Kone- ja metallituoteteollisuus

Johdanto

Kone- ja metallituoteteollisuus on yksi teknologiateollisuuden viidestä päätoimialasta. Kone- ja metalliteollisuuden menestystuotteita ovat mm. risteilijät, laivojen ja voimaloiden moottorit, massa- ja paperikoneet, kiven ja mineraalien käsittelylaitteet, hissit, nosturit ja nostimet, metsä- ja maatalouskoneet sekä kaikkien tuntemat oranssit sakset. Tuotemerkeistä monet ovat maailmanlaajuisesti tunnettuja. Korkeatasoista osaamista tarvitaan tuotannon lisäksi mm. tutkimuksessa, tuotekehityksessä, markkinoinnissa, myynnissä, ostossa ja hankinnassa sekä hallinnossa.

Tuotteet ja palvelut

Kone- ja metallituoteteollisuus valmistaa monenlaisia tuotteita lukemattomiin eri käyttötarkoituksiin. Suurin tuoteryhmä ovat koneet ja laitteet, muita tuoteryhmiä ovat metallituotteet sekä kulkuneuvot.

Käytännössä kaikilla toimialoilla käytetään kone- ja metallituoteteollisuuden valmistamia tuotteita. Esimerkiksi elintarvike- ja paperiteollisuus tarvitsevat oman tuotantonsa aikaansaamiseksi valmistus- ja kuljetusjärjestelmiä, rakentamisessa tarvitaan puolestaan useita metallituotteita metallirakenteista nauloihin.

Kone- ja metallituoteteollisuuden asiakkaita ovat mm. energia-ala, laivanrakennusteollisuus, kuljetusala, rakennusteollisuus, metsäteollisuus ja kaivannaisteollisuus. Asiakkaisiin lukeutuvat myös muut teknologiateollisuuden toimialat.

Kone- ja metallituoteteollisuus on Suomen suurin vientiala vastaten yksin lähes neljännestä kaikesta tavaraviennistämme. Vienti suuntautuu pääasiassa Länsi-Eurooppaan sekä Itä- ja Keski-Eurooppaan. Muita vientialueita ovat mm. Aasia sekä Pohjois-Amerikka.

Kone- ja metallituoteteollisuus on teollisuutemme suurin työllistäjä. Toimialan yritysten erityispiirteitä ovat uusien teknologioiden nopea soveltaminen tuotteisiin ja niiden valmistukseen, asiakaslähtöiset tuotteet, toimiminen yhteistyöverkostoissa sekä erikoistuminen omille osaamisalueille. Kone- ja metallituoteteollisuudessa on monien suurien toimijoiden lisäksi erittäin paljon pieniä ja keskisuuria teollisuusyrityksiä.

Metalleista koneita, laitteita ja kulkuneuvoja

Kone- ja metallituoteteollisuuden tuotteiden valtavan kirjon vuoksi tässä yhteydessä mainitaan vain joitakin esimerkkejä Suomessa valmistettavista tuotteista. Metallituotteita ovat esimerkiksi puutarhatyökalut, sakset, aterimet, astiat, tiskialtaat ja hanat sekä avaimet ja lukot.

Koneita ja laitteita ovat esimerkiksi teollisuuden tuotannossaan tarvitsemat koneet sekä moottorit ja generaattorit, joita käytetään myös kulkuvälineissä ja energiantuotannossa. Maatalouden, metsätalouden ja kaivostoiminnan tarpeisiin valmistetaan työkoneita, laitteita ja traktoreita. Koneita ja laitteita ovat myös esimerkiksi hissit, liukuportaat, nosturit ja trukit.

Kulkuneuvoista valmistetaan mm. kuorma-autoja, panssaroituja pyöräajoneuvoja, perävaunuja ja linja-autojen koreja. Merenkulun tarpeisiin valmistetaan esimerkiksi jäänmurtajia, matkustajalauttoja ja matkustajalaivoja.

Tuotantoprosessin monet vaiheet

Kone- ja metallituoteteollisuuden tuotantoprosessiin kuuluvat tuotteen suunnittelu ja tuotekehitys, proton tai mallierän valmistaminen sekä varsinainen tuotanto jälkikäsittelytöineen. Tuotannon ohjaus ja hankinnat ovat keskeinen osa verkottunutta tuotantoprosessia, missä päähankkija huolehtii lähinnä loppukokoonpanosta.

Valmistus hoidetaan tuotteesta riippuen entistä enemmän automatisoidusti. Vain yksittäiskappaleita kannattaa tehdä käsityönä. Nykyaikaisessa valmistuksessa käytetään numeerisesti ohjattuja ja tietokoneohjattuja CNC-työstökoneita sekä joustavalla tuotantoautomaatiolla yhdistettyjä ja roboteilla varustettuja tuotantolinjoja.

Tuotteet valmistetaan usein esimuotoilluista aihioista. Raaka-aineet hankitaan tukkuliikkeiltä tai suoraan metalleja jalostavalta teollisuudelta. Niitä ovat teräs ja muut metallit harkkoina tai muokattuina tuotteina, kuten levyinä, nauhoina, tankoina, putkina, lankoina ja profiileina.

Koneiden osat ja muut kappaleet valmistetaan pääasiassa erilaisin lastuavin työmenetelmin, joita ovat mm. sorvaus, jyrsintä, hionta, avarrus, höyläys, poraus ja kipinätyöstö.

Ohut- ja paksulevyjen sekä teräsrakenteiden käsittelyyn kuuluvat puolestaan esimerkiksi leikkaus ja hitsaus sekä muovaavat menetelmät kuten takominen, puristaminen, meistäminen ja valssaaminen. Valmistusvaiheisiin voi kuulua myös erilaista pintakäsittelyä tai päällystämistä.

Yhä useammissa tuotteissa käytetään myös elektroniikkaa, sähkötekniikkaa ja tietotekniikkaa. Esimerkiksi hissit, työkoneet ja kulkuneuvot ovat tuotteita, joiden valmistuksessa tarvitaan myös edellisten osa-alueiden sekä mekatroniikan ja automaatiotekniikan tuntemusta.

Työtehtäviä tuotannosta myyntiin ja asiakastukeen

Kone- ja metallituoteteollisuus työllistää työntekijöitä ja toimihenkilöitä monilla tehtäväalueilla. Tehtävät vaihtelevat tuotteiden valmistuksesta asennukseen, kunnossapitoon, huoltoon ja korjaukseen. Alalla on tarjolla myös suunnittelun, tuotekehityksen, hallinnon, markkinoinnin, myynnin, hankinnan ja oston tehtäviä.

Tuotannon työntekijöistä suurin osa työskentelee koneistus- ja kokoonpanotöissä. Seuraavaksi eniten työllistävät levy-, hitsaus- ja putkityöt. Muita paljon työllistäviä tehtäviä ovat mm. pintakäsittelytyöt sekä käyttö- ja kunnossapitotyöt. Nimikkeenä voi olla esimerkiksi hitsaaja, levyseppä-hitsaaja, koneistaja, koneenasentaja, kunnossapitoasentaja, hissiasentaja tai automaatioasentaja.

Yritysten tuotantotyö on automatisoitunut nopeasti. Työtehtävät painottuvat laadunvalvontaan ja automaatiojärjestelmien hoitoon sekä tuotantovälineiden ylläpito- ja korjaustöihin. Robotteja, automaattikoneita ja tietotekniikkaa käytetään yhä enemmän. Kädentaitoja tarvitaan silti edelleen.

Tuotannon esimiestehtävissä työskentelevien tiiminvetäjien ja työnjohtajien tehtäviin kuuluu tuotannon suunnittelua ja toteutuksen valvontaa sekä huolehtimista siitä, että käytettävissä on tuotannon tarvitsema henkilöstö, materiaalit ja laitteet. Koulutustaustana on usein insinööri (AMK) -tutkinto tai pitkä kokemus yrityksissä työntekijätehtävistä sekä ammatti- tai erikoisammattitutkinto.

Tuotannon johto- ja asiantuntijatehtävissä työskentelee diplomi-insinöörin tutkinnon tai tohtorin jatkotutkinnon suorittaneita. He työskentelevät esimerkiksi tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, jolloin tehtäviin kuuluu tuotteiden, palvelujen ja tuotannon suunnittelua ja kehittämistä. Myös valmistus- ja käyttötehtäviä on monipuolisesti. Nimikkeenä voi olla esimerkiksi tuotanto- tai tuotepäällikkö.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset työllistävät myös muissa kuin teknisissä tehtävissä. Tällaisia tehtäväalueita ovat esimerkiksi hallintotehtävät, myynti ja markkinointi, osto ja logistiikka, viestintä, juridiikka ja tietotekniikka. Nimikkeitä ovat esimerkiksi toimitusjohtaja, markkinointijohtaja, myyntipäällikkö, hankintapäällikkö, viestintäjohtaja, juristi, sihteeri ja assistentti.

Työelämässä on mahdollisuus kehittyä monipuoliseksi teknologia-osaajaksi tai ammattilaiseksi tietylle erityisalueelle. Tuotannossa painottuu vahva tekninen osaaminen, mutta alan yrityksissä tarvitaan myös kaupallisen alan, viestinnän, juridiikan ja muotoilun osaajia sekä esimerkiksi kielten ja kulttuurien tuntemusta. Ammattitaidon jatkuva kehittäminen on välttämätöntä, koska teknologiat ja toimintaympäristö kehittyvät koko ajan.

Työpaikat

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset. Toimialan yritykset valmistavat koneita, laitteita, metallituotteita ja kulkuneuvoja.

Tuotantotoimintaa on kotimaan lisäksi myös ulkomailla.

Ammatit

Kone- ja metallituoteteollisuudessa työskennellään monilla eri ammatti- tai tehtävänimikkeillä, jotka vaihtelevat yrityksittäin ja tehtäväalueittain. Alla esitetään joitakin tyypillisimpiä nimikkeitä.

Tuotannon työntekijät:

Hitsaaja. Levyseppä-hitsaaja. Kokoonpanija. Kokooja. Tuotantotyöntekijä. Koneistaja. Koneenasentaja. Hissiasentaja. Mekatroniikka-asentaja. Kunnossapitoasentaja. Teräsrakentaja. Työvälinevalmistaja. Hienomekaanikko. Lentokoneasentaja. Tekninen eristäjä. Teollisuusputkiasentaja. LVI-asentaja. Elektroniikka-asentaja. Sähköasentaja. Automaatioasentaja.

Tuotannon johto:

Tuotantopäällikkö. Tuotantoinsinööri. Tuotannon esimies. Tuotelinjapäällikkö. Tuotepäällikkö. Laatupäällikkö. Laatuinsinööri. Kehityspäällikkö. Kehitysasiantuntija. Materiaaliasiantuntija. Tiiminvetäjä. Työnjohtaja. Projektipäällikkö. Projekti-insinööri. Tuotekehitysinsinööri. Prosessikehitysinsinööri. Huoltopäällikkö. Koneinsinööri. Elektroniikkainsinööri. Sähköinsinööri. Automaatioinsinööri. Tuotannonsuunnittelija. Suunnittelija. Suunnitteluassistentti. Tutkimusjohtaja. Tutkija. Fyysikko. Matemaatikko. Teollinen muotoilija. Muotoilujohtaja. Käytettävyysasiantuntija.

Hallintoa, myyntiä, markkinointia jne.:

Johtaja. Toimitusjohtaja. Projektijohtaja. Ostopäällikkö. Hankintapäällikkö. Logistiikkapäällikkö. Markkinointipäällikkö. Markkinointijohtaja. Myyntipäällikkö. Myynti-insinööri. Sovelluskonsultti. Myyntiedustaja. Projektimyyjä. Myyntineuvottelija. Avainasiakaspäällikkö. Henkilöstöpäällikkö. Henkilöstöjohtaja. Talouspäällikkö. Controller. Järjestelmäasiantuntija. Järjestelmäpäällikkö. Tietoturvapäällikkö. Tietohallintopäällikkö. Viestintäpäällikkö. Viestintäjohtaja. Tiedottaja. Juristi.

Kone- ja metallituoteteollisuudessa voidaan työskennellä myös muilla nimikkeillä.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa kone- ja metallialan perustutkinnon. Tutkinnossa voi suuntautua valmistustekniikkaan, jolloin tutkintonimike on hienomekaanikko, koneenasentaja, koneistaja, levyseppä-hitsaaja tai työvälinevalmistaja.

Automaatiotekniikkaan ja kunnossapitoon suuntautuen tutkintonimike on automaatioasentaja tai kunnossapitoasentaja. Laivanrakennukseen (kokeilu) suuntautuen tutkintonimike on laivanrakentaja.

Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös mm. hissiasentajan, hitsaajan, koneenasentajan, koneistajan, laivanrakentajan, levytekniikan, teollisuusputkiasentajan, työvälinevalmistajan, rakennuspeltisepän, kunnossapidon, rautatiekaluston kunnossapidon sekä mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnot.

Lisäksi voidaan suorittaa hitsaajamestarin, koneenasentajamestarin, koneistajamestarin, levytyömestarin, työvälinemestarin, rakennuspeltisepän ja kunnossapidon erikoisammattitutkinnot.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella esimerkiksi kone- ja tuotantotekniikkaa, auto- ja kuljetustekniikkaa, automaatiotekniikkaa ja paperikoneteknologiaa. Tutkintonimike on tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK).

Yliopistoissa voi opiskella teknisiä tieteitä. Opinnoissa voi suuntautua esimerkiksi konetekniikkaan, automaatiotekniikkaan ja materiaalitekniikkaan. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri.

Muihin kone- ja metallituoteteollisuuden tehtäviin soveltuva koulutus riippuu siitä, millä tehtäväalueella työskennellään. Esimerkiksi hallinnon, myynnin ja markkinoinnin tehtäviin soveltuvia tutkintoja ovat mm. kauppatieteiden maisteri, oikeustieteen maisteri, tradenomi (AMK) ja merkonomi.

Työllisyys

Teknologiateollisuuteen kuuluva kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa noin 125 000 ammattilaista ja ulkomailla tytäryrityksissä lähes saman verran (v. 2016). Henkilöstömäärällä mitattuna kone- ja metallituoteteollisuus on teknologiateollisuuden suurin toimiala. Kone- ja metallituoteteollisuus työllistää Suomessa enemmän kuin yksikään toinen teollisuudenala.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joihin vaikuttavat maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut. Ne heijastuvat viennin määrinä sekä tuotteiden ja palveluiden kysyntänä yrityksissä osaajien tarpeeseen.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Varsinkin tuotannosta jää runsaasti työntekijöitä eläkkeelle lähivuosina, ja heidän tilalleen tarvitaan uusia työntekijöitä. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina suurin piirtein samalla tasolla tai kasvavan hieman.

Näkymät ovat pitkällä aikavälillä myönteiset. Tuotantoa ja työllisyyttä edistää erityisesti uusien koneiden ja laitteiden kysyntä maailman väestönkasvun ja kaupungistumisen myötä. Tuotteet liittyvät esimerkiksi rakentamiseen, teollisuuteen, energiantuotantoon ja ympäristöteknologiaan.

Koko teknologiateollisuus työllistää Suomessa yhteensä noin 285 000 ammattilaista. Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän lähivuosina samalla tasolla. Ulkomailla tytäryrityksissä työskentelee hieman yli 250 000 ammattilaista.

Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat vuosittain lähes 30 000 osaajaa, joista noin puolella on korkeakoulututkinto ja puolella ammatillinen tutkinto. Eniten teknologiayritykset palkkaavat tekniikan ja tietotekniikan osaajia.

Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista. Henkilöstöä tarvitaan mm. tuotannon, huollon, kunnossapidon, ylläpidon ja asiakastuen sekä myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Osaamistason noususta johtuen korkeakoulututkinnon (yliopisto- tai AMK-tutkinto) suorittaneiden määrän arvioidaan kasvavan suhteessa eniten. Määrällisesti suurin tarve on ammatillisen tutkinnon suorittaneista.

Lähialat

Teknologiateollisuuden muut toimialat: Elektroniikka- ja sähköteollisuus, Metallien jalostus, Tietotekniikka-ala, Suunnittelu- ja konsultointiala.

Kone- ja metallituoteteollisuus