Juomateollisuus

Johdanto

Suomen juomateollisuus valmistaa monenlaisia juomia arkeen ja juhlaan. Tuttuja janonsammuttajia ovat kivennäis- ja lähdevedet, virvoitusjuomat sekä mehut. Juomatehtailla valmistetaan myös alkoholipitoisia tuotteita kuten oluita, siidereitä, long drink -juomia, viinejä, liköörejä ja muita väkeviä alkoholijuomia.

Kotimaiset puhtaat vesivarannot ovat juomateollisuudelle tärkeitä. Juomien valmistuksessa tarvitaan myös maatalousperäisiä raaka-aineita kuten ohraa ja marjoja. Monet ulkomaiset hedelmät kuten appelsiini, omena ja ananas ovat tärkeitä mehujen raaka-aineita, ja niitä tuodaan pääosin täysmehutiivisteinä.

Suomessa alkoholijuoma-alan erityispiirteenä on luvanvaraisuus ja yli 5,5 tilavuusprosentin juomien vähittäismyyntimonopoli. Alkoholijuomien valmistukseen ei saa ottaa töihin alle 18-vuotiaita.

Tuotteet ja palvelut


Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus on Suomen vanhimpia teollisuudenaloja. Oluen panon pitkä historia ulottuu vuosisatojen taakse. Kivennäisvesiä on valmistettu maassamme yli 200 vuotta ja virvoitusjuomia yli 100 vuotta.

Nykyään panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden yritykset valmistavat tuotantolaitoksissaan mietoja alkoholijuomia kuten oluita, siidereitä ja long drink -juomia. Alan tarjontaan kuuluvat myös virvoitusjuomat ja kivennäisvedet sekä energiajuomat ja uudenlaiset terveyttä edistävät juomat.

Alkoholijuoma- ja etanoliteollisuus

Alkoholijuomateollisuuden yritykset valmistavat yli 22 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä väkeviä alkoholijuomia kuten viinoja, katkeroita ja liköörejä sekä erityisesti Suomelle ominaisia marjapohjaisia liköörejä. Valikoimissa on myös mietoja juomasekoituksia, marja- ja hedelmäviinejä sekä siidereitä.

Oman valmistuksen lisäksi alkoholijuomateollisuuden yritykset tuovat maahan ja pullottavat rypälepohjaisia viinejä sekä edustavat eri puolilta maailmaa tuotuja viinejä.

Etanoliteollisuus puolestaan valmistaa raaka-ainetta alkoholijuomateollisuudelle. Suomessa on muutamia etanolia eli etyylialkoholia valmistavia yrityksiä.

Pienpanimot ja viinitilat

Suurten juomayritysten ohella Suomessa on lukuisia pienpanimoita ja viinitiloja. Niiden vuosituotanto on pieni, mutta ne elävöittävät paikallista juomatarjontaa. Ne myös lisäävät työllisyyttä sekä maaseudun vetovoimaisuutta matkailukohteena.

Pienpanimot voivat olla ravintolan yhteydessä toimivia panimoita, jotka myyvät oluitaan osana ravintolatoimintaa. Pienpanimoissa saatetaan valmistaa myös viskejä.

Viinitilat ovat usein matkailuyrityksiä, jotka tarjoavat maanviljelyn ja marjatuotannon ohessa palveluja viinin maistatuksesta ruokailu- ja majoituspalveluihin sekä erilaisiin retkiin. Tiloilla tuotetaan lisäksi liköörejä ja tisleitä anniskelumyyntiin sekä Alkon valikoimiin.

Mehuteollisuus

Mehuteollisuuden tuotteita ovat erilaiset marjoista ja hedelmistä valmistetut 100 % täysmehut, mehujuomat sekä vedellä laimennettavat mehutiivisteet. Kotimaiset marjat ovat yhä tärkeämpiä mehujen raaka-aineita niiden luontaisten ja ravitsemuksellisesti tärkeiden ainesosien vuoksi. Viime aikoina perinteisten mehujen rinnalle on tullut hyvinvointijuomia, joihin on lisätty vitamiineja, kalsiumia, kuituja ja muita tärkeitä aineita. Mehuteollisuuden yritykset valmistavat myös virvoitusjuomia, energiajuomia, jääteetä sekä kausijuomia kuten simaa ja glögejä.

Juomateollisuuden tuotantotyö

Suurissa juomateollisuuden tuotantolaitoksissa valmistusprosessit ovat pitkälti automatisoituja, jonka vuoksi juomatehtaalla korostuu prosessiosaaminen ja tuotannon kokonaisuuden tuntemus. Pienemmissä yrityksissä työntekijältä edellytetään monialaista osaamista ja tehtävänkuvat voivat olla hyvinkin laajoja ulottuen valmistuksesta tuotekehitykseen ja myyntiin.

Tuotantotehtävissä on tunnettava valmistettavat juomat sekä niiden valmistukseen käytettävät raaka- ja lisäaineet. Työntekijän on hallittava myös valmistusprosessi sekä osattava käyttää tarvittavia koneita, laitteita ja tietokonepäätteitä. Automaation etuna on, että se on vähentänyt fyysistä työvoimaa vaativia tehtäviä.

Tuotteiden korkeaa laatua valvotaan jatkuvasti laboratoriotestein sekä arvioimalla aistinvaraisin menetelmin. Siksi laatukriteerien tuntemus sekä kyky arvioida tuotetta ovat tärkeitä taitoja. Juomatehtaalla on myös osattava työskennellä hygieenisesti ja työturvallisuusohjeita noudattaen.

Työntekijän on kyettävä sekä itsenäiseen työskentelyyn että ryhmätyöskentelyyn, joten sekä oma-aloitteisuus että vuorovaikutustaidot ovat tarpeen.

Työpaikat

Panimot ja virvoitusjuomateollisuus. Alkoholijuomavalmistajat. Etanoliteollisuus. Pienpanimot. Viinitilat. Mehuteollisuus. Mehutilat.

Suomessa on monia tunnettuja suuria juomateollisuuden yrityksiä, myös isojen kansainvälisten yritysten tuotantolaitoksia. Lisäksi on useita pieniä juomayrityksiä sekä viinitiloja ja pienpanimoita. Pienyritykset työllistävät muutamia henkilöitä, usein lähinnä omistajansa sekä tilapäisesti muuta työvoimaa.

Ammatit

Juomanvalmistaja, prosessioperaattori, tuotantoprosessin hoitaja, laborantti, prosessiteknologi, tuotannonsuunnittelija, tuotantopäällikkö, tuotepäällikkö, apulaistuotepäällikkö, työnjohtaja, tuotekehitysinsinööri, tutkimus- ja kehityspäällikkö, tekninen johtaja, valmistuspäällikkö, panimomestari, ylipanimomestari, panimo-operaattori, lajittelupäällikkö, isäntä, viinityöntekijä, viininvalmistaja.

Juomateollisuudessa työskennellään myös muilla tehtävänimikkeillä eri tehtäväalueilla, mm. markkinoinnissa ja myynnissä, taloudessa, hallinnossa, logistiikassa sekä asiantuntija- ja johtotehtävissä.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa elintarvikealan perustutkinnon, jossa voi suuntautua elintarviketeknologiaan. Tutkintonimike on elintarvikkeiden valmistaja.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös prosessiteollisuuden perustutkinnon biotekniikkaan suuntautuen. Tutkintonimike on prosessinhoitaja.

Perustutkinnot voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös elintarviketeollisuuden ja elintarvikejalostajan ammattitutkinnot sekä elintarviketekniikan erikoisammattitutkinto.

Alalla on mahdollista suorittaa näyttötutkintona myös viinintuotannon ammattitutkinto. Valmentavaa koulutusta järjestetään esimerkiksi Hämeen ammatti-instituutin Lepaan yksikössä Hattulassa sekä Ammattiopisto Livian Maaseutuopiston Tuorlan yksikössä sekä Koulutuskeskus Salpauksessa Lahdessa.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella bio- ja elintarviketekniikkaa ja suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon insinööri (AMK).

Yliopistoissa voi opiskella elintarvike- ja ravitsemustieteitä. Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksella voi opiskella mm. elintarviketeknologiaa ja elintarviketieteitä. Alempi korkeakoulututkinto on elintarviketieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on elintarviketieteiden maisteri.

Teknisissä tieteissä voi opiskella mm. prosessitekniikkaa. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri.

Työllisyys

Juomien valmistus työllistää yhteensä noin 2 500 henkeä, joista suurin osa työskentelee panimo- ja virvoitusjuomateollisuudessa (v. 2017). Alan yritykset työllistävät tuotantotehtävien lisäksi mm. tuotekehityksen, markkinoinnin, myynnin, hallinnon, viestinnän ja logistiikan tehtävissä.

Suomessa toimii noin 100 juomia valmistavaa yritystä. Monet alan yrityksistä ovat tärkeitä työllistäjiä paikkakunnillaan. Juomien valmistuksessa toimii sekä pieniä, keskisuuria että suuria yrityksiä.

Juomateollisuus on muiden elintarviketeollisuuden alojen tapaan vakaa työllistäjä talouden vaihtuvissa suhdanteissa, eikä työntekijöiden tarve ja lukumäärä vaihtele yhtä voimakkaasti kuin monilla muilla aloilla. Juomien tasainen kysyntä ylläpitää alan työllisyyttä. Työllistävyyteen vaikuttaa erityisesti kotimaisten juomatuotteiden kysyntä.

Juomateollisuuden yritykset rekrytoivat uusia työntekijöitä tarpeen mukaan. Työpaikkoja tulee avoimiksi varsinkin eläkkeelle siirtymisten vuoksi. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuudessa tarvitaan lisäksi huomattava määrä kausityöntekijöitä kesäsesonkien vuoksi. Juomien valmistuksessa henkilöstömäärä on ollut laskussa.

Kehitysnäkymät

Juomateollisuuden kehitykseen ja kotimaisten juomateollisuuden yritysten kilpailukykyyn vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ovat esimerkiksi juomiin liittyvä kansallinen lainsäädäntö, EU:n säädökset, talouden suhdanteiden vaihtelut, kiristyvä kilpailu globaaleilla markkinoilla, verotus, tuotannon kustannukset, hintataso ja kuluttajien ostokäyttäytyminen.

Kotimaassa valmistetuilla juomilla on vahva asema suomalaisten ruoka- ja juomakulttuurissa. Hyvin johdetut, innovatiiviset ja tehokkaat yritykset menestyvät, vaikka yritysten välinen kilpailu on kiristynyt ja juomien tuonti on lisääntynyt. Suurimmat yritykset hakevat kasvua ulkomailta, erityisesti Itämeren ympäristöstä.

Markkinointistrategioissa vahvat tuotemerkit pysyvät tärkeinä. Uusien tuotteiden suunnittelu ja kehittäminen on aktiivista, mutta niiden saaminen tunnettujen tuotemerkkien joukkoon on haastavaa. Niiden lisäksi jo myynnissä olevien tuotteiden ulkoasua ja pakkauksia kehitetään jatkuvasti.

Kuluttajien toiveet ja ostokäyttäytyminen ohjaavat juomien valikoimia ja menekkiä. Asiakasryhmät ovat erilaistuneet toisten hakiessa elämyksellisyyttä ja toisten terveellisyyttä. Valikoimissa on myös erikoistuotteita ja luomutuotteita, esimerkiksi mehuja.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n tavoitteena on saada Suomen alkoholiverotus eurooppalaiselle tasolle, mikä parantaisi yritysten kilpailukykyä. Halvempia alkoholijuomia käydään ostamassa etenkin Virosta. Tavoitteena on myös alkoholimainonnan rajoitusten kohtuullistaminen, ylisääntelyn poistaminen ja vastuullisen alkoholinkäytön edistäminen viestinnällä.

Pienpanimot valmistavat tuotteita pääosin käsityönä kotimaisista ja laadukkaista raaka-aineista. Suomen Pienpanimoliiton tavoitteena on kohottaa pienissä panimoissa valmistettujen oluiden, sahdin, siidereiden ja muiden juomien arvostusta sekä parantaa niiden markkinointia. Liiton mielestä Suomessa pitäisi sallia paikallisissa pienpanimoissa valmistettujen oluiden myynti suoraan pienpanimolta kuluttajalle.

Viinitilat valmistavat alkoholituotteita kotimaisista marjoista ja hedelmistä. Ne saavat myydä alle 13 prosenttia alkoholia sisältäviä tuotteita tilalla valmistuspaikan läheisyydessä. Vahvempia tuotteita saa anniskella tilan anniskelupaikassa. Tuotteita saa joistakin ravintoloista ja Alkon myymälöistä. Tilaviinitoiminnan kehitysedellytyksinä pidetään vähittäismyyntioikeutta vahvemmille juomille ja lähetysmyyntioikeutta asiakkaille.

Juomateollisuudessa automaatio ja tietotekniikan käyttö nostavat tuottavuutta. Tuotantoteknologiaa on tarpeen mukaan uudistettava prosessien ja laitteistojen osalta, koska se tehostaa tuotantoa, hyödyntää raaka-aineet tehokkaammin, säästää vettä, tekee siitä ympäristöystävällisempää pienemmän energiankulutuksen ja päästöjen muodossa sekä vähentää hävikkejä. Pakkausten ja pullojen kierrätystä edistetään.

Energiatehokkuutta parannetaan noudattamalla energiatehokkuussopimuksia, joiden avulla hillitään ilmastonmuutosta ja saavutetaan säästöjä. Elintarviketeollisuudessa energiaa kuluu etenkin tuotannon lämmitys- ja jäädytysvaiheissa. Lämpöä otetaan talteen ja käytetään uudelleen esimerkiksi käyttöveden lämmitykseen.

Elintarvikkeiden vientiohjelman Food From Finland tavoitteena on Suomen elintarvikeviennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä, elintarvikealan yritysten kansainvälistyminen, työpaikkojen synnyttäminen elintarvikealalle, suomalaisten elintarvikealan yritysten yhteistyön lisääminen ja niiden auttaminen viennin käynnistämisessä ja kansainvälisessä markkinoinnissa.

Lähialat

 
Elintarviketeollisuus. Pakkausteollisuus. Maatalous. Kuljetusala. Kaupan ala. Ravintola-ala.

Juomateollisuus