Kauneudenhoitoala

Johdanto

Kauneudenhoitoalalla tuotetaan palveluja, jotka edistävät asiakkaiden hyvinvointia tuottamalla hyvää oloa sekä edistämällä kauneutta ja osaltaan myös terveyttä. Kauneudenhoitoalan palveluja ovat kosmetologinen hoitotyö, parturi-kampaamopalvelut sekä maskeeraus.

Tuotteet ja palvelut

Kosmetologinen hoitotyö

Kosmetologisia hoitoja annetaan kauneudenhoitoalan yrityksissä kuten kauneushoitoloissa ja kylpylöissä. Työssä hoidetaan asiakkaan tervettä ihoa sekä huolehditaan ihon ja kehon kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.

Kosmetologit ovat ihonhoidon ammattilaisia, jotka tekevät monenlaisia kasvojen, vartalon, jalkojen ja käsien hoitoja asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan. Suuri osa hoitotyöstä tehdään käsin. Hoitoon sisältyy usein myös hierontaa. Kosmetologit tekevät myös erilaisia laitehoitoja, joissa käytetään monenlaisia laitteita.

Kasvojen hoitoja ovat esimerkiksi ihonpuhdistukset, kuorinnat, kasvonaamiot, hoitovoiteiden käyttö ja hieronta. Käsihoitoja ovat mm. käsien kylvetys, kuorinta ja hieronta sekä kynsinauhojen siistiminen, kynsien muotoilu ja lakkaus. Jalkahoitoja ovat esimerkiksi jalkakylvyt, jalkahieronta, kovettumien poistot, kynsien käsittelyt ja kynsien lakkaus.

Muita kosmetologisia palveluita ovat esimerkiksi vartalon kuorinta ja hieronta, rentoutukset, selluliittihoidot, karvojenpoistot, päähieronnat, ripsienpidennykset, kulmien muotoilut ja kestovärjäykset, meikit arjesta juhlaan sekä rakennekynnet ja korvien rei'itykset.

Hoitotyön lisäksi kosmetologit auttavat asiakkaita kosmeettisten hoitotuotteiden valinnassa ja niiden oikeaoppisessa käytössä. He ohjaavat asiakkaita myös ihon itsehoidossa, johon kuuluu ravinnon ja liikunnan terveysvaikutuksista kertominen. Asiakasta voidaan ohjata myös esimerkiksi värien käytössä ja persoonallisen tyylin löytämisessä.

Kosmetologit toimivat yksityisyrittäjinä, vuokratuoliyrittäjinä toisen yrittäjän tiloissa tai työsuhteessa palkattuina työntekijöinä. Kosmetologeja toimii myös myynnin ja markkinoinnin tehtävissä sekä opetustehtävissä.

Alalla toimii myös kosmetiikkaneuvojia, jotka neuvovat ja ohjaavat asiakkaita ihon ja kauneuden hoidossa sekä myyvät kauneudenhoitoalan tuotteita. He työskentelevät joko itsenäisinä ammatinharjoittajina tai tavaratalon kosmetiikkaosastolla.

Kosmetiikkaneuvojat voivat työskennellä myös maahantuontiyrityksissä ja kosmetiikkateollisuuden palveluksessa, jolloin työhön kuuluu mm. tuoteneuvontaa, esittelytehtäviä, asiakaskontaktien luomista ja myyntiä. Kosmetiikkaneuvoja voi toimia myös alan opetus- ja koulutustehtävissä.

Kosmetologisessa hoitotyössä tarvitaan asiakaspalvelutaitoja, sosiaalisia taitoja, kädentaitoja, luovuutta ja estetiikan tajua. Ammatissa on tunnettava ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa, ihon rakennetta, toimintaa ja ihon sairauksia sekä hygienia-asioita. Lisäksi on tunnettava kosmeettiset tuotteet ja kosmetiikan ainesosat.

Neuvontatyössä sekä tuotteiden markkinoinnissa ja myynnissä tarvitaan esiintymistaitoja ja kielitaitoa. Yrittäjänä toimiminen edellyttää yrittäjyyteen liittyvien asioiden tuntemusta. Ammatissa on seurattava myös muotia ja trendejä sekä alaan liittyvän terveydenhuollon, tuotteiden ja teknologian kehitystä.

Parturi-kampaamopalvelut

Parturi-kampaamopalveluita tarjoavat parturit, kampaamot ja parturi-kampaamot. Alan ammattilaisia työskentelee myös kauneushoitoloissa, kylpylöissä ja risteilyaluksilla, teatterin ja television palveluksessa sekä sairaaloissa ja palvelutaloissa.

Parturi-kampaamoissa annettavia palveluita ovat hiusten leikkaukset, kampausten, värjäysten ja permanenttien tekemiset, kulmien ja ripsien värjäykset sekä parran ajo ja hoito. Palveluihin kuuluu myös hiusten ja parran muotoilukokonaisuuksien ideointia ja suunnittelua.

Hoidot voivat kohdistua myös hiusten tai hiuspohjan kunnon ylläpitämiseen, hiusten vaurioitumien kosmeettiseen korjaamiseen sekä asiakkaan rentouttamiseen pään, niskan ja hartioiden hierontana. Parturi-kampaajat myös myyvät hiushoitotuotteita sekä neuvovat niiden käytössä.

Parturi-kampaajat toimivat usein yrittäjinä joko liikkeenharjoittajina tai ammatinharjoittajina. He toimivat usein myös vuokratuoliyrittäjinä, jolloin he toimivat toisen yrittäjän liiketiloissa. Parturi-kampaajia toimii myös palkattuina työntekijöinä toisten palveluksessa.

Parturi-kampaamoalan työ on asiakaspalvelua, jossa lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet. Hoidot ja tyyli suunnitellaan aina yksilöllisesti yhdessä asiakkaan kanssa. Alalla tarvitaan asiakaspalvelutaitoja, sosiaalisia taitoja, kädentaitoja, luovuutta ja estetiikan tajua.

Yrittäjiltä edellytetään yrittäjyyteen liittyvien asioiden tuntemusta. Ammatissa on seurattava myös alan muotien ja trendien sekä tuotteiden kehitystä. Alalla työllistävät myös erilaiset myyntiin, markkinointiin, konsultointiin ja koulutukseen liittyvät tehtävät.

Maskeeraus

Maskeerausta käytetään elokuvan, television, teatterin, oopperan ja baletin tuotantoprojekteissa. Maskeerausta tarvitaan myös mainos-, muoti- ja lehtikuvauksissa, muoti- ja hiusnäytöksissä sekä yritys-, musiikki- ja muiden videoiden kuvausprojekteissa. Maskeerauksen tavoitteena on saada esiintyjä näyttämään halutulta huomioiden valaistus ja kuvausvälineet.

Maskeeraaja suunnittelee ja toteuttaa erilaisia korjaavia tai kaunistavia maskeerauksia sekä roolimaskeerauksia. Lisäksi hän osaa suunnitella ja toteuttaa tehostemaskeerauksia, kuten esimerkiksi arpia ja vammoja, erilaisten välineiden ja irto-osien avulla. Työhön kuuluu myös mm. kampausten, peruukkien, hiuslisien, irtopartojen ja -viiksien työstämistä.

Maskeeraajan työn tulee tukea ohjaajan päämäärää sekä esiintyjän persoonallisuutta ja tuotantoryhmän toimintaa. Teatterin ja elokuvan tuotannoissa työ edellyttää roolianalyysin tekoa siten, että maskeerauksen lopputulos vastaa käsikirjoitusta, ohjausta, puvustusta, lavastusta ja valaistusta ajallisesti sekä tyylillisesti.

Maskeeraajat työskentelevät pääasiallisesti freelancereina tai yrittäjinä. Ala työllistää myös opetus- ja koulutustehtävissä kosmetologi-, maskeeraus- ja parturi-kampaamokouluissa sekä maahantuojien palveluksessa. Työssä tarvitaan sosiaalisia taitoja, kädentaitoja, muototajua, värisilmää sekä esteettistä ja taiteellista näkemystä.

Työpaikat

Yrittäjinä. Kauneudenhoitoalan yritykset. Kauneushoitolat. Kylpylät. Kosmetiikan maahantuojat. Kosmetiikkaliikkeet. Tavaratalojen kosmetiikkaosastot. Risteilyalukset. Parturit. Kampaamot. Parturi-kampaamot. Hiustenhoitotuotteiden maahantuojat. Oppilaitokset.

Ammatit

Kosmetologi. Kosmetiikkaneuvoja. Parturi-kampaaja. Parturi. Kampaaja. Hiusmuotoilija. Maskeeraaja. Meikkaaja-maskeeraaja. Estenomi. Kynsiteknikko. Kynsimuotoilija. Käsienhoitaja. Jalkojenhoitaja. Kouluttaja. Tuotekouluttaja. Tuote-esittelijä. Konsultti. Kauneudenhoitoalan yrittäjä. Yrittäjä.

Kauneudenhoitoalalla voidaan toimia myös muilla ammatti- tai tehtävänimikkeillä.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa kauneudenhoitoalan perustutkinnon. Kosmetologiaan suuntautuen tutkintonimike on kosmetologi. Kauneudenhoitoon ja tuoteneuvontaan suuntautuen tutkintonimike on kosmetiikkaneuvoja.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös hiusalan perustutkinnon. Tutkintonimike on parturi-kampaaja.

Perustutkinnot voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös hiusalan ammattitutkinto sekä hiusalan erikoisammattitutkinto ja kauneudenhoitoalan erikoisammattitutkinto.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Alalla on myös yksityisiä oppilaitoksia.

Maskeeraajien koulutusta järjestävät yksityiset maskeerauskoulut. Pohjakoulutuksena voi olla esimerkiksi kosmetologin tai parturi-kampaajan tutkinto.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa teatterialan ammattitutkinto sekä teatterialan erikoisammattitutkinto, joissa voi suuntautua maskeeraukseen.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella kauneudenhoitoalaa. Tutkintonimike on kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto estenomi (AMK).

Työllisyys

Kauneudenhoitoalan työllisyyttä ylläpitää palveluiden jatkuva kysyntä, mikä johtuu ihmisten halusta hoitaa itseään sekä panostaa ulkoiseen olemukseensa. Myös edustavuuden merkityksen korostuminen työelämässä lisää palveluiden kysyntää.

Hiusalalla työskentelee arviolta noin 15 000 ammattilaista, joista suurin osa on ammatin- tai liikkeenharjoittajina toimivia yrittäjiä. Alalla toimitaan usein vuokratuoliyrittäjänä tai sopimusyrittäjänä toisen yrittäjän tiloissa joko sovitulla kiinteällä kuukausivuokralla tai tehdyistä palvelutöistä saatua tiettyä prosenttiosuutta vastaan.

Hiusalalle syntyy avoimia työpaikkoja sekä tilaisuuksia yritystoiminnalle lähinnä eläkkeelle jäämisten, sijaisuuksien tai uusien liikeketjujen paikkakunnalle tulemisten myötä. Hiusalalla on tapahtunut yritysten koon kasvua ja ketjuuntumista. Työllisyystilanne vaihtelee alueellisesti. Varsinkin pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa työnhakijoita voi olla enemmän kuin avoimia työpaikkoja on tarjolla.

Työllisyystilanne on heikentynyt parturi-kampaamopalveluista perittävän korkean arvonlisäveron vuoksi. Hintojen nousu on saanut monen asiakkaan käyttämään palveluita entistä harvemmin. Kannattavuuden heikennyttyä moni yritys on joutunut lopettamaan toimintansa tai irtisanomaan palkattuja työntekijöitä, joista osa on siirtynyt vuokratuoliyrittäjiksi. Työntekijöiden palkkaaminen ei usein ole mahdollista, koska tulot eivät riitä työnantajakulujen maksamiseen. Yrittäjyys on siksi tärkein keino työllistyä alalla.

Ammattitaitoisille parturi-kampaajille on kysyntää tulevaisuudessakin. Lähivuosina alalta jää eläkkeelle monia ammattilaisia, mikä tarjoaa työllistymismahdollisuuksia uusille alalle tuleville. Työllisyyttä parantaa osaltaan myös se, että yritysten palvelut kattavat usein myös muita kauneudenhoitopalveluita, esimerkiksi rakennekynsien tekemistä, mikä laajentaa asiakaskuntaa ja lisää työn määrää. Aukioloaikojen laajeneminen saattaa lisätä työpaikkoja isoissa ketjuliikkeissä.

Suomen Kosmetologien Yhdistykseen kuuluu noin 3 800 jäsentä, joista noin 1 400 toimii hoitolayrittäjinä joko liikkeen- tai ammatinharjoittajina. Kosmetologit toimivat pääasiassa yrittäjinä, mutta myös vuokratuoliyrittäjyys on yleistä. Palkattua henkilöstöä on alalla vähemmän kuin yrittäjiä. He työskentelevät alan yrityksissä ja ammattikosmetiikan maahantuontiyrityksissä tai markkinoinnin, koulutuksen ja opetuksen tehtäväalueilla. Työllisyystilanne on vakaa, ja säilynee tulevaisuudessa samanlaisena.

Kehitysnäkymät

Kauneudenhoitoalan palveluille on kasvavaa kysyntää, koska ihmiset haluavat hoitaa itseään, terveyttään ja ulkonäköään entistä enemmän. Edustavuudella on yhä suurempi merkitys myös työelämässä. Kauneudenhoitoalan palvelut tarjoavat myös hyvinvointia, hyvää oloa, rentoutusta ja virkistäytymistä vastapainoksi kiireelle ja tehokkuuspaineille. 

Asiakkaat vaativat asiakaspalvelulta, kauneudenhoitopalveluilta ja -tuotteilta korkeaa laatua sekä ovat entistä valmiimpia maksamaan hoidoista ja hemmottelusta. Väestön ikääntyminen vaikuttaa alan kehitykseen, sillä ikääntyneillä on yhä enemmän tarvetta, halua ja varallisuutta käyttää alan palveluja. 

Alan yritykset pyrkivät asiakaslähtöisyyden korostuessa tarjoamaan useampia kauneudenhoitoalan palveluita samassa liikkeessä monen eri kauneudenhoitoalan ammattilaisen yhteistyönä. Profiloitumisella, erikoistumisella ja uusien palvelujen tarjoamisella vastataan kysyntään ja kilpailuun. Verkostoitumista tehdään myös esimerkiksi koulutuksissa ja ostotoiminnassa. 

Kauneudenhoitoalan tuotteissa korostuvat asiakkaiden vaatimuksesta ekologisesti ja eettisesti kestävät valmistusmenetelmät ja pakkaukset. Luonnonkosmetiikan, reilun kaupan kosmetiikan ja lähiainesosien kysyntä kasvaa. Palvelun tarjoajien on tunnettava tuotteiden elinkaari aineosista valmistukseen ja kierrätykseen. 

Luonnonkosmetiikalla tarkoitetaan kosmetiikkaa, joka on luonnollista alkuperää. Raaka-aineet ovat mahdollisimman pitkälle suoraan luonnosta saatavia, ja ne voivat olla luomuakin, mutta joukossa on usein myös joitakin synteettisesti valmistettuja ainesosia. Luomukosmetiikassa puolestaan raaka-aineet on tuotettu luomuviljelemällä. 

Tuotteiden ja hoitojen turvallisuuden merkitys korostuu esimerkiksi allergioiden yleistyessä. Asiakkaiden lisäksi myös kauneudenhoitoalan ammattilaisten kyky suojata itsensä kemikaaleilta on tärkeää, sillä ne saattavat aiheuttaa ammattitauteja. 

Kauneudenhoitoalan ammateissa vahva perusosaaminen korostuu jatkossakin, mutta tarve erikoisosaamiselle kasvaa. Työssä tarvitaan asiakkaan tarpeiden ja tyylin huomioimista, asiakaspalveluosaamista, vuorovaikutustaitoja, yhteistyötaitoja, kielitaitoa, tekniikan hallintaa ja tietotekniikan käyttötaitoja sekä kansainvälisten muotien, trendien ja tuotekehityksen seuraamista. Yrittäjät ja ammatinharjoittajat tarvitsevat yrittäjäosaamista. 

Kosmetologien työ muuttuu ihonhoidon ammattilaisesta terveyden ja hyvinvoinnin suuntaan. Perustaitoja ovat esimerkiksi kynsien ja ripsien sekä ihon, käsien ja jalkojen hoitaminen. Työssä ovat tärkeitä myös esimerkiksi kotihoidon ohjaustaidot, muotitietoisuus, trendien seuraaminen ja tuotetietoisuus. 

Parturi-kampaajien työhön vaikuttaa tuotekehittelyn ja muodin kansainvälistyminen. Hiusalan ammattilaisten perusosaamista ovat edelleen esimerkiksi hiusten leikkaaminen, värjääminen ja permanenttien tekeminen sekä pesu- ja hoitokäsittelyt. 

Kauneudenhoitoalan asiantuntijoista estenomit (AMK) tuntevat kosmetiikka-alan liiketoiminnan ja kosmetiikan raaka-aineet. He toimivat alan osto-, myynti- ja markkinointitehtävissä sekä koulutus- ja tiedotustehtävissä. Ammattiosaamista ovat kyky kehittää palveluja ja palvelukonsepteja sekä organisointitaidot.

Lähialat

Terveydenhoitoala. Muotiala. Televisioala. Elokuva-ala. Teatteriala. Valokuvausala. Matkailuala.

Kauneudenhoitoala