Kirjasto- ja tietopalveluala

Johdanto

Maassamme on kattava kirjastoverkosto, johon kuuluvat mm. kuntien ja kaupunkien kirjastot, tieteelliset kirjastot sekä yritysten kirjastot ja tietopalvelut. Ne palvelevat asiakkaitaan hankkimalla ja lainaamalla eri muodossa olevaa aineistoa sekä etsimällä ja välittämällä tietoja.

Tuotteet ja palvelut

Kirjastot palvelevat asiakkaitaan aineistoillaan, jotka vaihtelevat kirjaston tyypistä riippuen. Kokoelmiin kuuluu esimerkiksi kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta, aikakausi- ja sanomalehtiä, musiikkia ja elokuvia tai tutkielmia, tieteellisiä julkaisuja ja oppikirjoja.

Kirjastopalvelujen ytimen muodostaa aineistojen lainaus. Kaukolainauksessa aineisto toimitetaan toisesta kirjastosta asiakkaan haluamaan kirjastoon. Aineistoihin on mahdollista tutustua myös paikan päällä.

Kirjastot myös hankkivat tarkoituksenmukaisia aineistoja käyttäjien tarpeisiin. Jotta aineistot olisi mahdollisimman helppo löytää hyllyiltä ja tietojärjestelmistä, kirjastot luetteloivat ja luokittelevat aineistoja sekä kuvailevat niiden sisältöjä. Asiakkaita myös opastetaan kokoelmien käytössä sekä autetaan tiedonhaussa.

Yleiset kirjastot

Yleisiä kirjastoja ovat kuntien ja kaupunkien kirjastot sekä maakuntakirjastot ja yleisten kirjastojen valtakunnallisena keskuskirjastona toimiva Helsingin kaupunginkirjasto. Yleisten kirjastojen kaltaisia laitoskirjastoja toimii kouluissa, sairaaloissa ja vankiloissa.

Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen sekä kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Tavoitteena on myös edistää virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä.

Kunnalliset kirjastot tarjoavat monipuolisia kirjastopalveluita. Kaunokirjallisuuden, tietokirjallisuuden, lehtien ja sarjakuvan lisäksi kokoelmiin kuuluu mm. musiikki- ja elokuvatallenteita sekä äänikirjoja. Kuntien tehtävänä on järjestää kirjastolain mukaiset kirjasto- ja tietopalvelut. Palvelut voidaan myös järjestää yhteistyössä muiden kuntien kanssa.

Maakuntakirjastoina toimii 19 yleistä kirjastoa. Niiden tehtävänä on mm. tukea alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehittää tietopalvelua sekä perehdyttää kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin.

Helsingin kaupunginkirjasto toimii yleisten kirjastojen valtakunnallisena keskuskirjastona. Se toimii kaukopalvelukeskuksena, edistää yleisten kirjastojen sekä yleisten ja tieteellisten kirjastojen yhteistoimintaa, kehittää kirjasto- ja tietopalvelujen järjestämisessä tarpeellisia yhteisiä työmenetelmiä ja apuvälineitä sekä ylläpitää yhteisiä keskitettyjä palveluja.

Näkövammaisten kirjasto Celia tarjoaa valtakunnallisesti kirjastoaineistoa näkövammaisille ja muille lukemisesteisille. Se tuottaa ja lainaa erikoisvalmisteita sekä tuottaa oppi- ja kurssiaineistoa ja toimii alansa asiantuntijalaitoksena.

Varastokirjasto ottaa vastaan ja säilyttää tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävää aineistoa. Se myös lainaa aineistoja tarvitsijoille sekä osallistuu kaukopalvelutoiminnan kehittämiseen ja kirjastojen yhteistoiminnan tehostamiseen.

Yleiset kirjastot toimivat yhteistyössä muiden yleisten kirjastojen sekä tieteellisten ja oppilaitoskirjastojen kanssa osana kansallista ja kansainvälistä kirjasto- ja tietopalveluverkkoa.

Tieteelliset kirjastot

Tieteellisiä kirjastoja ovat Kansalliskirjasto, yliopistojen kirjastot, ammattikorkeakoulujen kirjastot ja erikoiskirjastot. Tieteelliset kirjastot tukevat korkeakouluopetusta, tutkimusta ja opiskelua. Tieteellisten kirjastojen kokoelmissa on merkittävä määrä tieteellisiä kausijulkaisuja ja muuta tutkimusaineistoa.

Kansalliskirjasto on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto. Helsingin yliopiston erillislaitoksena toimiva Kansalliskirjasto vastaa kansallisen julkaisuperintömme ja ainutlaatuisten kokoelmiensa kartuttamisesta, kuvailusta, säilyttämisestä ja käyttöön asettamisesta. Se toimii samalla koko kirjastokentän valtakunnallisena palvelu- ja kehittämislaitoksena sekä edistää alansa kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä.

Yliopistokirjastot ovat yleisiä tutkimuskirjastoja, joihin on vapaa pääsy myös muilla kuin yliopiston opiskelijoilla. Ammattikorkeakoulukirjastot palvelevat ensisijaisesti omien korkeakulujensa ja oppilaitosten opiskelijoita ja opettajia sekä alueen työ- ja elinkeinoelämää.

Koululaisten ja opiskelijoiden kirjasto- ja tietopalveluista vastaavat oppilaitokset. Palvelujen järjestämiseksi oppilaitokset tekevät yhteistyötä mm. yleisten kirjastojen kanssa. Esimerkiksi peruskouluissa ja 2. asteen oppilaitoksissa on vain harvoin ammattimaisesti hoidettuja omia kirjastoja.

Erikoiskirjastot ovat isäntäorganisaationsa hallinnoimia kirjastoja. Erikoiskirjastoja ovat esimerkiksi Eduskunnan kirjasto, Museoviraston kirjasto, Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto, Tilastokirjasto sekä Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen tietopalvelu.

Yritysten kirjastot ja tietopalvelut ovat yritysten omaa tietohallinnon tukipalvelua. Yrityskirjastojen aineistot ovat pääasiassa tietokirjallisuutta tai tieteellistä kirjallisuutta.

Kirjasto- ja tietopalvelualan työstä

Kirjasto- ja tietopalvelutyön tehtäväalueita ovat esimerkiksi asiakaspalvelu, tiedon haku, tallennus tietojärjestelmillä, aineistojen luokittelu ja kuvaus, aineistojen hankinta, yhteydenpito muihin toimipisteisiin, varausten käsittely sekä hyllyttäminen, korjaaminen ja päällystäminen.

Kirjastossa olevan materiaalin lainaustoiminta on kehittymässä itsepalveluksi ja henkilökunnan työ on muuttumassa yksilölliseksi tietopalveluksi ja asiakkaan erityistietotarpeiden selvittämiseksi.

Kirjastoalan ammateissa korostuvat asiakaspalvelutaidot sekä tiedonhaun ja tiedonhallinnan taidot. Asiakkaiden opastamisessa ja neuvonnassa tarvitaan pedagogisia taitoja. Tietojärjestelmien hallinta ja organisointitaidot ovat tarpeen. Tieteellisten kirjastojen henkilöstöltä vaaditaan yhä enemmän ko. tieteenalojen tuntemista. Kansainvälistyminen edellyttää kielitaitoa.

Yleisen kirjaston kirjastonhoitaja vastaa kirjastossa olevan aineiston muodostamisesta ja ylläpidosta. Hänen on seurattava kustannusalaa sekä oltava ajan tasalla musiikin, videoiden, CD-materiaalin sekä tietokantojen ja tietokoneohjelmien tuotannossa. Kirjastonhoitaja vastaa aineiston oikeasta kuvauksesta ja luokittelusta tiedonhakua varten.

Tieteellisissä kirjastoissa kirjastonhoitajan/informaatikon tehtäviä ovat aineiston hankinta ja luokittelu, lainaustoiminnan ja kaukopalvelun hoitaminen sekä tietopalveluyksikön toiminnan johtaminen.

Yrityksen kirjastonhoitajan/informaatikon asiakkaina ovat organisaation oma henkilöstö ja sidosryhmät. Tehtävänä on tietopalveluyksikön toiminnan johtaminen, tietopalveluiden tuottaminen sekä toiminnan suunnittelu ja kehittäminen. Keskeistä on materiaalin luokittelu ja ajan tasalla pitäminen. Yrityksen toimialasta riippuen tietoja on hankittava toimeksiannosta nopeastikin.

Kirjastovirkailijan pääasiallisin tehtävä on asiakkaiden palvelu, neuvonta ja opastaminen. Hän rekisteröi lainaukset, ellei kirjastossa ei ole itsepalvelulaitetta sekä vastaanottaa aineistojen palautukset. Kirjastovirkailija osallistuu myös hankitun aineiston luokitukseen ja luettelointiin. Työhön kuuluvat lisäksi toimistotehtävät. Kirjastovirkailijat neuvovat usein myös tietokoneisiin liittyvissä käytännön asioissa.

Työpaikat

Kunnankirjastot. Kaupunginkirjastot. Maakuntakirjastot. Keskuskirjasto. Kansalliskirjasto. Yliopistojen kirjastot. Ammattikorkeakoulujen kirjastot. Oppilaitoskirjastot. Erikoiskirjastot. Yrityskirjastot. Yritysten ja tutkimuslaitosten tieto- ja informaatiopalvelut.

Ammatit

Kirjastotoimenjohtaja. Kirjaston johtaja. Kirjastonhoitaja. Informaatikko. Kirjastovirkailija. Kirjastosihteeri. Kirjastoavustaja. Tietopalveluvirkailija. Tietopalvelusihteeri. Tietokeskusassistentti. 

Koulutus

Kirjastonhoitajalta, informaatikolta ja tietoasiantuntijalta edellytetään korkeakoulututkintoa, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu informaatiotutkimuksen opintoja.

Yliopistojen kirjastoissa ja muissa tieteellisissä kirjastoissa työskenteleviltä edellytetään yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto.

Yliopistoissa voi opiskella informaatiotutkimusta. Koulutusta järjestetään Oulun ja Tampereen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Alempi korkeakoulututkinto on humanististen tieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella kirjasto- ja tietopalvelua. Koulutusta järjestetään Oulun seudun, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakouluissa. Tutkintonimike on liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (AMK).

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa liiketalouden perustutkinnon suuntautuen tieto- ja kirjastopalveluihin. Tutkintonimike on merkonomi.

Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintona voidaan suorittaa myös tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Työllisyys

Yleisissä kirjastoissa työskenteli vuonna 2015 yhteensä noin 4 500 henkilöä, joista kirjastoammatillisia oli noin 3 500. Heistä noin 1 700 oli suorittanut korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon, esimerkiksi kirjastonhoitajat, informaatikot ja tietopalveluasiantuntijat.

Tieteellisissä kirjastoissa työskenteli yhteensä noin 1 500 henkilöä. Kirjastoammatillista henkilökuntaa oli noin 1 100, joista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita oli noin 600 (v. 2015).

Kuntien kirjastot työllistävät suurimman osan alan korkeakoulutetuista työntekijöistä. He työskentelevät esimerkiksi kirjastonhoitajina, informaatikkoina, osastonhoitajina, kirjastonjohtajina ja erikoiskirjastonhoitajina. Yliopistojen kirjastot ovat toiseksi suurin työllistäjä, sitten valtion virasto-, oppilaitos- ja tutkimuskirjastot sekä yritys- ja muut erikoiskirjastot.

Kirjastojen avoimiin työpaikkoihin on paljon hakijoita etenkin alan yliopisto- ja ammattikorkeakoulutusta järjestävillä paikkakunnilla, joten alalle työllistyminen voi olla vaikeaa. Varsinkin vastavalmistuneilla kilpailu työpaikoista on kovaa. Vakituista työpaikkaa joutuu tyypillisesti odottamaan sijaisuuksien jälkeen muutaman vuoden. Kirjastoissa työskennellään myös määräaikaisissa työsuhteissa ja projekteissa.

Uusia työntekijöitä tarvitaan eläkkeelle jäävien tilalle, mutta palkattavien määrä riippuu esimerkiksi siitä, miten monet virat täytetään jatkossa. Talouden suhdanteet vaikuttavat kirjastojen toimintaedellytysten lisäksi avointen työpaikkojen määriin.

Työllistymisen kannalta alan koulutus on tarpeen. Kirjastolaki määrittelee henkilökunnan pätevyysvaatimukset. Hyötyä on lisäksi asiakaspalvelutaidoista, yleissivistyksestä, kirjallisuuden tai eri tieteenalojen tuntemuksesta, tiedonhakutaidoista, pedagogisesta osaamisesta, kielitaidosta ja tietotekniikan osaamisesta.

Kehitysnäkymät

Kirjastoalan haasteita ovat kuntien ja muiden julkisella rahoituksella toimivien kirjastojen tiukkeneva talous, lainsäädännön muutokset, väestön ja palvelujen keskittyminen kaupunkeihin, kuntien määrän väheneminen, lisääntyvä digitaalisten palvelujen käyttö, kirjastopalvelujen käyttäjien jakautuminen koulutettuihin osaajiin ja syrjäytyneisiin ihmisiin, maahanmuutto ja monikulttuurisuus sekä heikentyvä tekstin ymmärtäminen ja lukutaito. 

Kirjastojen merkitys yhteiskunnalle ja yksilöille on suuri, sillä ne tarjoavat pääsyn kulttuuriin ja tietoon sekä tukevat kansalaistaitoja. Kirjastot puolustavat sivistystä, sananvapautta ja tasavertaisuutta sekä ovat olennainen osa suomalaista osaamista, kieltä, kirjallisuutta ja lukutaitoa. Asiakkaat voivat jatkossakin luottaa kirjastojen sisältötuntemukseen. 

Yleiset kirjastot toimivat yhä useammin monipalvelukeskuksina, joissa tarjolla on muutakin kuin kirjastopalveluja, esimerkiksi kulttuuritapahtumia. Kirjastot ovat yhä useammin myös olohuoneita, joissa asiakkailla on tietokoneiden käyttömahdollisuus. Kirjastoihin pyritään luomaan myös hiljaisia vyöhykkeitä lukemiseen ja opiskeluun. 

Digitaalisia palveluja käytetään yhä enemmän, ja aineistoja on tarjolla entistä enemmän. Palveluja kehitetään tarjoamalla digitaalisia sisältöjä, ohjelmia ja laitteita sekä käytön opastusta kirjastojen käyttäjille. Netissä olevat aineistot halutaan kaikkien käytettäväksi. 

Kirjastopalvelut ovat jatkossakin yksi kuntien peruspalveluista johtuen sekä asukkaiden tarpeista että lakisääteisyydestä. Kirjastolain mukaan kunnan tehtävänä on yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen. Kunta voi järjestää yleisen kirjaston toiminnan itse, yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kirjastopalvelujen järjestämisen edellytykset ovat erilaisia eri puolilla Suomea. 

Kirjaston asema kaikenikäisten kansalaisten peruspalveluna perustuu kirjastotoiminnan monipuolisuuteen, maksuttomuuteen ja tilojen vapaaseen käyttöön. Ylläpitämällä kunnallisia kirjastoja ja kehittämällä niiden toimintaa tuetaan jokaiselle kuntalaiselle kuuluvia sivistyksellisiä perusoikeuksia. 

Kirjastopalveluiden saatavuuteen vaikuttavat kirjaston sijainnin lisäksi aukioloajat ja liikenneyhteydet. Kirjastojen toimipisteiden ja kirjastoautojen määrä on vähentynyt johtuen kuntien säästötarpeista sekä väestön vähenemisestä haja-asutusalueilla. Vastaavasti kuntien pääkirjastojen aukioloaikoja on usein pidennetty. Kirjastopalvelujen saavutettavuuden turvaaminen edellyttää kuntarajojen ylittämistä. 

Kirjastotyössä tarvitaan laajaa yleissivistystä sekä yhteiskunnallisten tapahtumien aktiivista seuraamista. Aineistojen kysyntää pitää osata ennakoida. Erikoisalan kirjastoissa on oltava hyvin perehtynyt organisaation toimialaan. Sähköisten aineistojen tekijänoikeuskysymyksissä tarvitaan lainsäädännön tuntemusta. Työssä tarvitaan myös asiakaspalveluhenkisyyttä, viestintätaitoja, kielitaitoa ja tietotekniikan käyttötaitoja. 

Työskentely kirjasto- ja informaatioalalla edellyttää hyvää teoreettista osaamista, kykyä tiedon soveltamiseen ja alan kehityksen jatkuvaa seuraamista. Kirjastoalalle työllistyminen edellyttää tieto- ja kirjastoalan perustutkintoa, ammattitutkintoa tai korkeakoulututkintoa, johon sisältyy kirjasto- ja informaatioalan opintoja. On tärkeää huolehtia korkeakoulutettujen kirjastoammattilaisten määrän lisäämisestä henkilöstössä.

Lähialat

Arkistoala. Asiakirjahallinto. Kustannusala. Kulttuuriala.

Kirjasto- ja tietopalveluala