Elektroniikka- ja sähköteollisuus

Johdanto

Elektroniikka- ja sähköteollisuus on yksi teknologiateollisuuden viidestä päätoimialasta. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset valmistavat tietoliikennelaitteita, sähkökoneita ja instrumentteja. Elektroniikka- ja sähköteollisuus panostaa teollisuudenaloistamme ylivoimaisesti eniten tutkimukseen ja kehittämiseen, minkä vuoksi sen yritykset työllistävätkin erityisen paljon juuri tuotekehitystehtävissä. Korkeatasoista osaamista tarvitaan myös tuotannossa, markkinoinnissa, myynnissä, ostossa ja hankinnassa sekä hallinnossa.

Tuotteet ja palvelut

Tietoliikenne on liikevaihdoltaan ylivoimaisesti suurin sähkö- ja elektroniikkateollisuuden alue Suomessa. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden vahvoja suomalaisia kasvualueita ovat automaatio- ja hitsauslaitteet, lääketieteen elektroniikka, pääte- ja verkkolaitteet, anturit ja tunnistinjärjestelmät, ilmailu- ja avaruuslaitteet, sähkökäytöt ja moottorikäytöt, säähavaintolaitteet ja -järjestelmät, kulkuneuvot ja nostolaitteet sekä energia- ja ympäristöteknologian ohjaus- ja elektroniikkalaitteet.

Sähköä ja tietoliikennettä

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset valmistavat monenlaisia tuotteita eri tarkoituksiin. Eniten valmistetaan tietoliikennelaitteita. Elektroniikkaa ja sähkötuotteita käytetään lähes kaikissa ympäristöissä, kuten kodeissa, työpaikoilla, liikennevälineissä, ostoskeskuksissa, sairaaloissa ja elokuvateattereissa.

Sähkö on välttämätön voimavara yhteiskunnalle. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset valmistavat sähkön tuotanto-, siirto- ja jakeluverkoston tarvitsemia laitteita ja osia, joiden avulla hoidetaan yhteiskunnan sähköhuolto teollisuudesta kotitalouksiin.

Toimiva tietoliikenne on myös yhteiskunnalle elintärkeää. Elektroniikka- ja sähköteollisuus valmistaa tietoliikenneverkkojen tarvitsemia osia ja laitteita, mikä mahdollistaa esimerkiksi puhelut, datan siirron, internetin ja sähköpostin sekä televisio- ja radiolähetykset.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden asiakkaita ovat lähes kaikkien toimialojen yritykset, valtio, kunnat ja järjestöt. Asiakkaisiin lukeutuvat myös muut teknologiateollisuuden toimialat.

Tuotannosta menee vientiin lähes 80 prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden vienti on puolet koko teknologiateollisuuden viennistä. Suurimmat vientialueet ovat Länsi-Eurooppa, Keski- ja Itä-Eurooppa sekä Aasia. Muita vientialueita ovat Pohjois-Amerikka, Keski- ja Etelä-Amerikka, Lähi-itä ja Afrikka.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset panostavat tutkimukseen ja kehitystyöhön ylivoimaisesti eniten kaikista teollisuudenaloistamme, mikä on välttämättömyys kilpailtaessa globaaleilla markkinoilla huipputeknologisilla tuotteilla.

Toimialan yritysten erityispiirteitä ovat erikoistuminen ja innovatiivisuus, teknologioiden nopea soveltaminen, erilaisten osaamisten yhdisteleminen suurissa järjestelmissä ja lisäarvopalveluissa, ammattituotteet sekä vaativa asiakaskohtainen piensarjavalmistus.

Laitteita, sähkökoneita ja instrumentteja

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotantoprosessiin kuuluu tuotteen suunnittelu ja tuotekehitys sekä varsinainen tuotanto eri vaiheineen. Elektroniikkateollisuudessa tuotannon keskeisiä työvaiheita ovat piirilevyn valmistus, komponenttilevyjen kokoaminen ja laitteen kokoonpano.

Tuotteiden valmistuksessa käytetään erilaisia komponentteja, kuten piirilevyjä, mikropiirejä ja mekaanisia osia. Varsinainen tuote, esimerkiksi matkapuhelin, koostuu useista osista, jotka kootaan laitteeksi puhdastilateknologisella tuotantolinjalla vaihetyönä. Kokoamisen jälkeen tuote testataan, jälkikäsitellään ja pakataan asiakkaalle toimitettavaksi.

Laitteen kokoonpanoprosessi tuotantolaitoksessa riippuu paitsi tuotteesta, myös siitä miten paljon käytetään alihankintaa. Tuotantovaiheet jakautuvat tyypillisesti usealle eri alihankkijalle ennen varsinaisen laitteen valmistusta.

Komponenttien ja piirilevyjen valmistus tehdään tyypillisesti koneellisesti. Komponenttilevyjen kokoonpanossa komponentit juotetaan käsityökaluin tai koneellisesti piirilevyyn, joka toimii sähköisten komponenttien rakennealustana. Juotoksella komponentit yhdistetään toisiinsa, päämenetelmiä ovat sulatusjuottaminen ja aaltojuottaminen. Varsinainen kokoonpanotyö on käsityötä, samoin testaus.

Sähköteknisen tuotteen valmistamisessa rakennetaan tuotteen runko tai kehikko, johon asennetaan tarvittavat komponentit, johtimet ja liittimet. Sähkökoneiden, kaapelien ja johtimien valmistuksessa on omat työvaiheensa. Sähkölaitteiden valmistuksessa käytetään paljon mekaanisia osia, mm. metalleja, kumia, keraameja ja muoveja.

Sähkölaitteisiin liitetään yhä enemmän elektroniikkaa ja tietotekniikkaa helpottamaan ohjaus- ja säätötoimintoja. Ns. sulautettujen ohjelmistojen avulla laitteet säätävät omaa toimintaansa sekä viestivät keskenään huomaamattomasti. Älykkäitä sovelluksia käytetään mm. teollisuudessa, liikennevälineissä ja kodeissa.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus valmistaa Suomessa monia tuotteita. Elektroniikkatuotteista valmistetaan eniten tietoliikennelaitteita, joita ovat mm. matkapuhelimet sekä matkapuhelinverkkojen ja tukiasemien laitteet. Suomessa valmistetaan myös laitteissa käytettäviä komponentteja.

Sähkökoneita ovat esimerkiksi sähkömoottorit, generaattorit, muuntajat ja taajuusmuuttajat, joita käytetään mm. teollisuudessa ja kulkuvälineissä sekä voimaloissa ja sähkönjakelussa. Teollisuuden ja muiden prosessien ohjaukseen valmistetaan sähköautomaatiojärjestelmiä. Lisäksi valmistetaan teholähteitä, akkuvaraajia ja tehonsyöttöjärjestelmiä sekä ilmajohtoja, maakaapeleita, valaisimia ja ilmanvaihtolaiteita.

Yritysten valmistamiin instrumentteihin lukeutuu monenlaisia tuotteita. Erilaisia mittareita, antureita ja mittalaitteita valmistetaan esimerkiksi teollisuuden tarpeisiin ja säähavainnointiin. Ammatti- ja vapaa-ajan käyttöön valmistetaan kompasseja sekä sykemittareita ja rannetietokoneita.

Työtehtäviä tuotannosta myyntiin ja asiakastukeen

Elektroniikka- ja sähköteollisuus työllistää toimihenkilöitä ja työntekijöitä monilla tehtäväalueilla. Toiminnoittain tarkasteltuna alan yritykset työllistävät eniten tuotannossa, seuraavaksi eniten tutkimuksessa ja kehityksessä.

Tuotannon työntekijät työskentelevät tuotteiden valmistuksessa, jossa työ on pääosin kokoonpanoa ja testausta. Muita tuotannon tehtäväalueita ovat esimerkiksi asiakastuki-, huolto- ja kunnossapitotyöt. Nimikkeenä voi olla esimerkiksi elektroniikka-asentaja, sähköasentaja, automaatioasentaja tai kokoonpanija.

Tuotannon esimiestehtävissä työskentelevien tiiminvetäjien ja työnjohtajien tehtäviin kuuluu tuotannon suunnittelua ja toteutuksen valvontaa sekä huolehtimista siitä, että käytettävissä on tuotannon tarvitsema henkilöstö, materiaalit ja laitteet. Koulutustaustana on usein insinööri (AMK) -tutkinto tai pitkä kokemus alan työntekijätehtävistä sekä ammatti- tai erikoisammattitutkinto.

Tuotannon johto- ja asiantuntijatehtävissä työskentelee diplomi-insinöörin tutkinnon tai tekniikan tohtorin jatkotutkinnon suorittaneita. He työskentelevät enimmäkseen tutkimuksen ja tuotekehityksen tehtävissä, joihin kuuluu tuotteiden, palvelujen ja tuotannon suunnittelua ja kehittämistä. Nimikkeenä voi olla esimerkiksi tuotanto- tai tuotepäällikkö.

Tutkimus- ja tuotekehitystyö on elektroniikka- ja sähköteollisuudessa keskeisen tärkeä tehtäväalue, sillä huipputeknologisten tuotteiden suunnittelu ja valmistus edellyttää pitkäjännitteistä kehitystyötä, huippuosaamista ja innovatiivisuutta, mistä esimerkkinä tietoliikennetuotteet kuten matkapuhelimet.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset työllistävät myös muissa kuin teknisissä tehtävissä. Tällaisia tehtäväalueita ovat esimerkiksi hallintotehtävät, myynti ja markkinointi, osto ja logistiikka, viestintä, juridiikka ja tietotekniikka. Nimikkeitä ovat esimerkiksi toimitusjohtaja, markkinointijohtaja, myyntipäällikkö, hankintapäällikkö, viestintäjohtaja, juristi, sihteeri ja assistentti.

Työelämässä on mahdollisuus kehittyä monipuoliseksi teknologia-osaajaksi tai ammattilaiseksi tietylle erityisalueelle. Tuotannossa painottuu vahva tekninen osaaminen, mutta alan yrityksissä tarvitaan myös kaupallisen alan, viestinnän, juridiikan ja muotoilun osaajia sekä esimerkiksi kielten ja kulttuurien tuntemusta. Ammattitaidon jatkuva kehittäminen on välttämätöntä, koska teknologiat ja toimintaympäristö kehittyvät koko ajan.

Työpaikat

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset. Toimialan yritykset valmistavat tietoliikennelaitteita, sähkökoneita ja instrumentteja.

Tuotantotoimintaa on kotimaan lisäksi myös ulkomailla.

Ammatit

Tuotannon työntekijät:

Elektroniikka-asentaja. Sähköasentaja. Automaatioasentaja. Tietokoneasentaja. Tietoliikenneasentaja. Hissiasentaja. Kokoonpanija. Kokooja. Tuotantotyöntekijä.

Tutkimus ja tuotekehitys:

Tutkimusjohtaja. Tutkija. Tuotekehitysjohtaja. Tuotekehityspäällikkö. Kehityspäällikkö. Tuotekehitysinsinööri. Prosessikehitysinsinööri. Kehitysasiantuntija. Materiaaliasiantuntija. Fyysikko. Matemaatikko. Muotoilujohtaja. Teollinen muotoilija. Käytettävyysasiantuntija. Projektipäällikkö. Projekti-insinööri.

Tuotannon johto:

Tuotantopäällikkö. Tuotantoinsinööri. Tuotannon esimies. Tuotelinjapäällikkö. Tuotepäällikkö. Laatupäällikkö. Laatuinsinööri. Tiiminvetäjä. Työnjohtaja. Projektipäällikkö. Projekti-insinööri. Huoltopäällikkö. Elektroniikkainsinööri. Sähköinsinööri. Automaatioinsinööri. Tietoliikenneinsinööri. Tuotannonsuunnittelija. Suunnittelija. Suunnitteluassistentti.

Hallintoa, myyntiä, markkinointia jne.:

Toimitusjohtaja. Projektijohtaja. Ostopäällikkö. Hankintapäällikkö. Logistiikkapäällikkö. Markkinointipäällikkö. Markkinointijohtaja. Myyntipäällikkö. Myynti-insinööri. Sovelluskonsultti. Myyntiedustaja. Projektimyyjä. Myyntineuvottelija. Avainasiakaspäällikkö. Henkilöstöpäällikkö. Henkilöstöjohtaja. Talouspäällikkö. Controller. Järjestelmäasiantuntija. Järjestelmäpäällikkö. Tietoturvapäällikkö. Tietohallintopäällikkö. Viestintäpäällikkö. Viestintäjohtaja. Tiedottaja. Juristi.

Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa voidaan työskennellä myös muilla nimikkeillä.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon. Tutkintonimike on automaatioasentaja tai sähköasentaja.

Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös mm. automaatioasentajan, elektroniikka-asentajan, sähköasentajan, elektroniikka- ja sähköteollisuuden, tietokoneasentajan ja tietoliikenneasentajan ammattitutkinnot sekä automaatioyliasentajan, elektroniikkayliasentajan, sähköyliasentajan, tietokoneyliasentajan ja tietoliikenneyliasentajan erikoisammattitutkinnot.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella esimerkiksi automaatiotekniikkaa, elektroniikkaa ja sähkötekniikkaa. Tutkintonimike on tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK).

Yliopistoissa voi opiskella teknisiä tieteitä. Opinnoissa voi suuntautua esimerkiksi automaatiotekniikkaan tai sähkötekniikkaan ja elektroniikkaan. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri.

Tutkimuksen ja tuotekehityksen tehtäviin soveltuva koulutus riippuu tehtäväalueesta, jolla työskennellään. Näissä tehtävissä työskentelee esimerkiksi sähkötekniikan ja elektroniikan sekä tietotekniikan ja tietoliikennetekniikan alalta diplomi-insinöörin tutkinnon tai tekniikan tohtorin jatkotutkinnon suorittaneita, mutta myös esimerkiksi teollisen muotoilun asiantuntijoita, taiteen maistereita.

Muihin elektroniikka- ja sähköteollisuuden tehtäviin soveltuva koulutus riippuu siitä, millä tehtäväalueella työskennellään. Esimerkiksi hallinnon, myynnin ja markkinoinnin tehtäviin soveltuvia tutkintoja ovat mm. kauppatieteiden maisteri, oikeustieteen maisteri, tradenomi (AMK) ja merkonomi.

Työllisyys

Teknologiateollisuuteen kuuluva elektroniikka- ja sähköteollisuus työllistää Suomessa noin 40 600 ammattilaista, joiden lisäksi ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee noin 95 400 ammattilaista (v. 2016). Elektroniikka- ja sähköteollisuus on tärkeä vientiala, jonka tuotannosta menee vientiin lähes 80 prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteollisuus panostaa teollisuuden aloista eniten tutkimus- ja kehitystyöhön.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin eläkkeelle jäävien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla. Elektroniikkateollisuuteen lukeutuvat terveysteknologiayritykset arvioivat kuitenkin henkilöstömääränsä kasvavan.

Tietoliikenne on liikevaihdoltaan toimialan suurin alue. Vahvoja kasvualueita ovat esimerkiksi automaatiolaitteet, lääketieteen elektroniikka, pääte- ja verkkolaitteet, anturit ja tunnistinjärjestelmät, ilmailu- ja avaruuslaitteet, säähavaintolaitteet ja -järjestelmät sekä energia- ja ympäristöteknologian ohjaus- ja elektroniikkalaitteet.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Lähialat

Teknologiateollisuuden muut toimialat: Kone- ja metallituoteteollisuus, Metallien jalostus, Tietotekniikka-ala. Suunnittelu- ja konsultointiala.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus