Kemiallinen metsäteollisuus

Johdanto

Kemiallinen metsäteollisuus voidaan jaotella massa-, paperi- ja paperituoteteollisuuteen. Ala valmistaa paperia ja kartonkia sekä sellua ja mekaanista massaa, joista kahta jälkimmäistä käytetään edellisten valmistamiseen. Kemiallinen metsäteollisuus on merkittävä vientiala, jonka merkitys Suomen kansantaloudelle on suuri. Alan tuotantoprosessit ovat pitkälle automatisoituja.

Tuotteet ja palvelut

Massateollisuus valmistaa kemiallista massaa eli sellua sekä mekaanista massaa. Sellu valmistetaan Suomessa sulfaattimenetelmällä, jossa puun kuidut irrotetaan toisistaan emäksisen keittoliuoksen avulla. Mekaanisen massan valmistus puolestaan tapahtuu irrottamalla puun kuidut toisistaan mekaanisesti hiomalla tai hiertämällä.

Paperiteollisuus valmistaa massasta paperia painamista sekä kartonkia pakkaamista varten. Mekaanisesta massasta tehdään etupäässä sanomalehtipaperia sekä päällystämätöntä ja päällystettyä aikakauslehtipaperia. Kemiallisesta massasta eli sellusta tehdään hienopaperia, joita ovat päällystämättömät ja päällystetyt painopaperit. Muita paperilaatuja ovat pakkauspaperit, pehmopaperit, etikettipaperit, tarrapaperit ja tapettipaperit.

Kartonkien valmistuksessa käytetään sellua, mekaanista massaa ja keräyspaperista valmistettavaa uusiomassaa. Kartongit voidaan jakaa käyttötarkoituksensa mukaan aaltopahvin raaka-aineisiin, kotelokartonkeihin, graafisiin kartonkeihin ja tapettikartonkeihin. Paperituoteteollisuuden tuotteita ovat mm. kirjekuoret, lehtiöt sekä lomakkeet.

Suomalaisen metsäteollisuuden tuotantoprosessit ovat huippuluokkaa, ja tuotanto on kasvanut viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Suomi on maailman kuudenneksi suurin paperin ja kartongin sekä sellun tuottaja.

Metsäteollisuus on jatkuvasti kehittänyt tuotantomenetelmiään ja tuotteitaan kilpailukykyä silmällä pitäen. Paperiteollisuuden painopiste on siirtynyt korkealaatuisiin paino- ja kirjoituspapereihin, joiden tuotanto on kasvanut eniten parin viime vuosikymmenen aikana. Sanomalehtipaperin tuotantoa on laajennettu ulkomailla, jossa voidaan käyttää raaka-aineena yhä enemmän keräyskuitua.

Kansainvälistyminen jatkuu

Suomalaisten metsäteollisuusyhtiöiden kansainvälistyminen on merkinnyt tuotantolaitosten hankkimista ulkomailta. Suomalaisilla yrityksillä onkin tehtaita mm. Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa.

Tuotantolaitoksia on hankittu joko ostamalla jo olemassa olevia tehtaita tai rakentamalla uusia. Tavoitteina ovat lyhyemmät kuljetusetäisyydet, alemmat kustannukset, nopeammat toimitukset ja raaka-aineena käytettävän keräyskuidun parempi saatavuus.

Suomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat nousseet viime vuosina Euroopan suurimmiksi yrityskauppojen ja fuusioiden ansiosta. Ne nousevat kymmenen kärkeen myös maailmanlaajuisessa vertailussa. Keskittymällä yritykset pyrkivät parantamaan kilpailukykyään ja alentamaan kustannuksiaan.

Vientimaat pääasiassa Euroopassa

Koko metsäteollisuuden – mukana puutuoteteollisuus - viennin osuus Suomen koko tavaraviennin arvosta on noin viidennes. Suomen metsäteollisuuden päämarkkinat ovat Euroopassa, jonne viennistä menee noin 75 prosenttia. Tärkeimmät yksittäiset vientimaat ovat Saksa, Iso-Britannia, Venäjä, Yhdysvallat, Ranska, Espanja, Belgia ja Japani. Eniten viedään paino- ja kirjoituspaperia, seuraavaksi eniten kartonkia, sitten massaa sekä paperin ja kartongin jalosteita.

Ympäristö ja raaka-aineet

Ympäristöasiat ovat tärkeä osa metsäteollisuusyritysten liiketoimintaa. Viime vuosina ympäristöjohtamisen ja tuotteiden markkinoinnin avuksi on kehitetty monia apuvälineitä, mm. ympäristöjärjestelmiä ja elinkaariarviointeja.

Kahdenkymmenen viime vuoden aikana paperi- ja kartonkiteollisuuden tuotanto on kaksinkertaistunut, mutta samaan aikaan päästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Tähän ovat vaikuttaneet ympäristöinvestoinnit, kuten uuden tekniikan käyttöönottaminen.

Tuotantoprosessi on hallittava hyvin, jotta päästöjä syntyisi mahdollisimman vähän. Sellu- ja paperiteollisuuden prosesseissa pyritään käyttämään puuta, kemikaaleja ja vettä mahdollisimman säästeliäästi.

Metsäteollisuus tarvitsee runsaasti energiaa etenkin massan ja paperin valmistukseen. Metsäteollisuuden käyttämä energia on pääosin peräisin puusta, vesivoimasta ja ydinvoimasta. Metsäteollisuuden tehtailla tuotetaan yli 40 prosenttia tarvitusta sähköstä itse. Esimerkiksi sellun valmistusprosessi tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa.

TUOTANNON MONET AMMATTILAISET

Sellu-, paperi- ja kartonkitehtaissa työskentelevistä kaksi kolmasosaa työskentelee tuotannossa ja kolmasosa ylläpitotehtävissä eli laitteiden ja koneiden huolto- ja korjaustöissä sekä siivouksessa.

Tehtaissa työskentelee mm. selluloosan valmistajia, koneenhoitajia, prosessinhoitajia ja insinöörejä. Tuotantolaitoksissa työskentelee myös laboratoriotyöntekijöitä, konekorjaus- ja sähkökorjausmiehiä, rakennus- ja kuljetustyöntekijöitä sekä siivoojia.

Työ tehtaissa on muuttunut automatisoinnin myötä raskaasta fyysisestä työstä näyttöpäätteiden äärellä suoritettavaksi valvontatyöksi. Paperiteollisuuden tuotantoprosessit ovat huippuluokkaa maailmassa.

Kemiallisen metsäteollisuuden työntekijöistä noin kolmannes on toimihenkilöitä. Yleisimmät toimihenkilöammatit ovat kemiallis-teknisen alan insinöörit ja teknikot. He vastaavat alan suunnittelu-, tuotanto-, tutkimus- ja kunnossapitotöistä.

Noin puolet työntekijöistä tekee keskeytymätöntä kolmivuorotyötä. Päivätyötä tekee vain noin kolmannes. Kemiallisessa metsäteollisuudessa on tuotannon tehtävien lisäksi tarjolla monenlaisia muitakin työtehtäviä esimerkiksi markkinoinnin, myynnin ja rahoituksen parissa.

Kansainvälistyvä paperiteollisuus tarjoaa yhä enemmän mahdollisuuksia työskennellä myös ulkomailla, etenkin myynnin ja markkinoinnin tehtävissä toimiville.

Työpaikat

Suomessa toimii 25 paperitehdasta. Kartonkitehtaita on 13 ja sellutehtaita 15. Mekaanista massaa ja puolisellua valmistavat tehtaat (20) sijaitsevat yleensä paperi- tai kartonkitehtaiden yhteydessä.

Näiden lisäksi on erilaista paperin ja kartongin jalostusta sekä metsäteollisuusyritysten että muiden pienempien yritysten toimesta.

Suomalaisilla yhtiöillä on paperin, kartongin ja sellun valmistusta sekä paperin ja kartongin jalostusta myös muualla Euroopassa ja myös Euroopan ulkopuolella mm. Pohjois-Amerikassa, Kiinassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Ammatit

sellunvalmistaja, prosessinhoitaja, paperityöntekijä, paperikoneenhoitaja, kartonkikoneenhoitaja, jalostuskoneen hoitaja, työnjohtaja, teknikko, insinööri, paperiteollisuus, tuotantoinsinööri, projekti-insinööri, paperikemisti, laboratoriotyöntekijä, sähköasentaja, ympäristöanalyytikko, ympäristöpäällikkö, tekninen johtaja, tehtaanjohtaja

Kemiallisessa metsäteollisuudessa työskennellään myös muilla tehtävänimikkeillä sekä tehtäväalueilla esimerkiksi myynnin, markkinoinnin, talouden ja hallinnon tehtävissä.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa prosessiteollisuuden perustutkinnon. Opinnoissa voi suuntautua paperiteollisuuteen. Tutkintonimike on prosessinhoitaja.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa myös kone- ja metallialan perustutkinto suuntautuen automaatiotekniikkaan ja kunnossapitoon, jolloin tutkintonimike on automaatioasentaja tai kunnossapitoasentaja. Lisäksi voidaan suorittaa esimerkiksi sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, jolloin tutkintonimike on automaatioasentaja tai sähköasentaja.

Perustutkinnot voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voi suorittaa myös esimerkiksi paperiteollisuuden, koneenasentajan, automaatioasentajan, sähköasentajan ja kunnossapidon ammattitutkinnot sekä paperiteollisuuden, koneenasentajamestarin, automaatioyliasentajan, sähköyliasentajan ja kunnossapidon erikoisammattitutkinnot.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella paperitekniikkaa, paperikoneteknologiaa, automaatiotekniikkaa, sähkötekniikkaa, prosessitekniikkaa, kone- ja tuotantotekniikkaa sekä kemiantekniikkaa. Tutkintonimike on tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK).

Yliopistojen teknisissä tieteissä voi opiskella esimerkiksi puunjalostustekniikkaa, prosessitekniikkaa, kemian tekniikkaa, automaatiotekniikkaa ja konetekniikkaa. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri.

Työllisyys

Paperi-, kartonki- ja sellutehtaat työllistävät noin 20 000 henkilöä (v. 2016). Työpaikat ovat vähentyneet viime vuosina, kun kannattamatonta tuotantoa on lakkautettu maassamme. Suomalaiset metsäteollisuusyhtiöt työllistävät myös ulkomailla.

Metsäteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työpaikkoja avautuu erityisesti henkilöstön eläköitymisen myötä. Työntekijöistä jää eläkkeelle noin neljännes seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Metsäteollisuuden työllisyyteen vaikuttavat talouden suhdanteiden vaihtelut, tuotteiden kysyntä ja viennin määrät. Paperituotteiden kysyntä on laskenut vanhoilla markkina-alueilla esimerkiksi Euroopassa digitaalisen viestinnän myötä, mutta kysyntä kasvaa kehittyvissä talouksissa. Pakkausmateriaalien markkinat kasvavat nopeasti maailmalla. Paperin jalostukselle esimerkiksi talous- ja hygieniatuotteiksi syntyy uusia mahdollisuuksia.

Osaavia työntekijöitä tarvitaan jatkossakin työntekijätehtävissä, johdossa ja projektitehtävissä. Uudet liiketoiminta-alueet mm. biojalostamoissa ja pakkausteollisuudessa luovat lisää tarvetta osaaville työntekijöille. Investoinnit, uudistuminen ja innovaatiot synnyttävät kysyntää uudenlaiselle osaamiselle.

Kehitysnäkymät

Kemialliseen metsäteollisuuteen ja koko metsäklusteriin vaikuttavat useat muutostekijät toimintaympäristössä. Näitä ovat esimerkiksi maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut, väestönkasvu, kansainväliset suhteet, innovaatiot, uusien tuotteiden kehitys, energian ja raaka-aineiden saatavuus ja hinta, rahoituksen saatavuus ja ilmastonmuutos. Metsäteollisuus on tärkeä vientitulojen tuoja Suomelle. 

Metsäteollisuus on voimakkaassa muutoksessa, jonka aiheuttavat globalisaatio ja toimintojen verkostoituminen, työpaikkojen siirtyminen halvemman työvoiman maihin sekä teknologinen kehitys ja tuotannon erikoistuminen. Globaali kilpailu on lisääntynyt, ja tuotantoa on jouduttu siirtämään lähemmäs markkinoita. 

Metsäteollisuuden tuotteille on kysyntää. Paperin ja kartongin kulutuksesta suurin osa on Aasiassa. Verkkokaupan lisääntyessä pakkaamiseen tarvitaan yhä enemmän kartonkia. Digitalisaatio johtaa kuitenkin paino- ja kirjoituspaperin kysynnän vähenemiseen. 

Suomen metsäklusteri tunnetaan maailmanlaajuisesti innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen kehittäjänä. Jatkuvan kehitystyön johdosta paperituotteet ja kartongit ovat erikoisvalmisteita, jotka vastaavat entistä paremmin yhä ympäristötietoisempien kuluttajien tarpeisiin. Tuotantotekniikkaa parannetaan ja resursseja käytetään entistä säästävämmin. 

Älykkäät paperit ja pakkaukset ovat yhdistelmä uusiutuvaa kuituraaka-ainetta ja tietotekniikkaa, esimerkiksi siru voidaan liittää paperiin tai pakkaukseen. Pakkaus voi kertoa kuluttajalle esimerkiksi tuotteen pilaantumisesta. Älykäs etiketti voi antaa tietoa esimerkiksi tuotteen sijainnista, liikkeistä, lämpötilasta ja kosteudesta. 

Metsäteollisuuden tavoitteena on, että Suomessa on menestyvä ja uudistuva metsäklusteri, jonka tuotteet ja palvelut ovat maailman halutuimpia. Menestys edellyttää kannattavuuden parantamista sekä uudistumista ja innovaatioita. Metsäteollisuuden tavoitteena on vahvistaa osaamista edelläkävijänä sekä etsiä alaa uudistavia ja puuta monipuolisesti käyttäviä ratkaisuja tulevaisuuden liiketoiminnaksi. 

Nykyisten tuotteiden rinnalle etsitään uusia tuotteita ja palveluja. Kasvualueita ovat esimerkiksi rakentaminen, sisustaminen, pakkaukset, pehmopaperit ja biopohjainen energia. Biotalouden uusia tuotteita syntyy bioenergiasta, biopolttoaineista ja biokemikaaleista sekä puuta ja kuitua muihin materiaaleihin yhdistävistä biokomposiiteista. 

Puuta voidaan käyttää muovin tai alumiinin korvaajana pakkauksissa sekä puun ainesosia kosmetiikka- tai lääketeollisuudessa. Tekstiiliteollisuuteen kehitetään puusta tekstiilikuituja. Mikrofibrilloitua sellua voidaan käyttää tuomaan lujuutta paperin- tai kartonginvalmistukseen, solujen kasvualustana tai 3D-printtaamiseen. Tulevaisuudessa voi olla mahdollista valmistaa läpinäkyvää vaneria tai varastoida paperiin sähköä. 

Metsäteollisuuden yritykset valmistavat uusiutuvista ja kierrätettävistä raaka-aineista ekologisesti kestäviä tuotteita, joilla vähennetään riippuvuutta luonnonvaroista. Tuotanto on energiatehokasta ja päästöjen taso on alhainen. Metsäteollisuus on myös ylivoimaisesti suurin bioenergian tuottaja Suomessa.

Lähialat

Puutuoteteollisuus (mekaaninen metsäteollisuus). Metsätalous. Kemianteollisuus. Graafinen teollisuus. Pakkausteollisuus.

Kemiallinen metsäteollisuus