Puutarha- ja viherala

Johdanto

Puutarha-ala koostuu puutarhatuotannosta ja vihertuotannosta sekä puutarha- ja kukkakaupasta. Toiminnan tavoitteena on tuottaa terveellistä ravintoa sekä lisätä ja ylläpitää ympäristön viihtyisyyttä.

Tuotteet ja palvelut

PUUTARHATUOTANTO

Puutarhatuotanto on kukkien, vihannesten, marjojen, hedelmien ja sienten viljelyä, jalostamista ja tuotteistamista. Puutarhatuotteita tuotetaan tuhansilla viljelmillä ja tiloilla ympäri Suomea. Vahvoja kasvihuonetuotantoalueita ovat erityisesti rannikkoseudut.

Suomi on maailman pohjoisin maa, jossa tuotetaan puutarhatuotteita merkittävissä määrin. Maamme pohjoinen sijainti antaa erinomaiset edellytykset viljellä puhtaita ja turvallisia vihanneksia, marjoja ja hedelmiä sekä kestäviä taimia ja leikkokukkia.

Suomen kylmä talvi pitää tuholaiset ja kasvitaudit kurissa, jonka vuoksi kasvinsuojeluaineita tarvitaan vain murto-osa Keski- ja Etelä-Euroopan maihin verrattuna. Myös lannoitteiden käyttö on vähäistä. Puhtaus, korkea laatu ja ympäristöystävällisyys ovat merkittävä kilpailuetu sekä koti- että euromarkkinoilla.

Toisaalta satokausi on lyhyt ja siitä johtuen satotaso jää alhaiseksi. Tuotantokustannukset tulevat tuotantoyksikköä kohti korkeiksi ja lyhyt kasvukausi vaikuttaa myös lajikevalikoimaan sekä pidentää varastointikautta. Investointikustannuksia lisää varastointimahdollisuuden järjestäminen lämpötilaltaan alhaisen talven ajaksi.

Suomessa viljellään kasvihuoneissa tomaattia, kurkkua, paprikaa, erilaisia salaatteja ja ruukkuvihanneksia, leikko- ja ruukkukasveja sekä viheralalle ryhmäkasveja. Avomaanvihanneksia viljellään koko Suomessa. Avomaalla viljeltyjä vihanneksia ovat erityisesti porkkana, sipulit ja erilaiset kaalit.

Puutarhamarjojen viljelyn päätuotteita ovat mansikka ja herukat. Tämän lisäksi viljellään muun muassa vadelmaa ja karviaista sekä eräitä erikoismarjoja. Eniten marjoja viljellään maan etelä- ja itäosissa. Hedelmistä Suomessa tuotetaan ammattimaisesti vain omenaa. Viljelmät sijaitsevat pääosin Etelä-Suomessa ja Ahvenanmaalla.

Taimitarhatuotannossa tuotetaan monivuotisten, avomaalle istutettavien puutarhakasvien taimia. Tärkeimpiä taimiryhmiä ovat lehtipuut ja -pensaat, hedelmäpuut ja marjakasvien taimet sekä perennat. Jonkin verran tuotetaan myös köynnöskasveja ja havupuita. Ilmasto rajoittaa Suomessa tuotettujen taimitarhakasvien lajikevalikoimaa.

Puutarha-alan erityistuotannon aloja ovat mauste-, yrtti- ja lääkekasvien sekä sienten tuotanto ja luomutuotanto, joiden mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii tutkimusta, kehittämistä ja tehostettua markkinointia.

Luomutuotannon ohella myös muiden ympäristöä huomioonottavien tuotantomallien kehittäminen on käynnissä.

Viljelyn taso on teknisesti ja laadullisesti kansainvälisesti kilpailukykyistä. Uusien teknisten innovaatioiden ja tuotekehityksen merkitys on suuri. Tutkimuksen keinoin kehitetään muun muassa tekovalon monipuolista hyödyntämistä ympärivuotisessa viljelyssä, ympäristöystävällisempiä viljelymenetelmiä sekä etsitään Suomen oloihin sopivia kasvilajeja ja -lajikkeita.

Kotimainen puutarhatuotanto tyydyttää kotimaisen kysynnän niiden tuotteiden ja vuodenaikojen osalta, jolloin kotimainen tuotanto on mahdollista. Tuotteiden vienti on ollut vähäistä, mutta vientivalmiuksia pyritään jatkuvasti parantamaan.

VIHERALA

Viheralaan kuuluu viheralueiden suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito. Viheralueita ovat yhdyskuntiin kuuluvat ympäristöt kuten pihat, puutarhat, puistot, torit ja aukiot, taajamametsät sekä muut virkistysalueet ja kulttuurimaisemat. Toiminnan painopiste on taajamissa ja kaupungeissa.

Suomessa alalle on tyypillistä kestävien suomalaisten materiaalien ja luonnonkasvien monipuolinen käyttö sekä luonnon monimuotoisuuden huomioon ottaminen myös rakennetussa ympäristössä. Viherrakentamista rajoittaa lyhyt kasvukautemme ja kylmä talvemme.

Viheralan arvostus on kasvussa, ja se luetaan osaksi miljöörakentamista ja ympäristön perusparantamista, esimerkiksi lähiöiden asuntojen peruskorjauksiin liitetään usein pihojen kunnostus. Viheralaan kuuluu myös tarvittavien materiaalien tuotanto ja kauppa sekä alan neuvonta, opetus, tutkimus ja hallinnossa tehtävä työ.

Ympärivuotisesti on mahdollista tehdä suunnittelua, vihersisustusta, viherkasvien huoltoa, kalusteiden ja varusteiden valmistusta ja kunnostusta sekä kouluttamista. Talvisin tehdään myös kiinteistöalueiden sekä leikki- ja liikunta-alueiden ylläpitoa, esimerkiksi lumenaurausta ja liukkaudentorjuntaa.

Maisema-arkkitehtuurin olennaista sisältöä on ihmisen toiminnan sovittaminen luontoon. Kiinnostavia haasteita maisema-arkkitehdeille tarjoavat ilmastonmuutokseen varautuminen, laadukkaan lähiympäristön suunnittelu, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen sekä asiantuntijatehtävät yhdyskuntasuunnittelun parissa.

PUUTARHA- JA KUKKAKAUPPA

Puutarhakauppa on taimien, siementen, lannoitteiden, kasvualustojen, puutarhatarvikkeiden ja -koneiden sekä erilaisten palveluiden myyntiä. Pääasiallisen asiakasryhmän muodostavat puutarha-alan harrastajat.

Kukkakauppa myy leikkokukkia, viherkasveja, sidontapalveluja, kukkiin liittyviä tarvikkeita sekä tarjoaa kukkien hoitoon liittyvää tietoa ja palveluja. Viime vuosina kukkakauppojen yrityskuva on monipuolistunut. Alalla markkinoidaan esimerkiksi viherkasvihuollon ja -vuokrauksen, tilakoristelujen ja kokonaismiljöökoristeluiden palveluita.

Osa alan yrittäjistä menestyy kapealla designtuotteiden huippuosaamisella, mutta pienillä paikkakunnilla yrittäjän taitojen on oltava laaja-alaiset. Suuret marketit kilpailevat myynnin osuudesta massatuotteiden, kuten valmiiden kukkakimppujen osalta.

Perinteisen kukkakaupan kilpailukeinoja ovat erityisosaaminen, ammattitaito ja kukkasidonta. Useat kukkakauppiaat ovat ottaneet myös muita tuotteita myyntivalikoimaansa.

Työpaikat

Viherrakennusliikkeet. Kaupunkien, kuntien ja seurakuntien vihertoimet. Kiinteistöhuoltoyhtiöt. Puutarhayritykset. Puutarhat. Kauppapuutarhat. Taimitarhat. Puutarhaliikkeet. Kauppakeskusten ja kauppojen puutarhaosastot. Kukkakaupat. Maatilat. Metsätilat. Suunnittelutoimistot. Konsulttitoimistot. Arkkitehtitoimistot. Tutkimuslaitokset. Yliopistot. Oppilaitokset. Järjestöt. Liitot. Yhdistykset. Kunnat. Valtio.

Ammatit

Puutarhuri, kaupunginpuutarhuri, seurakuntapuutarhuri, puutarhatyöntekijä, puutarhatyönjohtaja, puistonhoitaja, puistomestari, golfkenttämestari, puutarhaviljelijä, kauppapuutarhuri, taimistoviljelijä, taimitarhatyöntekijä, puutarhayrittäjä, viherrakennusyrittäjä, vihertyöntekijä, viherrakentaja, työnjohtaja, vihersuunnittelija, suunnitteluhortonomi, maisema-arkkitehti, kukkakauppias, floristi, puutarhakauppias, puutarhaliikkeen myyjä.

Puutarha- ja viheraloilla voidaan työskennellä myös muilla ammattinimikkeillä.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa puutarhatalouden perustutkinnon. Opinnoissa voi suuntautua kukka- ja puutarhakauppaan, puutarhatuotantoon ja viheralaan. Tutkintonimike on puutarhuri.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös rakennusalan perustutkinnon suuntautuen maarakennukseen, jolloin tutkintonimike on maarakentaja. Maarakennuskoneenkuljetukseen suuntautuen tutkintonimike on maarakennuskoneenkuljettaja.

Perustutkinnot voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös arboristin, floristin, puistopuutarhurin, vihersisustajan, viinintuotannon, viljelypuutarhurin, golfkentänhoitajan ja maarakennusalan ammattitutkinnot sekä floristimestarin, puistomestarin, golfkenttämestarin ja maarakennusalan erikoisammattitutkinnot.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Ammattikorkeakoulussa voi opiskella puutarhataloutta. Tutkintonimike on luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto hortonomi (AMK).

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös maisemasuunnittelua. Tutkintonimike on luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto hortonomi (AMK).

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös ympäristöteknologiaa sekä rakennustekniikkaa. Tutkintonimike on tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK).

Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitoksella voi opiskella maataloustieteitä.

Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitoksella ja Itä-Suomen yliopiston Metsätieteiden osastolla Joensuussa voi opiskella metsätieteitä.

Alempi korkeakoulututkinto on maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on maatalous- ja metsätieteiden maisteri.

Yliopistoissa voi opiskella myös bio- ja ympäristötieteitä. Alempi korkeakoulututkinto on luonnontieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri.

Tampereen teknillisessä yliopistossa voi opiskella infrarakentamista.

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulussa voi opiskella yhdyskunta- ja ympäristötekniikkaa.

Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on diplomi-insinööri.

Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksella voi opiskella maisema-arkkitehtuuria. Alempi korkeakoulututkinto on tekniikan kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on maisema-arkkitehti.

Työllisyys

Puutarhatuotanto työllistää puutarha- ja maatalousyrityksissä päätuotanto- tai sivutuotantosuuntana noin 9 000 henkilötyövuoden edestä. Puutarhatuotanto voi olla myös pienimuotoista sivuelinkeinoa tai osa muuta maataloutta. Viljelijöiden ja heidän perheenjäseniensä lisäksi avomailla ja kasvihuoneissa työskentelee palkattuja vakinaisia työntekijöitä. Ala työllistää myös tilapäisesti, lomituksessa ja urakoinneissa.

Puutarha-alan yritysten tarjoamilla työpaikoilla on erityistä merkitystä pienillä paikkakunnilla. Alalla tehdään paljon kausiluonteisia töitä, sillä kaikissa tehtävissä työtä ei ole tarjota ympäri vuoden. Esimerkiksi marjatiloilla työvoiman tarve on kausittaista ajoittuen kesäaikoihin. Puutarhatuotannossa toimii kuitenkin kasvihuoneyrityksiä, jotka tuottavat vihanneksia ympärivuotisesti.

Puutarha-alan työllisyyttä ylläpitää tarve kotimaisten elintarvikkeiden tuotannolle. Puutarhatuotannon työllisyyteen vaikuttavat toiminnan kannattavuuteen liittyvät tekijät, esimerkiksi kotimaisten elintarvikkeiden kysyntä, kilpailu tuontielintarvikkeiden kanssa, tuotannon vaatiman energian hinta ja tuet. Työllisyyden arvioidaan säilyvän puutarhatuotannossa ennallaan.

Kukka- ja puutarhakauppa työllistää yhteensä noin 4 000 henkeä. Vakinaisesti palkattujen lisäksi kaupan alalla toimii paljon tilapäistä ja kausityövoimaa. Myyntiä on siirtynyt kukkakaupoista päivittäistavarakauppoihin ja myymäläketjuihin. Puutarhakaupassa työllisyyttä edistää puutarhaharrastuksen suosion kasvu.

Viherala työllistää yhteensä vuosittain noin 27 700 henkilöä, joista ympärivuotisesti vähintään 8 600 henkilöä ja lisäksi kesäkaudella vähintään 19 100 henkilöä. Viheryritykset työllistävät ympärivuotisesti noin 5 200 ja julkinen sektori noin 3 300 henkilöä. Viherala työllistää viheralueiden suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon tehtävissä esimerkiksi viherrakennusyrityksissä, kiinteistöpalveluyrityksissä, kunnilla ja seurakunnilla.

Viheralan työllisyyttä edistää kasvukeskusten uusien asuinalueiden rakentaminen ja yksityisten pihojen suunnittelu, rakennuttaminen ja hoito. Julkisen sektorin viheralan työpaikkoja vähentävät töiden ulkoistamiset ja henkilöstövähennykset. Osa työpaikoista siirtyy yksityiselle sektorille, jolloin pienyritystoiminnan ja alihankinnan odotetaan lisääntyvän. Viherrakentaminen on suhdanneherkkä ala.

Vihersisustusalalla on mahdollisuudet kasvuun etenkin, kun kaupungistuminen lisää viihtyisien ja terveellisten sisätilojen tarvetta. Viherkasvien käytöllä voidaan parantaa sisäilman laatua ja lisätä ihmisten hyvinvointia ja terveyttä.

Puutarhureilla esiintyy työttömyyttä lähinnä työn kausiluonteisuuden sekä suurten koulutusmäärien vuoksi. Ammattitaitoisista ja monialaisista puutarhureista on kuitenkin pulaa. Hortonomeille (AMK) on kysyntää viherrakentamisen ja viheralueiden hoidon työnjohtotehtävissä sekä kaupan alalla, mutta suunnittelutehtävissä työtilanne on heikompi. Maisema-arkkitehteja on työtehtäviin nähden liian vähän.

Kehitysnäkymät

Puutarha-alan kehitykseen ja puutarhatuotantoon vaikuttavat erityisesti kotimaisten elintarvikkeiden kysyntä, kilpailu tuontielintarvikkeiden kanssa, herkästi tarjontaan reagoiva hintataso ja kotimaisten yritysten kilpailukyky. Puutarha-alan tulevaisuutta ohjaavat asiakkaiden tarpeet, toimijoiden lisääntynyt yhteistyö, lyhyemmät toimitusketjut ja digitalisaatio. Ilmastonmuutos vaikuttaa kasvuolosuhteisiin. 

Kuluttajien ostopäätökset heijastuvat suoraan puutarha-alan yritysten kannattavuuteen. Kuluttajien toiveet erilaistuvat edelleen. Suomalaiset puutarhatuotteet kilpailevat tuontielintarvikkeiden ja kukkien kanssa. Kotimaisten puutarhatuotteiden kilpailuetuja ovat tuoreus, turvallisuus ja ympäristön huomioiva tuotantotoiminta. Luomun ja lähiruoan suosio nousee. 

Puutarha-alan kotimaiset yritykset ovat pieniä tai keskisuuria, ja niiden koko on kasvanut ja lukumäärä vähentynyt. Kokonaistuotanto avomaalla ja kasvihuoneissa on pysynyt melko samana johtuen koneiden ja laitteiden hyödyntämisestä. Automatiikka ja robotiikka yleistyvät tulevaisuudessa ja energian käytön tehokkuus paranee. Biologiassa harjoitetaan kasvien täsmäjalostusta ja genetiikkaa. 

Euroopan unionin kilpailluilla markkinoilla edellytetään kykyä suurien erien toimitukseen ja toimitusvarmuutta. Vienti edellyttää suurempia tuotantoyksiköitä ja markkinoinnin kehittämistä. 

Puutarhayritykset brändäävät itseään ja verkostoituvat yhä enemmän sekä markkinoivat ja myyvät tuotteitaan suoraan ja netin kautta. Uudet ansaintamuodot yleistyvät. Tuote voi olla esimerkiksi osuus, jonka asiakas ostaa etukäteen tietyn omenalajikkeen sadosta tai ammattilaisten hoitamien peltosarkojen vuokraus. 

Ilmastonmuutos pidentää kasvukautta ja lämmittää talvia, mikä mahdollistaa puutarhatuotannon monipuolistumisen ja esimerkiksi pohjoisemman hedelmänviljelyn. Viljelyyn voidaan ottaa pidemmän kasvukauden vaativia ja uusia lajikkeita. Omenan ja marjojen tuotanto ja vihannesviljely hyötyvät, mahdollisesti myös kasvihuoneviljely. Ilmaston lämpeneminen tuo myös uusia kasvitauteja ja tuholaisia Suomeen. 

Viherrakentaminen on suhdanneherkkä ala, johon vaikuttaa erityisesti uudisrakentaminen ja ihmisten hankintoihin käytettävissä olevat varat. Yksityiset asiakkaat käyttävät yhä enemmän ammattilaisia ympäristön suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa. Viheralueiden määrä lisääntyy kaupungeissa. Julkinen sektori ulkoistaa yhä useammin viheralan toimintaa, mikä luo tilaisuuksia alan yrityksille. 

Vihersisustusalan yritysten tuotteille ja palveluille on kasvavaa kysyntää johtuen etenkin kaupungistumisesta, joka lisää viihtyisien ja terveellisten sisätilojen tarvetta. Viherkasvien ja viherseinien käytöllä voidaan parantaa sisäilman laatua ja lisätä ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Myös lasikatteisten tilojen rakentaminen lisää vihreyttämiseen liittyviä tehtäviä.

Lähialat

Maatalous. Metsätalous. Maarakennusala. Kiinteistönhoito. Ympäristönsuojelu. Arkkitehtuuri. Kaupunkisuunnittelu

Puutarha- ja viherala