen määrää. Tähän ovat vaikuttaneet erityisesti yritysten ja julkisyhteisöjen turvallisuustoimintojen ulkoistaminen ja turvallisuustietoisuuden lisääntyminen sekä globalisoituminen.

Yksityisen turvallisuusalan työllisyystilanne on hyvä. Ammattitaitoisesta työvoimasta on pulaa. Työntekijöiden vaihtuvuus on melko suurta johtuen mm. siitä, että alalla työskentelee paljon nuoria aikuisia esimerkiksi opintojen ohessa.

Yksityisen turvallisuusalan odotetaan edelleen kasvavan ja työllistävän hyvin myös tulevaisuudessa.

Kehitysnäkymät

Yksityisen turvallisuusalan kehitykseen vaikuttavat lainsäädäntö, poliisin resurssit ja viranomaistehtävien yksityistäminen. Yhteiskunnallisia muutostekijöitä ovat väestön keskittyminen kaupunkeihin, rikollisuuden määrä, tuloerojen kasvu ja syrjäytymisen lisääntyminen. 

Yksityisen turvallisuusalan toiminta on pitkälti luvanvaraista. Viranomaistehtäviä ei ole paljonkaan luovutettu yksityiselle turvallisuusalalle, poliisi hyödyntää yksityisiä turvallisuuspalveluja vankien kuljetuksessa ja putkien vartioinnissa. Järjestyksenvalvojia on joukkoliikenteen kulkuneuvoissa, liikenneasemilla ja kauppakeskuksissa ylläpitämässä järjestystä ja turvallisuutta poliisin apuna. 

Väestön keskittyminen kaupunkeihin ja esimerkiksi ostoskeskusten lisääntyminen on kasvattanut turvallisuuspalvelujen tarvetta. Rikollisuus ei ole keskimäärin lisääntynyt, mutta ihmisten turvallisuuden tunne on heikentynyt. 

Yksityinen turvallisuusala on kasvanut Suomessa 2000-luvun alusta lähtien. Kotimaan markkinoita hallitsee pari kolme ylikansallista yritystä, mutta alalla toimii lukuisia pienempiä yrityksiä. Asiakkaista vallitsee kova kilpailu. Suomen markkinat ovat pienet suurelle määrälle toimijoita, mikä edellyttää kasvun hakemista kansainvälisiltä markkinoilta. 

Julkisen sektorin yksityistäessä palvelujaan yksityisen turvallisuusalan toimijoilla on liiketoiminnan kasvumahdollisuuksia. Toimijoiden haasteena on lisätä palvelujaan ja niiden laatua vastatakseen asiakkaidensa tarpeisiin. Asiakkaille tarjotaan heidän tarpeiden mukaan rakennettuja, yksilöllisiä palveluita tai kattavia turvallisuusratkaisuja. 

Suurimmat alan yritykset tarjoavat palvelujaan valtakunnallisesti toimipisteidensä ja yhteistyökumppaneidensa kautta. Niiden palveluvalikoimaan kuuluvat esimerkiksi vartiointi, järjestyksenvalvonta, turvatarkastukset, turvasuojaustoiminta, hälytyskeskuspalvelut, turvallisuustekniikka, rahankäsittely, koulutuspalvelut, turvallisuusasiantuntijapalvelut ja konsultointipalvelut. 

Vartioimisliikkeiden hoidettavaksi annetaan usein myös erilaisia liikkeille soveltuvia palvelutehtäviä. Esimerkiksi turvamyyjä täyttää hyllyjä ja vartioi myymälää. Alan palveluja käyttävät entistä enemmän myös kotitaloudet, joille tarjotaan hälyttimiä, kameroita ja hälytyskeskuspalveluja, jolloin vartija tulee paikalle tarvittaessa. 

Tulevaisuudessa vartiointia hoidetaan enemmän keskitetystä valvomosta, josta on yhteydet kameroihin, lukkoihin, palohälyttimiin ja muihin kiinteistöjen laitteisiin. Turvatekniikkaa lisäämällä voidaan tietyissä tehtävissä korvata vartijoita. Hälytystehtäviin reagoimisen lisäksi painottuu ennaltaehkäisevä tietojohtaminen. Selkeän tilannekuvan ansiosta kenttää ja laitteita pystytään ohjaamaan reaaliajassa.

Lähialat

Poliisi. Vankeinhoitolaitos. Rajavartiolaitos. Tekniset alat.

Yksityinen turvallisuusala