Graafinen teollisuus

Johdanto

Graafinen teollisuus muodostuu kustantamisesta, painamisesta ja painamista palvelevista toiminnoista. Ala valmistaa monenlaisia painotuotteita, joista merkittävimpiä ovat sanomalehdet, aikakauslehdet ja kirjat.

Graafinen teollisuus on tärkeä joukkoviestinnän tekijä sekä painotuotteiden kautta merkittävä vaikuttaja suomen kielen ja kulttuurin ylläpitäjänä. Suomalaiset ovat ahkeria lukijoita, mikä luo kysyntää graafisen teollisuuden tuotteille.

Alalla yhdistyvät perinteinen kirjapaino- ja nykyaikainen viestintäteollisuus. Nykyään tuotanto on voimakkaasti automatisoitunutta ja digitalisoitunutta. Graafisen alan toimintaa ohjaavia arvoja ovat asiakaslähtöisyys, toimitusaikojen pitävyys, tarkoituksenmukainen laatu ja ympäristömyönteisyys.

Tuotteet ja palvelut

Graafisen teollisuuden voidaan katsoa muodostuvan kustantamisesta, painamisesta ja painamista palvelevista toiminnoista. Alan yrityksillä on usein toimintaa kaikilla näillä alueilla, mutta painotuotteiden tuotanto hallitsee toimintaa. Suurimmat yritykset saattavat omistaa koko tuotantoketjun sisällön tuotannosta jakeluun. Useat yritykset vaikuttavat lisäksi sähköisissä viestimissä omistajina ja sisällön tuottajina.

Kustantaminen

Painotuotteiden kustantaminen on kulttuuriin keskeisesti kuuluvaa sisällön tuotantoa sekä liiketoimintaa, jossa painatetaan ja tuotetaan markkinoille sanoma- ja aikakauslehtiä sekä kirjoja. Kustannusyhtiö huolehtii painotuotteen suunnittelusta, sisällön tuotannosta, painattamisesta, markkinoinnista ja jakelusta sekä vastaa julkaisujensa sisällöllisestä ja toimituksellisesta linjasta.

Suurimmat kustantajat ovat konserneja, jotka omistavat ja kustantavat useita eri sanoma- ja aikakauslehtiä sekä kirjoja. Lisäksi ne julkaisevat verkossa lehtien sähköisiä versioita ja ylläpitävät muita verkkopalveluita kuten markkina- ja ilmoituspaikkoja. Suurimmilla on myös paino- ja radiotoimintaa, uutistoimisto- ja mediaseurantapalveluja, markkinointipalveluja jne.

Kustantajan palveluksessa tai alihankkijoina työskentelee toimituskunta, joka tuottaa painojulkaisun sisällön eli tekstit, valokuvat ja kuvat ennen painamista. Heihin kuuluu painotuotteesta riippuen toimituspäälliköitä, toimittajia, toimitussihteereitä, graafikoita, ulkoasuntoteuttajia, taittajia, piirtäjiä, kustannuspäälliköitä ja kustannustoimittajia. Kustannusalalla työskennellään myös mm. myynnin, markkinoinnin ja talouden tehtävissä

Suomessa ilmestyy noin 200 eri sanomalehteä, mikä on väkilukuun suhteutettuna korkea määrä. Sanomalehti tavoittaa päivittäin toiseksi eniten ihmisiä joukkoviestintävälineistä. 

Sanomalehti on käytetyin ilmoitusväline ja suurin mainosmedia. Noin puolet kaikesta mediamainonnasta tapahtuu sanomalehdissä. Ilmoitustuottojen osuus sanomalehtien tuloista on keskimäärin yli puolet. Loput tuloista tulevat lehtitilauksista ja irtonumeromyynnistä. Lähes 90 prosenttia lehtien tilauksista on kestotilauksia.

Aikakauslehtiin kuuluu yleisölehtien lisäksi ammatti-, järjestö- ja asiakaslehtiä. Suomessa ilmestyy yli 3 400 aikakauslehtinimikettä. Aikakauslehtien Liiton jäsenyritysten kustantamina ilmestyy yli 550 aikakauslehteä ja verkkojulkaisua.  Aikakauslehdistö on Suomen toiseksi suurin joukkoviestinnän ala talouden volyymilla mitattuna

Aikakauslehtien myynti on kasvanut reilusti Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Viime vuosina on ilmestynyt uusia aikakauslehtiä, jotka ovat olleet tyypillisesti erilaisten harrasteiden ympärille syntyneitä kohderyhmälehtiä. Erityisesti markkinoita ovat vallanneet asiakaslehdet.

Graafisen teollisuuden tuotteisiin kuuluvat sanoma- ja aikakauslehtien lisäksi myös kirjat: kotimainen ja käännetty kaunokirjallisuus, lastenkirjat, nuortenkirjat, runot ja näytelmät sekä tietokirjat ja oppikirjat.

(Kirjojen ja sarjakuvien kustantamista on käsitelty erikseen Ammattinetissä, ks. Kustannusala.)

Painaminen

Painaminen eli painotuotteen tekninen valmistus tehdään kirjapainossa sen jälkeen, kun sisältö on saatu valmiiksi. Nykyään aineisto toimitetaan usein painovalmiina, jolloin kirjapainon tehtäväksi jää painolevyjen tulostaminen, julkaisun painaminen ja jälkikäsittely.

Painamisessa painotuote (kirja, lehti, sanomalehti tms.) monistetaan painokoneiden avulla. Erilaisia painomenetelmiä ovat esimerkiksi offset-, flexo-, syvä- ja seripaino. Käytettävä tekninen menetelmä riippuu painettavasta materiaalista, sen laatuvaatimuksista ja painosmääristä.span>

Kaikkein pienimmät painokset kannattaa tuottaa digitaalipainolla. Arkkipainoa käytetään, kun julkaisun painosmäärä on pienehkö, esimerkiksi 100-20 000 kappaletta, ja halutaan tuottaa korkealaatuisia painotuotteita. Rotaatiopaino on nopea menetelmä, jota käytetään suurehkoihin, yli 20 000 kappaleen painosmääriin. Kaikkein suurimmat painosmäärät, 80 000 kappaleesta miljooniin tuotetaan nopeimmalla syväpainolla.span>

Digitaalisia painomenetelmiä käytetään nykyään yleisesti perinteisten menetelmien rinnalla. Niiden etuja ovat soveltuvuus myös pienille painosmäärille, mahdollisuus personoida tuote painoksen sisällä eri kohderyhmille ja nopea painatus. Digipainamisessa painoaihio tulostetaan tietokoneelta suoraan paperille tai muulle materiaalille. Tulostusmenetelmiä ovat mm. inkjet ja elektrofotografia

Painotuotteista suurimmat eli sanomalehdet, aikakauslehdet ja kirjat muodostavat yhteensä noin 75 prosenttia alan tuotannon arvosta. Muita tyypillisiä painotuotteita ovat mainokset, luettelot, lomakkeet, kalenterit, kortit, kartat, arvopaperit, etiketit, pakkaukset jne

Painamista palvelevat toiminnot

Painamista edeltävissä Prepress-toiminnoissa teksti- ja kuva-aineistot käsitellään oikeaan muotoon painamista varten. Erillisiin työvaiheisiin kuuluvat tekstinvalmistus, kuvanvalmistus, sivunvalmistus ja arkkiasemointi.span>

Digitaalitekniikan käyttö on yhdistänyt eri työvaiheita ja tehnyt joitakin työvaiheita tarpeettomiksi. Nykyään taittaja asettelee sivujen teksti- ja kuvaelementit halutunlaiseen muotoon (layout) tietokoneen ruudulla siihen tarkoitettujen ohjelmistojen avulla

Painamisen jälkeisessä kirjansitomisessa kirja tai julkaisu kootaan painetuista ja taitetuista arkeista tai yksittäisistä lehdistä. Kirjan kannet ja selkä valmistetaan sekä kiinnitetään paikoilleen

Graafisen teollisuuden työtehtäviä

Graafisen teollisuuden ammatit olivat menneisyydessä perinteisiä käsityöammatteja, mutta tänä päivänä työ tehdään enimmäkseen tietokoneohjatuilla automatisoiduilla konelinjoilla. Nykyään alan ammattilaisen on oltava moniosaaja, jonka on tarvittaessa kyettävä siirtymään tehtävistä toiseen.span>

Painotöitä leimaavat aikataulut, jotka ovat varsinkin sanomalehtien tuotannossa tiukat, koska lehtien on ehdittävä ajoissa aamun kuljetuksiin ja jakeluun. Tilanteet maailmalla elävät, ja vielä viime hetkellä voi tulla uusia uutisia painettavaksi. Sanomalehtipainoissa tehdään yötyötä. Kirjojen ja monien muiden painotuotteiden kohdalla painoaikataulut voidaan yleensä suunnitella pidemmällä aikajänteellä.

Tuotantotehtävissä tarvitaan painotyön ja tuotteiden tuntemuksen lisäksi laatu- ja kustannustietoisuutta. Ammattilaiselta edellytetään myös tarkkuutta, huolellisuutta ja vastuuntuntoa sekä asiakaspalvelu-, kieli- ja yhteistyötaitoja. Jatkuva oppiminen on tärkeää, koska työmenetelmät ja laitteet kehittyvät edelleen.

Varsinaisissa tuotannollisissa tehtävissä työskentelevät ammattilaiset voidaan jakaa kolmeen tehtäväalueeseen, jotka ovat painopinnan valmistus / ulkoasun toteutus painaminen ja uml;lkikäsittely.

Painopinnanvalmistaja / ulkoasun toteuttaja tekee kaikki tarpeelliset työvaiheet ennen painamista. Hän ottaa vastaan asiakkaiden aineistot ja tarkistaa tiedostot mikäli aineisto tulee painoon sähköisessä muodossa, ns. painovalmiina. Viime vuosina tehtäväalueet ovat laajentuneet käsittämään usein myös tuotteiden ulkoasun suunnittelua.

Painaja puolestaan käyttää painokonetta ja hoitaa tuotteen painamisen valvoen samalla painotyön laatua. Painajan työnkuvaan kuuluvat myös painokoneiden huollot ja säädöt. Työvälineet vaihtelevat digitaalisista tulostimista ja pienistä arkkipainokoneista talon kokoisiin sanomalehtirotaatiokoneisiin. Tehtäviin saattaa kuulua myös jälkikäsittelyä.

Jälkikäsittelijät jalostavat painokoneilta tulevat painoarkit myyntivalmiiksi kirjapainotuotteiksi. He käyttävät jälkikäsittelykoneita ja konelinjoja, jotka leikkaavat arkit sekä taittavat, kokoavat ja sitovat tai nitovat ne. Painotuotteita voidaan viimeistellä näyttäviksi erilaisilla lakkauksilla, muotoleikkauksilla tai taitteilla. Jälkikäsittelyyn kuuluu myös tuotteiden pakkaus ja postitus.

Teollisen kirjansidonnan aikanakin alalla toimii vielä pieni joukko kirjansitojia. He kokoavat kirjan käsityönä painetuista ja taitetuista arkeista tai yksittäisistä lehdistä, valmistavat kannen ja selän sekä kiinnittävät ne paikoilleen langalla. Kirjansitojat tekevät myös kirjan kannen kultausta, marmoroimista ja syrjän värjäämistä sekä korjaavat rikkoutuneita ja huonokuntoisia teoksia.

Kirjapainossa työnjohtaja on esimies, jonka tehtäviin kuuluu tuotannon työnjohtoa sekä asiakaspalvelua ja myyntiä. Tuotanto- ja käyttöinsinöörit työskentelevät graafisen alan kehitys-, suunnittelu-, asiakaspalvelu- ja käyttötehtävissä.

(Kustannusalan ja sisällön tuotannon ammateista, ks. Ammattinetistä Kustannusala sekä Toimitus- ja tiedotustyö.)

Työpaikat

Kirjapainot. Painotalot. Prepress-yritykset. Kirjansitomot. Kustantamot. Sanomalehdet. Aikakauslehdet. Mainostoimistot. Yritysten markkinointiosastot. Suoramarkkinointiyritykset.

Alan yritykset ovat yleensä pieniä tai keskisuuria, lähes puolet on alle viiden henkilön yrityksiä.

Ammatit

Painopinnan valmistaja, painaja, jälkikäsittelijä, kirjansitoja, työnjohtaja (graafinen teollisuus), tuotantoinsinööri

Alalla työskennellään myös talouden, hallinnon, myynnin jne. tehtävissä. Tehtävänimikkeitä ovat esimerkiksi toimitusjohtaja, markkinointipäällikkö ja myyntipäällikkö. Huollon ja kunnossapidon tehtävissä toimii mm. sähkö- ja elektroniikka-asentajia.

Koulutus

Toisen asteen painoviestinnän perustutkinnon on korvannut media-alan perustutkinto. Opinnoissa voi suuntautua painotekniikkaan tai ulkoasun toteutukseen.

Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös digitaalipainajan, jälkikäsittelykoneenhoitajan, kirjansitojan, painajan ja painopinnanvalmistajan ammattitutkinnot sekä faktorin, kirjansitojamestarin, konesitojamestarin, painajamestarin/rotaatiomestarin ja sivunvalmistajamestarin erikoisammattitutkinnot.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella mediatekniikkaa. Tutkintonimike on tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK).

Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulussa voi opiskella painatustekniikkaa. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri.

Työllisyys

Graafinen teollisuus työllistää painamisessa ja siihen liittyvissä toiminnoissa alle 7 000 ammattilaista (v. 2017). Alan henkilöstön määrä on jo pitkään ollut laskussa johtuen tuotannon tehostumisesta sekä painotuotteiden kysynnän vähentymisestä digitaalisen viestinnän yleistyessä.

Henkilöstön määrän arvioidaan vähenevän myös tulevaisuudessa. Lähivuosina alalta jää kuitenkin paljon työntekijöitä eläkkeelle, minkä seurauksena työpaikkoja vapautuu ammattitaitoisille osaajille. Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan.

Alalla tarvitaan mm. painotuotteiden valmistamiseen liittyvän automaatiotekniikan hallintaa, materiaalien ja raaka-aineiden tuntemusta sekä digitaalipainamiseen liittyvän tekniikan hallintaa, monitaitoisuutta ja asiakaslähtöistä toimintatapaa.

Kehitysnäkymät

Graafiseen teollisuuteen vaikuttavat maailmantalouden suhdannevaihtelut, tuotteiden ja palvelujen kysyntä, kilpailu globaaleilla markkinoilla, kustannustaso, verotus ja EU:n ja kansallinen lainsäädäntö. Kansainvälisillä markkinoilla menestymistä edistävät edistyksellinen teknologia, korkealaatuinen osaaminen sekä laatu- ja ympäristötietoisuus. 

Graafisen teollisuuden merkitys tiedonvälitykselle ja kulttuurille on suuri jatkossakin, koska ala painaa monenlaisia lehtiä ja kirjoja. Yrityksille esimerkiksi kaupan alalla sanomalehdet ja aikakauslehdet tarjoavat markkinointikanavan siinä missä erilliset painetut mainoksetkin. 

Digitalisaation myötä painetun viestinnän asema on heikentynyt, mutta on edelleen merkittävä. Sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja kirjoja luetaan edelleen painettuina huolimatta siitä, että saatavilla on netissä digitaalisessa muodossa olevia näköislehtiä ja e-kirjojen lukulaitteita. 

Painetun viestinnän, kustantamisen ja painoliiketoiminnan liiketoimintamerkitys on suuri, mutta kasvupotentiaali on pieni, sillä painettua mediaa käytetään aikaisempaa vähemmän. Tuotteiden heikentyneen kysynnän johdosta yritysten määrä, tuotanto ja vienti ovat olleet laskussa. Yritykset keskittyvät etupäässä painamiseen. 

Digitaalisuuteen pohjautuva liiketoiminta kasvaa, tuotteet digitalisoituvat ja sisällöt monikanavaistuvat, jolloin sama sisältö on saatavilla useamman eri kanavan kautta. Viestintää tehdään entistä enemmän verkkoon ja mobiileille päätelaitteille, koska se on nopeampaa ja kustannustehokkaampaa kuin perinteinen painaminen. 

Yritysten haasteena on tehdä verkossa olevasta sisällöstä ja palveluista kannattavaa liiketoimintaa. Tuotteita ja palveluja räätälöidään kohderyhmille entistä enemmän, ja asiakkaiden tarpeet ja asiakaslähtöisyys korostuvat entisestään. 

Alalla toimii fuusioiden kautta syntyviä suuryrityksiä ja konserneja sekä itsenäisiä yrittäjiä. Suuret yritykset hoitavat koko prosessin sisällön tuotannosta painamiseen ja jakeluun. Pienet toimijat verkottuvat keskenään muodostaen tuotantoketjuja, joissa sisällöntuottajat ja painotuotteiden valmistajat toimivat yhteistyössä. 

Graafinen teollisuus on kiertotalouden edelläkävijä, sillä paperinkierrätyksellä on Suomessa pitkät perinteet. Keräyspaperi päätyy uusiokäyttöön, ja paperi pystytään kierrättämään useaan kertaan. Painoalan hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet, mikä on linjassa EU:n päästötavoitteiden kanssa. 

Alan ammattilaiset ovat moniosaajia, joilta vaaditaan yhä enemmän osaamista. Tehtäväalueina sisällöntuotanto, ulkoasun valmistus ja tuotteiden julkaiseminen ovat lähentyneet. Alalla korostuvat myös erikoistuminen ja palveluosaaminen.

Lähialat

Toimitustyö. Tiedotustyö. Kustannusala. Mainosala. Audiovisuaalinen ala. Jakelu. 

Lisäaineistot

Graafinen teollisuus