Metsäala

Johdanto

Metsätalous vastaa metsäteollisuuden puuntarpeen tyydyttämisestä ja metsien hoidosta. Metsätaloudessa työskennellään metsien hoidon ja puunhankinnan suunnittelu- ja toteutustehtävissä. Ala työllistää työntekijöitä, toimihenkilöitä, esimiehiä, tutkijoita, asiantuntijoita ja yrittäjiä. Yritystoiminta on keskittynyt muun muassa puun korjuuseen, metsänhoitoon, koneiden valmistukseen ja myyntiin sekä neuvonta- ja konsulttipalveluihin.

Alan ammattilaisia tarvitaan myös taajamien metsälöiden, puistojen ja pihapuiden hoidossa. Metsätaloutta tukevia toimintoja ovat suunnittelu, tiedotus, neuvonta, puukaupan avustaminen ja metsien suojelu. Metsäntutkimus tuottaa uutta tietoa kaikkien metsäalan toimijoiden ja metsänkäyttömuotojen tarpeisiin.

Metsänkasvatuksessa ja metsien käytön suunnittelussa otetaan huomioon tehokkaan puuntuotannon lisäksi metsien hoito kestävällä tavalla niin, että hakkuumahdollisuudet myös tulevaisuudessa on turvattu eikä metsäluonnon monimuotoisuus vaarannu. Metsillä on lisäksi suuri aineellinen, virkistyksellinen, henkinen ja kulttuurinen merkitys.

Tuotteet ja palvelut

Metsät peittävät Suomen pinta-alasta yli 70 prosenttia. Suomi kuuluu pääosin pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen. Yleisimmät puulajimme ovat mänty, kuusi ja koivu. Metsätalousmaata on kaikkiaan 26 miljoonaa hehtaaria. Yksityiset metsänomistajat omistavat metsätalousmaasta 52, valtio 35 ja metsäteollisuusyhtiöt 8 prosenttia.

Suomen metsät kasvavat tätä nykyä vuodessa 99 miljoonaa kuutiometriä, ja puuston kasvu on lisääntynyt 72 prosentilla 1960-luvun jälkeen. Puusto kasvaa nopeammin kuin sitä poistuu, joten metsävaramme lisääntyvät.

Tämä on seurausta viime vuosikymmenien metsänparannustoimenpiteistä, metsien hoidosta ja oikein kohdennetuista hakkuista. Nykyiset metsävarantomme riittävät, kunhan metsiä hoidetaan ja huolehditaan siitä, että hakkuumäärät ja puuston kasvu pysyvät tasapainossa.

PUUNKORJUU

Metsätalouden tuotto perustuu suurimmalta osaltaan raakapuun myyntituloihin. Puuta käytetään raaka-aineena sekä puutuoteteollisuudessa että kemiallisessa metsäteollisuudessa selluloosan, paperin ja kartongin valmistuksessa. Teollisuus käyttää raaka-aineenaan lähinnä mäntyä, kuusta, koivua ja haapaa.

Puunkorjuu on puutavaran tekoa metsissä sekä kuljetusta kaukokuljetusreitin varteen. Hakkuutyö tehdään nykyään lähes täysin koneellisesti. Loput tehdään miestyöhakkuuna moottorisahalla. Metsässä rungot katkotaan eripituisiksi käyttötarkoituksia vastaavasti. Katkottu puutavara kuljetetaan sen jälkeen leimikolta tien varteen maastokelpoisilla metsätraktoreilla kuljetusta odottamaan.

Puuta korjataan teolliseen käyttöön vuosittain noin 56 miljoonaa kuutiota. Tällä hetkellä kotimaisen puun käyttöä pyritään entisestään lisäämään. Energiapuun korjuu sekä hakkuutähteiden ja kantojen talteenotto metsäenergiaksi on lisääntynyt viime vuosina.

Teknologinen kehitys on tehnyt työstä fyysisesti kevyempää ja lisännyt työturvallisuutta. Puunkorjuu tehdään nykyään pitkälti koneellisesti, koneellistaminen etenee vähitellen myös metsänhoitotöihin. Toteutus-, suunnittelu- ja tutkimustehtävissäkin käytössä ovat huippumodernit, esimerkiksi GPS-paikannukseen ja satelliittikuviin perustuvat menetelmät.

METSÄNHOITO

Metsänhoito voidaan jaotella metsän uudistamiseen, taimikonhoitoon, harvennukseen sekä ojitukseen ja lannoitukseen. Metsänuudistamisen menetelmiä ovat luontainen uudistaminen ja metsänviljely, joka voi toteutua istutuksena tai kylvönä. Uudistamisen tavoitteena on usein sekametsä, jossa mänty tai kuusi on taimikon vallitsevana puulajina ja koivu täydentävänä puuna.

Taimikonhoidossa poistetaan pääpuulajin ja metsikön kehitystä hidastava vesakko ja muut puut. Harvennushakkuussa poistetaan heikkokasvuiset ja sairaat puut, ja annetaan kasvutilaa metsikön parhaille puille.

Uudisojituksia ei enää tehdä, mutta kunnostusojituksia on tehtävä harvennusten yhteydessä. Näin ojitetut suot tuottavat puuta myös tulevaisuudessa. Suomessa on metsäojitettuja soita noin viisi miljoonaa hehtaaria.

Lannoituksen tavoitteena on pitää yllä maaperän ravinnetasapainoa ja metsien terveydentilaa. Metsien lannoitukset ovat vähentyneet rajusti viime aikoina. Metsälannoitukset eivät kuitenkaan lisää vesistöjen ravinnekuormitusta, jos lannoitus suoritetaan oikein.

METSÄTALOUTTA TUKEVAT TOIMINNOT

Metsien käyttöä suunnitellaan sekä alueittain että yksittäisen metsänomistajan tarpeisiin. Yksityismailla suunnitelmat räätälöidään metsänomistajan tarpeisiin ja tavoitteisiin. Suunnittelu voidaan tehdä vaikkapa riista- tai monimuotoisuusnäkökohtia painottaen.

Suunnittelu perustuu ilma- ja satelliittikuvaukseen sekä maastossa tehtäviin puusto- ja muihin mittauksiin ja toimenpidetarpeen arviointiin. Apuvälineinä käytetään muun muassa GPS-paikannusta ja paikkatieto-ohjelmistoja.

Metsänomistajien neuvonnalla ja metsätalouden viestinnällä on nyky-yhteiskunnassa merkittävä rooli, sillä yhä useammat metsänomistajat asuvat kaukana omistamastaan metsästä. Neuvontaa ja tiedotusta annetaan esimerkiksi lehdistön välityksellä, kursseilla ja henkilökohtaisilla tapaamisilla.

Puuntuotannon lisäksi metsäammattilaisia työllistävät myös metsänkäytön muut muodot. Virkistysmetsiä hoidetaan eri lähtökohdista kuin talousmetsää. Metsäluonnon suojelu ja monimuotoisuuden turvaaminen ovat tärkeä edellytys sille, että metsätalous säilyttää yhteiskunnassa yleisen hyväksyttävyyden.

METSÄTALOUDEN TYÖTEHTÄVÄT

Metsätaloudessa työskentelevät suunnittelevat ja toteuttavat metsienhoitoa ja puunhankintaa. Työskentely metsätaloudessa on muuttunut huomattavasti viimeisten vuosikymmenien aikana erityisesti työntekijätasolla. Metsätalouden ammattiasemarakenne on myös toimihenkilövaltaistunut.

Teknologinen kehitys on tehnyt työstä fyysisesti kevyempää ja lisännyt työturvallisuutta. Puunkorjuu tehdään nykyään pitkälti koneellisesti. Koneellistaminen etenee vähitellen myös metsänhoitotöihin. Työ on kuitenkin usein muuttunut pakkotahtiseksi, jolloin sen aiheuttama psyykkinen rasitus on lisääntynyt.

Metsätaloudessa työskentelee työntekijöitä, toimihenkilöitä ja yrittäjiä. Yrittäjistä useat ovat metsänomistajia. Yritystoiminta keskittyy usein myös erilaisten koneiden valmistukseen ja myyntiin, puun korjuuseen sekä neuvonta- ja konsulttipalveluihin.

Alan ammateissa toimivilta vaaditaan itsenäistä työotetta ja ympäristönhoidon hyvää hallintaa. Lisäksi vaaditaan yrittäjyyden, markkinoinnin ja asiakaspalvelun osaamista.

Työpaikat

Metsätalousyritykset. Metsäkoneyritykset. Metsäteollisuusyritykset. Metsäkeskukset. Metsänhoitoyhdistykset. Valtion hallinto. Metsähallitus. Konsulttitoimistot. Tutkimuslaitokset. Oppilaitokset. Järjestöt. Liitot.

Metsätalous työllistää välillisesti myös muissa työpaikoissa, jotka liittyvät metsäklusteriin. Esimerkiksi metalliteollisuuden tuotannosta merkittävä osa on metsätalouden ja -teollisuuden koneiden ja laitteiden valmistusta. Alan vaikutus ulottuu vahvana myös uusiutuvan energian tuotantoon, kemianteollisuuteen ja kuljetusalalle.

Ammatit

Metsuri, metsäkoneen kuljettaja, monitoimikoneenkuljettaja, hakkurinkuljettaja, kuljetusesimies, hankintaesimies, metsänhoitoesimies, kenttäpäällikkö, metsänhoitaja, metsänhoitopäällikkö, metsäneuvoja, metsäpäällikkö, metsäinsinööri, piiripäällikkö, toiminnanjohtaja, metsäsuunnittelija, metsäalan tutkija, puutavara-auton kuljettaja, metsätalouden harjoittaja.

Metsäalalla / metsätalousalalla toimitaan myös muilla ammattinimikkeillä sekä tehtäväalueilla, esimerkiksi myynnin, markkinoinnin, hallinnon ja viestinnän tehtävissä.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa metsäalan perustutkinto. Opinnoissa voi suuntautua metsätalouteen, jolloin tutkintonimike on metsuri-metsäpalvelujen tuottaja. Metsäenergian tuotantoon suuntautuen tutkintonimike on metsäenergian tuottaja, metsäkoneenkuljetukseen suuntautuen metsäkoneenkuljettaja ja metsäkoneasennukseen suuntautuen metsäkoneasentaja.

Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös bioenergia-alan, metsäkoneenkuljettajan, metsätalousyrittäjän, metsäkoneasentajan ja puutavaran autokuljetuksen ammattitutkinnot sekä metsäkoneenkuljettajan ja metsämestarin erikoisammattitutkinnot.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella metsätaloutta. Tutkintonimike on luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto metsätalousinsinööri (AMK).

Maaseutuelinkeinoja opiskellen voi suorittaa luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinnon agrologi (AMK).

Metsätieteitä voi opiskella Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitoksella sekä Itä-Suomen yliopiston Metsätieteiden laitoksella Joensuussa.

Alempi korkeakoulututkinto on maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on maatalous- ja metsätieteiden maisteri.

Työllisyys

Metsätalous työllistää yhteensä noin 22 700 henkilöä, joista toimihenkilöitä on noin 4 700, työntekijöitä noin 8 000 ja yrittäjiä ja heidän perheenjäseniään noin 10 000 (v. 2017). Yrittäjät toimivat omissa metsissään metsänhoito- ja puunkorjuutöitä tekevinä metsätalousyrittäjinä ja metsänomistajina sekä puunkorjuu-urakoitsijoina.

Metsätalouden työllisyyteen vaikuttavat erityisesti hakkuumäärät metsäteollisuuden sahatavaran ja paperin tuotannon tarpeisiin. Talouden suhdanteet heijastuvat tuotantoon ja vientiin, mikä vaikuttaa hakkuiden määriin. Energian tuotantoon liittyvän energiapuun ja hakkuutähteiden korjuun työllisyyteen vaikuttavat kilpailevien fossiilisten polttoaineiden hintojen kehitys ja talvien lämpimyys. Kausittain työllistävät myrskytuhojen korjaamiset.

Metsätaloudessa ammattitaitoisista työntekijöistä on pulaa. Puunkorjuuseen ja metsänhoitotöihin ei aina ole ollut saatavissa riittävästi työntekijöitä. Tulevaisuudessa metsäkoneenkuljettajien ja puutavara-autonkuljettajien tarve kasvaa entisestään. Metsureiden tarpeeseen vaikuttaa eniten metsänhoitotöiden määrä.

Metsätaloudessa esiintyy myös työttömyyttä, sillä joillakin alueilla työnhakijoita on paljon enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Metsätalouden töille on ominaista suuri kausivaihtelu. Elo-huhtikuussa hakkuita tehdään eniten, touko-heinäkuussa vain noin puolet tästä. Työllisyyttä tasoittaa metsänhoitotöiden huippusesongin sijoittuminen touko-kesäkuuhun. Metsätalouden toimihenkilöillä työllisyys on tasaisempaa.

Eläköitymisen myötä metsätaloudessa voi syntyä työvoimapula, jos metsäalan houkuttelevuutta ei saada lisättyä, sillä alan oppilaitoksista ei valmistu riittävästi uusia tulijoita alalle. Metsäalan asiantuntemusta tarvitaan myös perinteisten tehtäväalojen ulkopuolella esimerkiksi ympäristönhoidossa ja luontomatkailun palvelujen parissa. Metsätalous työllistää kansainvälisenä alana myös ulkomailla.

Kehitysnäkymät

Metsät ovat Suomessa merkittävä luonnonvara. Tehokkaiden metsänhoitotoimenpiteiden ansiosta metsien kasvu ylittää vuotuisen puuston poistuman, joten metsävaramme lisääntyvät. Puu on metsäteollisuuden tärkein raaka-aine, joten metsiä on hyödynnettävä kestävästi. Metsät tarjoavat myös runsaan marja- ja sienisadon sekä riistaa, minkä lisäksi ne antavat puitteet virkistäytymiselle ja matkailulle. 

Metsäsektori on yksi maamme keskeisimmistä toimialoista. Metsätalous ja metsäteollisuus ovat muutoksessa, jonka aiheuttavat globalisaatio ja toimintojen verkostoituminen, teknologinen kehitys ja tuotannon erikoistuminen. Metsäteollisuustuotteiden kulutuksen ja tuotannon painopisteet ovat siirtyneet maailmalla lähemmäksi kasvavia markkinoita. 

Uusia kasvavia mahdollisuuksia puuhun perustuville tuotteille on esimerkiksi älypapereissa, pakkaamisessa, puutuoteteollisuudessa, rakentamisessa ja bioenergiassa. Biojalostamoissa voidaan valmistaa biomassasta biodieselin raaka-ainetta, etanolia ja kemianteollisuuden tuotteita. Nanoselluloosaa voidaan hyödyntää esimerkiksi auto-, huonekalu, rakennus-, elektroniikka-, kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa. 

Puuhun pohjautuvia korkean jalostusasteen tuotteita kehitteillä ovat esimerkiksi erittäin vahva superpuu, nanoselluloosasta tehty geeli, jolla voidaan puhdistaa kaivosten prosessivesiä, havupuiden kuorista saatavat liiman raaka-aineet, palosuojatut vanerit, biohajoavat pakkaukset, puiset käyttöesineet kuten pesualtaat, langat, jotka sieppaavat vedestä hormoneja. Puusta voi tehdä jopa läpinäkyvän lasin. 

Suomi on biotalouden edelläkävijä maailmalla, ja on arvioitu sen tulevan tuottamaan merkittävää kansantaloudellista hyötyä maallemme. Metsistä pyritään kehittämään uusia tuotteita sekä lisäämään uusiutuvan energian käyttöä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Metsistä saadaan energiakäyttöön metsähaketta. 

Metsäalan kilpailukyvyn perustana ovat korkea osaaminen, innovaatiot ja teknologinen kehitys. Suomalaiset yritykset ovat myös metsäalan koneiden ja laitteiden valmistajina sekä konsulttipalvelujen tuottajina maailman kärkeä. 

Luontomatkailun kasvunäkymät perustuvat erityisesti ulkomaisten matkailijoiden määrien kasvuun, mikä edellyttää matkailuyrittäjiltä eri asiakasryhmille soveltuvien palveluiden kehittämistä ja markkinointia. Metsien virkistyskäytön suosio on nousussa. 

Suomen uhanalaisista lajeista yli kolmasosa on metsälajeja. Metsäluonnon monimuotoisuutta heikentää eniten metsätalous. Ekologisesti kestävä metsätalous ei aiheuta lajien tai luontotyyppien uhanalaisuutta, minkä lisäksi se turvaa metsien ja soiden monimuotoisuuden ja säilyttää vesistöt puhtaina. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi metsänkäsittelymenetelmien pehmentäminen ja laajoista avohakkuista luopuminen. 

Metsät ovat myös merkittävä hiilinielu, sillä ne sitovat ja varastoivat hiilidioksidia, mikä auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ilmastonmuutoksessa lämpö ja korkea hiilidioksidipitoisuus edistävät puuston kasvua, mutta kuivuuden, tulvien ja eliöiden aiheuttamat metsätuhot saattavat yleistyä.

Lähialat

Puutuoteteollisuus (mekaaninen metsäteollisuus). Kemiallinen metsäteollisuus (paperi-, kartonki- ja selluteollisuus). Kemianteollisuus. Kone- ja laitevalmistajat. Logistiikka. Pakkausteollisuus. Konsulttiyritykset.

Metsäala