Puutuoteteollisuus

Johdanto

Puutuoteteollisuutta kutsutaan myös mekaaniseksi metsäteollisuudeksi, sillä alan yritykset valmistavat puutuotteita mekaanisesti sahaamalla, höyläämällä, sorvaamalla ja liimaamalla. Tuotteet vaihtelevat sahatavarasta pinnoitettuun vaneriin, huonekaluihin, rakennuksen puuosiin ja kokonaisiin puutaloihin. Pitkälle automatisoidussa saha- ja levyteollisuudessa tehtävät painottuvat valvontaan ja laaduntarkkailuun. Puusepän- ja veneenrakennustöissä korostuvat kädentaidot.

Tuotteet ja palvelut

Puutuoteteollisuus valmistaa puutuotteita mekaanisesti, eli sahaamalla, höyläämällä, sorvaamalla ja liimaamalla. Alaa kutsutaankin myös mekaaniseksi metsäteollisuudeksi.

Puutuoteteollisuuden perustuotteita ovat sahatavara ja puulevyt. Ensiasteen jalosteita ovat esimerkiksi höylätavara ja pinnoitettu vaneri, joita käytetään tyypillisesti raaka-aineina rakentamisessa tai rakennuspuusepänteollisuudessa. Toisen asteen jalosteita edustavat valmiit puutuotteet kuten ovet, ikkunat, parketit, huonekalut ja puutalot.

Sahateollisuus, levyteollisuus ja puutaloteollisuus edustavat puutuoteteollisuuden prosessituotantoa. Rakennuspuusepän- ja puusepänteollisuus, huonekaluteollisuus ja veneenrakennusteollisuus edustavat puolestaan puutuoteteollisuuden kappaletavaratuotantoa.

Sahateollisuus

Sahateollisuus on puutuoteteollisuuden ylivoimaisesti suurin toimiala. Sen tuotteita ovat mm. sivulaudat, sydänpuutavara, soirot ja lankut. Tuotteet menevät pääosin uudis- ja korjausrakentamiseen, rakennustuote-, rakennuspuusepän- ja puutaloteollisuuteen sekä huonekaluteollisuuteen. Suomalainen sahatavara on lähes yksinomaan mänty- ja kuusisahatavaraa sekä niistä etupäässä höyläämällä valmistettuja jalosteita.

Levyteollisuus

Vaneriteollisuuden tuotteita ovat koivu- ja havuvanerit, erilaiset sekavanerit ja rimalevyt. Vaneriteollisuus tuottaa myös valmiita komponentteja suoraan loppukäyttäjille. Vaneria käytetään rakennusteollisuudessa sekä rakennusaikaisessa käytössä erilaisissa muoteissa sekä lattia-, katto- ja seinärakenteissa. Vaneria käytetään myös kuljetusvälineteollisuudessa ja huonekaluissa.

Vanerinvalmistuksen raaka-aineita ovat perinteinen koivutukki ja lisääntyvässä määrin myös kuusitukki.

Lastulevyt ovat monikäyttöisiä. Niitä hyödynnetään rakenteissa, sisustuslevyinä, verhouksissa ja kiinteissä kalusteissa. Rakennuspuusepänteollisuudessa lastulevyä käytetään kalusteisiin ja komeroihin, huonekaluteollisuudessa moniin erilaisiin käyttökohteisiin.

Lastulevyn raaka-aineita ovat puulastut ja jossain määrin myös sahanpuru. Suomalaisessa lastulevyteollisuudessa käytetään raaka-aineina muun mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteita.

Kuitulevyjä käytetään sisäpuoliseen verhoukseen. Lisäksi huokoisia kuitulevyjä käytetään lämmöneristys- ja tuulensuojalevyinä. Kuitulevyn raaka-aine tulee muun mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotepuusta, koivukuitupuuta käytetään vain hieman lisäksi.

Insinööripuutuotteet ovat puusta liimaamalla valmistettuja rakennuskomponentteja. Ominaista näille tuotteille on mm. korkeat lujuusarvot, alhainen paino ja tasainen laatu.

Kappaletavaratuotanto

Rakennuspuusepänteollisuus valmistaa rakennuksiin mm. ovia ja ikkunoita. Puusepänteollisuus ja huonekaluteollisuus valmistavat puolestaan puisia kalusteita, esimerkiksi keittiön ja kylpyhuoneen kaapistoja ja huonekaluja.

Puuveneiden valmistus on osa puuteollisuutta. Metallista, muovista ym. materiaaleista rakennettava vene on osa puuteollisuutta silloin, jos veneen varusteluun ja/tai sisustukseen käytetään puuta, ja näiden puutöiden osuus vie veneen kokonaistyötunneista yli puolet.

Puutaloteollisuus

Puutaloteollisuus valmistaa puutaloja ja puisia rakennusosia joko tehtailla tai rakennuspaikalla. Tuotteita ovat erilaiset elementit sekä talopaketit, jotka voidaan koota tehtailla ja tuoda työmaalle kahdessa tai kolmessa osassa. Puutaloteollisuuden raaka-aineena on Suomessa tuotettu sahatavara ja puulevyt.

Pre-Cut -menetelmässä talon runkotolpat ja muut rungon puuosat valmistetaan siten, että ne voidaan liittää työmaalla yhteen ilman, että osia tarvitsee enää loveta tai sahata. Platform-rakennustavassa puutalon runko rakennetaan paikalla vakiotuotteista. Valmistalomarkkinoita hallitsevat edelleen puuelementit, etenkin suurelementit.

TYÖ PUUTUOTETEOLLISUUDESSA

Mekaanisessa puuteollisuudessa tuotantoprosessit ovat pitkälle automatisoituja, ja sahausprosessin eri vaiheet hoituvat lähes täysin koneiden avulla. Työntekijä lajittelee puut valvomosta käsin laitteiden ja koneiden avulla niiden käyttötarkoituksen ja laadun perusteella. Ennen raskas ja epäsiisti tehdastyö on muuttunut siistiksi ja fyysisesti kevyeksi valvontatyöksi. Prosessituotannossa työtä tehdään usein kolmessa vuorossa.

Työtehtävät ja vaatimukset poikkeavat huomattavasti toisistaan prosessi- ja kappaletavaratuotannossa. Puusepänteollisuudessa työtehtävät ovat monipuolisia. Joissain työtehtävissä tarvitaan kädentaitoja, kun taas toisissa keskitytään tuotannon ohjaukseen, valvontaan ja kunnossapitoon tai tuotteiden ja tuotannon suunnitteluun.

Rakennuspuusepänteollisuudessa työvaiheet ja tehtävät ovat pitemmälle automatisoituja. Huonekalujen valmistuksessa työ on yksilöllisempää kappaletavaratuotantoa. Veneiden valmistuksessa yhdistyy teollinen tuotanto ja käsi- ja taideteollisuus.

Puualalla on keskeistä puun ominaisuuksien tunteminen niin valmistusvaiheessa kuin lopullisessa tuotteessakin. Puualan työtehtävissä tarvitaan itsenäistä työskentelyotetta. Työnkierto sekä solu- ja tiimityöskentely ovat lisääntyneet. Yhä tärkeämpi ominaisuus on palveluhenkisyys, koska alalla tehdään jatkuvaa tuotekehittelyä ja tilaustöitä. Yrittäjyyttä ja innovatiivisuutta tarvitaan myös.

Konevaltaiseksi muuttuneella puualalla pidetään tärkeänä, että työntekijät kykenevät valvontatyön ohella suorittamaan myös koneiden huolto- ja korjaustöitä. Alalla työskenteleekin myös sähkö-, elektroniikka-, metalli- ja konealan koulutuksen saaneita.

Työpaikat

Saha- ja levyteollisuus. Rakennuksia ja rakennusosia valmistava teollisuus. Puusepänteollisuus. Puuveneyritykset ovat pieniä, muutaman hengen työllistäviä yrityksiä.

Ammatit

Sahatyöntekijä, sahuri, sahaaja, sahatavaran vastaanottaja, puutavaratyöntekijä, puutavaranlajittelija, levyteollisuuden työntekijä, vanerityöntekijä, puuseppä, konepuuseppä, huonekalupuuseppä, koristepuuseppä, intarsiantekijä, koristeveistäjä, huonekalujen entisöijä, veneenrakentaja, puualan kultaaja, kalusteasentaja, puuinsinööri, suunnittelija, tuotepäällikkö, tuotantopäällikkö, puuteknikko.

Puutuoteteollisuudessa työskennellään myös muilla tehtävänimikkeillä sekä tehtäväalueilla, joita ovat esimerkiksi myynti, markkinointi, hallinto ja viestintä.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa prosessiteollisuuden perustutkinnon, jossa voi suuntautua sahateollisuuteen tai levyteollisuuteen. Tutkintonimike on prosessinhoitaja.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa myös puualan perustutkinto. Tutkintonimike on puuseppä.

Veneenrakennuksen perustutkinnon suorittaen tutkintonimike on veneenrakentaja.

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon voi suorittaa erikoistuen puualaan tai veneenrakennukseen. Tutkintonimike on artesaani.

Perustutkinnot voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös levyalan, puusepänalan, saha-alan ja veneenrakentajan ammattitutkinnot sekä levymestarin, puusepänalan, sahamestarin ja venemestarin erikoisammattitutkinnot.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella esimerkiksi puutekniikkaa, prosessitekniikkaa, veneteknologiaa sekä materiaali- ja pintakäsittelytekniikkaa. Tutkintonimike on tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK).

Muotoilua opiskellen voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon muotoilija (AMK) tai artenomi (AMK).

Yliopistoissa voi opiskella teknisiä tieteitä suuntautuen esimerkiksi puunjalostustekniikkaan tai prosessitekniikkaan. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri.

Taideteollisella koulutusalalla voi suuntautua esimerkiksi kalustesuunnitteluun tai teolliseen muotoiluun. Alempi korkeakoulututkinto on taiteen kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on taiteen maisteri.

Työllisyys

Puutuoteteollisuus työllistää noin 22 000 henkilöä, joiden lisäksi noin 9 000 henkilöä saa toimeentulonsa huonekalujen valmistuksesta. Puutuoteteollisuuden työpaikat ovat vähentyneet jonkin verran viime vuosina.

Suomi on Euroopan suurimpia sahatavaran tuottajia, ja tuotannosta menee vientiin noin 60 prosenttia. Työllisyyteen vaikuttaa tuotteiden kysyntä, jota ohjaa eniten rakennustoiminta kotimaassa ja Euroopassa. Saha- ja levyteollisuus ovat suhdanneherkkiä aloja, joiden työllisyystilanne voi muuttua nopeasti.

Puutuoteteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Uusia työntekijöitä tarvitaan erityisesti eläkkeelle jäävien tilalle. Osaavia työntekijöitä tarvitaan jatkossakin Suomessa sekä työntekijätehtävissä että johto- ja projektitehtävissä.

Tulevaisuudessa työllisyyteen vaikuttaa puurakentamisen yleistyminen sekä puun jatkojalostuksen määrä. Puurakentamisella voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä ja lisätä luonnonvarojen käytön tehokkuutta ja omavaraisuutta.

Kehitysnäkymät

Puutuoteteollisuuden kehitykseen vaikuttavat maailmantalouden suhdanteet. Erityisesti rakennusteollisuuden toiminta heijastuu tuotteiden kysyntään, mikä näkyy kotimaisessa kulutuksessa ja viennin määrinä. Puutuoteteollisuuden toimintaa ohjaavat myös EU:n ja kansallinen lainsäädäntö sekä ympäristöasiat energiatehokkuudesta uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön, hiilidioksidipäästöihin ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Puutuoteteollisuus on tärkeä vientiala ja työllistäjä. Suomalaisen tuotannon kilpailuetuja ovat raaka-aineen hyvä laatu, osaaminen sekä tehokas tuotanto. Keskeisessä asemassa on tuotekehittely ja tuotannon jalostusarvon nostaminen. Asiakkaiden tarpeet huomioidaan tuotteissa yhä enemmän. Kilpailukykyä vähentävät raaka-aineen korkea hinta sekä pitkä kuljetusmatka päämarkkinoille.

Puu rakennusmateriaalina kiinnostaa yhä enemmän. Uutta kysyntää luo puukerrostalorakentamisen kasvu niin kuin myös puutuotteiden, esimerkiksi puukomponenttien, puulattioiden ja huonekalujen, nouseva kysyntä. Puun arvostusta ja käyttöä rakennusmateriaalina pyritään lisäämään. Lainsäädäntöä on muutettu suosimaan puurakentamista, ja rakennustaidot ovat elpyneet ja kehittyneet.

Puutuoteteollisuuden tutkimuksen painopisteitä ovat resurssitehokkuus, ympäristö, materiaalikehitys ja loppukäyttösovellukset. Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda linkittyy kansalliseen biotalousstrategiaan sekä hallituksen kärkihankkeisiin, esimerkiksi puun käytön lisäämiseen rakentamisessa ja kiertotalouden toteuttamiseen. Puu on läsnä lähes kaikessa biopolttoaineista ja -kemikaaleista, tekstiileihin ja lääkkeisiin.

Puun kilpailukykyä parannetaan kehittämällä ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita menetelmiä, joilla puun toimivuutta ja pitkäaikaiskestävyyttä voidaan parantaa, lämpöpuun palosuojauksella, uusilla tuotekonsepteilla, toimintamallilla, jossa tuoteosatoimittajat, suunnittelijat ja rakennusliikkeet toimivat yhteistyössä tarjoten kokonaisratkaisuja markkinoille sekä vähähiilisen rakentamisen osaamistasoa nostamalla.

Ympäristön kannalta ja ilmastonmuutoksen hidastamisessa puutuotteilla on ylivoimaisia kilpailuetuja uusiutumattomiin luonnonvaroihin perustuviin tuotteisiin ja materiaaleihin nähden. Puun lisääntyvä käyttö rakentamisessa kasvattaa tuotteisiin sitoutuneen hiilen määrää ja vähentää tuotteiden valmistuksen energiankulutusta sekä pienentää uusiutumattomien luonnonvarojen ja fossiilisen energian käyttöä.

Osaavan työvoiman saatavuus on yhä laajempi ongelma puutuoteteollisuudessa. Määrän lisäksi yhä useammin saatavilla olevan työvoiman koulutus ja osaaminen eivät enää vastaa haluttuja vaatimuksia.

Lähialat

Metsätalous. Kemiallinen metsäteollisuus (massa- ja paperiteollisuus). Rakennusteollisuus.

Puutuoteteollisuus