Rikosseuraamusala

Johdanto

Rikosseuraamusalalla toimii maassamme vain yksi organisaatio, Rikosseuraamuslaitos (RISE), joka on oikeusministeriön ohjauksessa. RISE vastaa ehdottomien vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta sekä ministeriön linjausten mukaisen kriminaalipolitiikan toteuttamisesta.

Tuotteet ja palvelut

Rikosseuraamuslaitos on viranomainen, jonka perustehtävänä on rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpano. Tuomioistuinratkaisun perusteella määräytyviä seuraamuksia tuomituille ovat sakko, vankeus ja yhdyskuntaseuraamuksiin luettava nuorisorangaistus.

Muita yhdyskuntaseuraamuksia ovat ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena alle 21-vuotiaille tuomittava valvonta sekä ehdottoman vankeuden sijasta tuomittavat yhdyskuntapalvelu ja valvontarangaistus. Myös vankilasta ehdonalaisesti vapautettavien valvonta luetaan yhdyskuntaseuraamuksiin.

RISE pitää yllä laillista ja turvallista seuraamusten täytäntöönpanojärjestelmää, jonka avulla huolehditaan osaltaan myös yhteiskunnan turvallisuudesta. Täytäntöönpanolla pyritään myös vähentämään uusintarikollisuutta sekä katkaisemaan rikollisuutta ylläpitävä syrjäytymiskehitys.

Rikosseuraamuslaitoksen työtä ohjaa käsitys yksilön mahdollisuudesta muuttua ja kasvaa. Rangaistusaika pyritäänkin suunnittelemaan niin, että tuomittu voi kehittää valmiuksiaan rikoksettomaan elämään ja saa harjaannusta elämänhallintaa tukevissa taidoissa. Näin hänellä on paremmat mahdollisuudet sopeutua yhteiskuntaan tuomionsa suoritettuaan.

Vankeus

Ehdoton vankeusrangaistus on joko määräaikainen pituudeltaan 14 päivästä 12 vuoteen tai elinkautinen, josta voi pääsääntöisesti vapautua aikaisintaan 12 vuoden vankilassaoloajan jälkeen. Näistä erotuksena ehdolliseen vankeuteen tuomittu ei joudu vankilaan, vaan hän voi jatkaa normaalia elämäänsä, ellei syyllisty uusiin rikoksiin.

Vankeusrangaistukseksi voidaan muuntaa myös maksamatta jäänyt tuomioistuimen määräämä sakkorangaistus. Tällöin vankeuden kesto on 4-60 päivää. Sakkoa muunnettaessa yhden päivän vankeus vastaa kolmea päiväsakkoa.

Tutkintavankeus on puolestaan esitutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana toteutettava pakkokeino, kun henkilöä epäillään vakavasta rikoksesta ja poliisi haluaa pitää hänet kiinni yli neljä päivää käräjäoikeuden päätöksellä.

Vankeuteen tuomitut sijoitetaan pääsääntöisesti kotikuntansa perusteella määräytyvän rikosseuraamusalueen vankilaan. Vankilan henkilökunta vastaa laitoksen sisäisestä järjestyksestä, väkivallattomasta ja päihteettömästä laitosympäristöstä sekä estää luvattomat poistumiset.

Vankiloiden turvallisuus muodostuu rakenteellisista puitteista, teknisistä valvontajärjestelmistä sekä ammattitaitoisen henkilökunnan toiminnasta. Valvonnan tehokkuus vaihtelee eri vankiloissa, avoimissa vankiloissa olosuhteet ovat vapaampia kuin suljetuissa.

Vankilassa vankien perushuoltoon kuuluvat majoituksen lisäksi ruokailut ja vaatetus sekä terveydenhoito, sairaanhoito ja kuntoutus. Vangin on puolestaan noudatettava rangaistuslaitoksen järjestysmääräyksiä sekä laitoksen henkilökunnan antamia määräyksiä ja ohjeita sekä käyttäydyttävä rangaistuslaitoksen henkilökuntaa ja muita vankeja kohtaan asiallisesti.

Vapaa-aikanaan vangin täytyy huolehtia asuintilojensa ja muiden oleskelutilojen siisteydestä sekä muista puhtaanapito- ja taloustöistä. Vapaa-aikaa voi viettää muiden vankien kanssa esimerkiksi kirjastossa, askarrellen tai liikunnan parissa.

Vahvistettuna työ- ja toiminta-aikana vangit ovat velvollisia tekemään työtä tai osallistumaan koulutukseen tai muuhun toimintaan. Erilaisilla toiminnoilla vahvistetaan valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan, ylläpidetään tai parannetaan ammattitaitoa ja osaamista sekä työ- ja toimintakykyä ja tuetaan päihteetöntä elämäntapaa.

Vankien perinteisiä työaloja ovat esimerkiksi puutuoteteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus ja maatalousala. Vangit tekevät myös vankilakiinteistöjen hoito- ja kunnossapitotöitä. Työtä tehdään vankilassa tai tietyin edellytyksin sen ulkopuolella. Opinnot suuntautuvat joko ammatilliseen tai yleissivistävään koulutukseen. Vangilla on tietyin edellytyksin mahdollisuus käydä vankilan ulkopuolella myös opiskelemassa.

Kuntouttavat ohjelmat ovat tärkeä osa vankeusrangaistuksia suorittavien tuomioita. Ohjelmia on noin 20, ja ne voidaan jakaa päihdekuntoutusohjelmiin, uusintarikollisuutta ehkäiseviin ohjelmiin sekä muuhun sosiaaliseen kuntoutukseen.

Ennen ehdonalaista vapautumista vanki voi päästä valvottuun koevapauteen, jolla pyritään edistämään hänen sijoittumistaan yhteiskuntaan päihteettömänä ja valvotusti. Koevapaudessa oleva asuu kotonaan ja käy työssä, opiskelemassa tai kuntoutuksessa sopimuksen mukaisesti.

Yhdyskuntaseuraamukset

Yhdyskuntaseuraamusten tavoitteena on pitää rikoksista tuomittu osana yhteisöä mutta rajoittaa jossain määrin hänen vapauttaan asetettujen ehtojen tai velvoitteiden avulla. Käsitteellä tarkoitetaan myös tapoja panna täytäntöön vankeusrangaistus vankilan ulkopuolella.

Yhdyskuntaseuraamukset suoritetaan siis vapaudessa. Niitä ovat ehdottoman vankeuden sijasta tuomittavat yhdyskuntapalvelu, nuorisorangaistus, nuorten (15-20-vuotiaiden) ehdollisen vankeuden valvonta sekä ehdonalaisen vapauden valvonta.

Rikosseuraamuslaitoksella on eri puolilla maata 15 yhdyskuntaseuraamustoimistoa ja 12 muuta toimipaikkaa, jotka huolehtivat yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta. Mukana yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanossa on myös julkisyhteisöjä, järjestöjä ja yksityishenkilöitä.

Yhdyskuntaseuraamuksista yhdyskuntapalvelu on valvonnan alaisena tehtävää palkatonta työtä, jonka kesto on 20-200 tuntia. Yhdyskuntapalvelun suorittajille palvelupaikkoja tarjoavat sekä julkishallinnon että yksityisten järjestöjen toimipaikat.

Yhdyskuntaseuraamuksiin luetaan myös ehdonalaisen vapauden valvonta. Ehdonalainen vapauttaminen tarkoittaa ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitun vangin päästämistä suorittamaan loppuosa rangaistuksesta vapaudessa.

Vankilasta vapautunutta henkilöä tuetaan pyrkimyksissä sopeutua yhteiskuntaan ja sitoutua päihteettömään sekä rikoksettomaan elämään. Valvonta-aikaa ohjaa yksilöllinen suunnitelma, jossa on määritelty tavoitteet ja niiden saavuttamisen keinot.

Nuorisorangaistukseen voidaan tuomita 15-17-vuotiaana rikokseen syyllistynyt nuori, jos sakko katsotaan riittämättömäksi rangaistukseksi ja ehdoton vankeus liian ankaraksi. Nuorisorangaistus koostuu valvonnasta, sosiaalista toimintakykyä edistävistä tehtävistä ja ohjelmista sekä työelämään ja työhön perehtymisestä.

Nuorten ehdollisen vankeuden valvonta voidaan tuomita oheisseuraamuksena rikoksen alle 21-vuotiaana tehneelle, joka on saanut ehdollisen vankeustuomion. Valvontaan tuomitaan, jos sen katsotaan edistävän sosiaalista selviytymistä ja ehkäisevän uusia rikoksia. Yksilöllisessä valvontasuunnitelmassa määritellään valvonta-ajan tavoitteet ja keinot.

Kuntouttavat ohjelmat ovat tärkeä osa myös yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien tuomioita. Yhdyskuntaseuraamuksissa kuntoutus on yksilökeskeistä ja lyhytkestoista. Ohjelmissa keskitytään esimerkiksi elämänmuutosten motivointiin, päihteettömään elämään, suuttumuksen hallintaan ja liikennekasvatukseen.

Valvontarangaistus

Valvontarangaistus on rangaistusmuodoista uusin. Rikosoikeudellisessa seuraamusjärjestelmässä se sijoittuu ankaruudeltaan yhdyskuntapalvelun ja ehdottoman vankeuden väliin. Valvontarangaistuksella korvataan osa lyhyistä, ehdottomista vankeusrangaistuksista ja se voidaan tuomita enintään kuuden kuukauden mittaisena.

Tuomittu asuu kodissaan valvottuna teknisesti sekä tarkastuskäynnein. Valvontarangaistukseen tuomittu joutuu noudattamaan hänelle toimeenpanosuunnitelmassa vahvistettua päiväohjelmaa. Hän ei saa poistua asunnostaan suunnitelman ulkopuolisesta syystä. Asunnon ulkopuolella saa liikkua vain määrätyllä alueella.

Rikosseuraamuslaitoksen työtehtäviä

Rikosseuraamuslaitoksessa työskennellään vankeinhoidon ja yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanon monipuolisissa asiantuntija-, asiakas- ja lähityötehtävissä sekä hallintotehtävissä.

Vankeinhoidossa työskennellään vankeusrangaistusten ja tutkintavankeuden täytäntöönpanossa rikosseuraamusalueen vankilassa tai vapauttamisyksikössä. Vankeinhoitotyö on turvallisuudesta huolehtimista ja rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttamista.

Työtä tuomittujen kanssa tehdään erityisissä vankilaolosuhteissa, joissa valvonnan lisäksi toimitaan myös kuntoutuksen, koulutuksen ja sosiaalityön tehtävissä. Työ edellyttää yhteistyökykyä ja vuorovaikutustaitoja. Tehtävissä on kyettävä sekä tukemaan että kontrolloimaan.

Yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanossa työpaikkana on yhdyskuntaseuraamustoimisto tai sen alainen toimipaikka.

Asiakastyön tehtäviin kuuluvat uusintarikollisuuden ehkäisyyn vaikuttava vuorovaikutustyö asiakkaan kanssa, asiakkaan auttaminen yhteiskunnan palveluiden kuten kuntoutuksen saamisessa sekä kontrollitehtävät kuten puuttuminen toimeenpanon aikaisiin rikkomuksiin. Tukipartiot valvovat ja ohjaavat valvontarangaistusta suorittavia ja koevapaudessa olevia vankeja.

Rikosseuraamuslaitos työllistää eri yksiköissään myös monissa muissa asiantuntijatehtävissä, jotka liittyvät esimerkiksi sosiaalityöhön ja terveydenhuoltoon. Tällaisia ammatteja ovat esimerkiksi sosiaalityöntekijä, ohjaaja, työnjohtaja, sairaanhoitaja, lääkäri, psykologi, opettaja ja pappi sekä erikoissuunnittelijat kolmessa alueellisessa arviointikeskuksessa.

Työpaikat

Rikosseuraamusalueet (Etelä-Suomi, Länsi-Suomi sekä Itä- ja Pohjois-Suomi), joiden alaisuudessa toimii vankiloita (avovankiloita ja suljettuja vankiloita), yhdyskuntaseuraamustoimistoja ja arviointikeskuksia.

Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinto. Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltoyksikön sairaalat ja poliklinikat. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus (RSKK).

Ammatit

Vartija. Rikosseuraamustyöntekijä. Rikosseuraamusesimies. Erikoissuunnittelija. Johtaja. Apulaisjohtaja. Sosiaalityöntekijä. Ohjaaja. Erityisohjaaja. Työnjohtaja. Opinto-ohjaaja. Psykologi. Lääkäri. Sairaanhoitaja. Pappi. Erityisasiantuntija. Turvallisuuspäällikkö. Kehittämispäällikkö.

Koulutus

Rikosseuraamusalan tutkinto pätevöittää vankeinhoidon valvonnan ja ohjauksen tehtäviin, erityisesti vartijan tehtäviin.

Tutkinto koostuu lähi- ja työssäoppimisjaksoista. Lähijaksot toteutetaan Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa (RSKK) Vantaan Tikkurilassa. Työssäoppimispaikkoja ovat suljetut ja avoimet vankilat sekä yhdyskuntaseuraamustoimistot. Tutkinnon keskimääräinen suoritusaika 16 kuukautta.

Rikosseuraamusalan koulutuskeskus järjestää myös täydennyskoulutusta rikosseuraamusalalla työskenteleville ammattilaisille.

Laurea-ammattikorkeakoulussa Vantaalla voi opiskella rikosseuraamusalaa. Tutkintonimike on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto sosionomi (AMK). Koulutus suuntaa alan esimies- ja asiantuntijatehtäviin.

Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa voi oikeustieteiden laitoksella opiskella rikos- ja prosessioikeutta ja rikollisuuden tutkimusta. Alempi korkeakoulututkinto on hallintotieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on hallintotieteiden maisteri.

Työllisyys

Rikosseuraamuslaitos työllistää noin 2 500 henkilöä. Eniten henkilöstöä työskentelee valvonnan ja ohjauksen tehtävissä. Muita tehtäväalueita ovat esimerkiksi yhdyskuntaseuraamustyö, työtoiminta, täytäntöönpano, arviointi, kuntoutus, johto ja hallinto. Naisten osuus henkilökunnasta on 41 prosenttia.

Rikosseuraamusalan työllisyystilanne on hyvä johtuen työn tarpeellisuudesta, tehtävien lakisääteisyydestä ja koulutusmääristä, jotka voidaan sopeuttaa vallitsevaan tilanteeseen. Varsinkin valvontahenkilöstö työllistyy usein heti perustutkinnon suoritettuaan.

Uusia työntekijöitä rekrytoidaan tarpeen mukaan, pääasiassa eläkkeelle lähtevien tilalle. Henkilöstöstä 85 prosenttia on vakinaisia ja 15 prosenttia määräaikaisia. Henkilöstön määrä on vähentynyt jonkin verran viime vuosina.

Kehitysnäkymät

Julkisen talouden heikentyminen johtaa säästötarpeisiin, mikä edellyttää rikosseuraamusjärjestelmän rakenteiden ja toimintatapojen uudistamista sekä resurssien uudelleen kohdentamista. Tavoitteena ovat joustavat ja turvalliset rakenteet sekä seuraamusprosessit, jotka tukevat avoimempaa ja vaikuttavampaa täytäntöönpanoa. 

Väestön muutto kasvukeskuksiin jatkuu heijastuen alueellisina eroina rikosten määrissä. Väestön ikääntyessä nuorille tyypillisten rikosten määrä vähenee. Ulkomaalaisten vankien ja tutkintavankien määrä kasvaa. Uhkia ovat järjestäytyneen rikollisuuden kasvu, konfliktit maahanmuuttajien ja valtaväestöön kuuluvien välillä sekä maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytyminen ja väkivaltainen radikalisoituminen. 

Rikosseuraamusalaitoksen tehtävänä on huolehtia osaltaan yhteiskunnan turvallisuudesta pitämällä yllä laillista ja turvallista seuraamusten täytäntöönpanojärjestelmää sekä myötävaikuttaa uusintarikollisuuden vähentämiseen ja rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaisemiseen. Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kiinnittymisen sekä radikalisoitumisen tunnistaminen ja ehkäiseminen on entistä tärkeämpää. 

Suomi on maltillisen kriminaalipolitiikan maa, jonka vankiluku on Euroopan pienimpiä. Suhteellinen vankiluku on sama kuin muissa pohjoismaissa. Vankeusvankien ja yhdyskuntaseuraamuksissa olevien henkilöiden määrä on laskenut pitkälle poliittisesta päätöksenteosta johtuen. 

RISEn tavoitteena on lisätä seuraamusten vaikuttavuutta. Täytäntöönpanon sisältöjä kehitetään edelleen sekä tehostetaan hallittua vapauttamista ja toimintajatkumoita. Tavoitteena on vähentää suoraan suljetusta laitoksesta vapautumista, lisätä verkostoyhteistyötä sekä laajentaa valvotun koevapauden valvontaa. 

Rikoksettoman elämän ja yhteiskuntaan kiinnittymisen edistämiseen pyritään yhteistyöllä muiden viranomaisten, kuntien, kolmannen sektorin toimijoiden ja tuomitun lähiverkoston kanssa. Teknologinen kehitys avaa uusia mahdollisuuksia. Tietojärjestelmiä voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin viranomaisyhteistyössä, vankien ja asiakkaiden valvonnassa sekä lähityön tukena esimerkiksi palveluissa ja opiskelussa. 

RISEn visio 2025 on "Valmennamme rikoksettomaan elämään - turvallisesti kohti avoimempaa täytäntöönpanoa". Strategian yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite on valmentaa asiakkaita rikoksettomaan elämäntapaan, huolehtia turvallisuudesta rangaistusten täytäntöönpanossa ja edistää yhteiskunnan turvallisuutta sekä toteuttaa toiminnassa oikeusturva ja yhdenvertainen kohtelu. 

Strategian toiminnallinen tuloksellisuus on verkostoitua ja integroitua yhteiskunnan normaalipalveluihin, toiminta- ja asiakasprosessien sujuvuus ja tietojärjestelmät, jotka edistävät tuloksellisuutta sekä toimipaikkaverkosto ja organisaatiorakenne, jotka edesauttavat tavoitteiden saavuttamista. 

Henkilöstöä innostetaan ja valmennetaan, työhyvinvointia kehitetään ja lisätään asiakkaiden ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta. Resurssit kohdennetaan strategiaa edistävään toimintaan, joka on taloudellista ja tuottavaa.

Lähialat

Poliisi. Turvallisuusala. Lakiala. Sosiaaliala.

Rikosseuraamusala