Kustannusala

Johdanto

Kustantamista tehdään kirjojen, lehtien, sanomalehtien ja monien muiden painotuotteiden sekä tallenteiden parissa. Kirjojen kustantamiseen erikoistuneiden kustantamoiden tuotteet ovat kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta, oppikirjoja ja sarjakuvia. Kirjan tie käsikirjoituksesta painotuotteeksi on pitkä prosessi, johon osallistuu kirjailijan lisäksi useita eri ammattilaisia. Yhteistyön tuloksena syntyvän kirjan lukeva yleisö löytää kirjoja myyvistä liikkeistä sekä kirjastojen hyllyiltä.

Tuotteet ja palvelut

Kaunokirjallisuutta, sarjakuvia, tietokirjoja ja oppikirjoja

Kustantamoilla on keskeinen rooli kustannustoiminnassa, sillä ne ovat yrityksiä, jotka hankkivat, painattavat ja markkinoivat kirjailijoiden ja muiden kirjantekijöiden teoksia. Teokset voivat olla kauno- tai tietokirjallisuutta, oppikirjoja tai sarjakuvia. Eri lukijaryhmille tarjotaan tuotteita myös sähköisessä muodossa sekä äänikirjoina.

Maassamme toimii muutama suuri ja keskisuuri kustantamo sekä lukuisia pieniä. Suomen Kustannusyhdistys ry:hyn kuuluu yli 100 kirjankustantajaa. Näiden kustantamoiden yhteenlaskettu osuus maamme kaupallisesti kustannetuista kirjanimikkeistä on noin 80 prosenttiaja kirjamyynnistä yli 90 prosenttia.

Suuret kustantamot kuuluvat mediakonserneihin. Ne kustantavat yleensä monenlaista kirjallisuutta kotimaisesta ja käännetystä kaunokirjallisuudesta tieto- ja oppikirjoihin. Ne pystyvät julkaisemaan vuosittain paljon kirjanimikkeitä, jolloin joukkoon valikoituu todennäköisesti myös hyvin myyviä nimikkeitä.

Suuret kustantamot pystyvät halutessaan julkaisemaan myös merkittävää kirjallisuutta, joka ei aina ole taloudellisesti kannattavaa. Kyse voi olla tietynlaisesta kulttuuritehtävän täyttämisestä tai sitten lupaavan kirjailijan tuomisesta yleisön tietoisuuteen tulevaisuutta ajatellen.

Kirja on taloudellisesti arvaamaton tuote, mutta markkinoinnilla kirjoille voidaan luoda näkyvyyttä ja kysyntää. Suuret kustantamot pystyvät mediakonsernien osina ja isompien taloudellisten resurssiensa avulla tehokkaasti markkinoimaan kirjojaan ja kirjailijoitaan mediassa ja eri tapahtumissa.

Kilpailu kustannusalalla on kovaa. Pienten kustantamoiden on erottauduttava joukosta sekä tuotteillaan että brändillään pärjätäkseen markkinoilla. Pienten kustantamoiden linjana on usein kirjallisuus, joka kiinnostaa omistajia itseään tai mihin heillä on asiantuntemusta.

Pienet kustantamot voivat olla erikoistuneita esimerkiksi autoalan, ilmailualan, musiikin, juridiikan, taloushallinnon, lääketieteen, tieteen, rakennusalan tai kristilliseen kirjallisuuteen. Ne voivat julkaista myös vain tietynlaista kauno- tai tietyn alan tietokirjallisuutta. Osa pienistä toimii silti yleiskustantamoina, jotka julkaisevat kaikenlaista kirjallisuutta.

Pienten kustantamoiden etuja ovat joustavuus ja nopealiikkeisyys sekä organisaation keveys ja vähäinen byrokratia, mutta tuotteiden markkinointi voi koitua ongelmaksi näkyvän mainonnan kalleuden vuoksi. Pienemmillä yrityksillä ei myöskään yleensä ole varaa kustantaa kannattamattomia kirjoja.

Vuosittain Suomessa ilmestyy runsaasti uusia kirjoja lukijoiden iloksi. Kirjoja myös ostetaan melko tasaisesti kirjakauppojen, kirjakerhojen ja muiden kirjoja myyvien liikkeiden kautta.

Käsikirjoituksesta kaupan hyllylle

Kirjailija tekee varsinaisen luovan työn eli kirjoittaa teoksen. Kirjoittamistyö saattaa kestää useita vuosia, ja siihen kuuluu varsinaisen kirjoittamisen lisäksi ideointia, aiheen kehittelyä ja aineiston keräämistä. Tietokirjojen kohdalla taustatyössä korostuu tutkimuksiin perehtyminen. Saatuaan tekstinsä valmiiksi, kirjailija lähettää sen yhdelle tai useammalle kustantajalle saadakseen sen julkaistuksi.

Kustantamossa kustannustoimittaja lukee käsikirjoituksia, arvioi niitä ja valikoi niistä julkaisukelpoiset. Kustantamoilla riittää valinnan varaa, sillä niille tarjotaan vuosittain satoja käsikirjoituksia. Vain noin prosentti käsikirjoituksista hyväksytään kustannusohjelmaan ja päätyy aikanaan julkaistuksi kirjaksi.

Jos kirjailijan käsikirjoitus hyväksytään kustannusohjelmaan, niin siitä tehdään kustannussopimus, jonka jälkeen käsikirjoitusta ryhdytään työstämään. Tällöin kustannustoimittajan rooli on palautteen antaminen sisällöstä, rakenteesta ja kielestä sekä kannustaminen, kirjailijan taas kirjoittaminen.Tieto-, oppi- ja sanakirjoja laaditaan usein työryhmissä, koska kirjoittajia ja asiantuntijoita on tavallisesti useita ja taustatyötä paljon.

Kustantamoissa työskentelee myös kustannuspäälliköitä, jotka vastaavat tavallisesti oman alueensa, esimerkiksi kotimaisen kaunokirjallisuuden kustannusohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä kustannustoimittajien kanssa. He pitävät myös yhteyksiä kirjailijoihin sekä voivat osallistua myös kirjojen markkinointiin.

Kun käsikirjoitus on valmis ja kirjaan mahdollisesti tarvittava kuvitus on hankittu graafikoilta, piirtäjiltä, valokuvaajilta tai kuvatoimistoilta, aineisto siirtyy taittajalle/graafikolle. Hän tekee taiton eli sijoittelee tekstit ja kuvat sivuille sekä suunnittelee toisinaan myös kirjan kannen.

Kirjan markkinointi alkaa hyvissä ajoin, usein jo ennen kuin käsikirjoitus on saanut lopullisen muotonsa. Kustantamoilla on omat markkinoinnista vastaavat henkilönsä, kuten markkinointijohtajat, markkinointi- ja myyntipäälliköt, tuoteryhmäpäälliköt jne. Myös kustannustoimittajat voivat osallistua kirjan markkinointiin laatimalla esimerkiksi kirjojen kansitekstejä sekä esittelyjä. Myynnin vuoksi tekstien on oltava kiinnostavia.

Taittajalta/graafikolta painovalmis aineisto siirtyy tiedostoina kirjapainoon. Kirjapainossa kirja painetaan, sidotaan tai nidotaan, viimeistellään ja pakataan. Valmiiden kirjojen jakelun myyntipisteisiin sekä varastoinnin hoitaa tavallisesti kirjavälitys.Asiakas voi ostaa kirjan kirjakaupasta, muusta kirjoja myyvästä liikkeestä, kirjakerhon kautta tai lainata sen kirjastosta.

Työpaikat

Kustantamot (kustannustalot), graafisen suunnittelun toimistot, kirjapainot, kirjavälitys, kirjakaupat ja kirjakerhot.

Ammatit

Kirjailija, tietokirjailija, oppikirjan tekijä, kustantaja, kustannuspäällikkö, kustannustoimittaja, kirjallisuuden kääntäjä, graafikko, taittaja, sarjakuvantekijä, sarjakuvanpiirtäjä, piirtäjä, valokuvaaja.

Koulutus

Kirjoittajakoulutusta järjestetään eri koulutustasoilla kansanopistoista yliopistoihin. Koulutusmuodot vaihtelevat lyhytkursseista ylemmän korkeakoulututkinnon syventäviin opintoihin.

Jyväskylän yliopistossa kirjoittaminen on kirjallisuuden syventävien opintojen linja. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri.

Turun yliopistossa voi opiskella luovaa kirjoittamista sivuaineena.

Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia järjestää kirjoittajakoulutusta.

Kirjoittamisen perus- ja aineopintoja järjestetään avoimessa yliopistossa Helsingissä ja Jyväskylässä.

Kriittisen korkeakoulun kirjoittajakoulussa opetetaan luovaa kirjoittamista.

Kirjoittajakoulutusta järjestetään myös mm. Oriveden opistossa, jossa toimii myös kirjoittajalukio.

Kustannustoimittajista monet ovat valmistuneet yliopistosta pääaineenaan kirjallisuus tai suomen kieli. Alempi korkeakoulututkinto on humanististen tieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri.

Kustannustoimittajien yhdistys ry järjestää jäsenilleen alan koulutusta.

Yliopistoissa voi opiskella graafista suunnittelua. Koulutusta järjestetään Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa sekä Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnassa. Alempi korkeakoulututkinto on taiteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella viestintää suuntautuen graafiseen suunnitteluun. Tutkintonimike on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto medianomi (AMK).

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös muotoilua suuntautuen graafiseen muotoiluun. Tutkintonimike on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto muotoilija (AMK).

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto graafiseen suunnitteluun suuntautuen. Tutkintonimike on media-assistentti.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa myös kuvallisen ilmaisun perustutkinto graafiseen suunnitteluun suuntautuen. Tutkintonimike on kuva-artesaani.

Perustutkinnot voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto sekä audiovisuaalisen viestinnän erikoisammattitutkinto.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Sarjakuvataiteen koulutusta järjestetään eri oppilaitoksissa, mm. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa, Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituutissa, Muurlan opistossa, Limingan taidekoulussa, Oriveden opistossa sekä avoimessa yliopistossa.

Työllisyys

Kustannusalan työpaikat ovat pääasiassa kustantamoissa. Suomen Kustannusyhdistykseen kuuluu yli 100 kirjankustantajaa, jotka työllistävät välittömästi kustannustoiminnassa noin 1 000 henkilöä. Kaikki kustantamot eivät kuulu yhdistykseen, joten alalla työskentelevien määrä on suurempi. Kustantamoiden henkilöstön määrä on koko ajan vähentynyt viime vuosina.

Työpaikoista on kova kilpailu kustannusalalla. Paikkoja ilmoitetaan melko harvoin avoimiksi, ja niihin on paljon hakijoita. Kustannusalalle pyrkii erityisesti yliopistoista valmistuneita. Esimerkiksi kustannustoimittajaksi ei ole virallista tutkintoa, minkä vuoksi tehtävään voidaan pyrkiä erilaisilla koulutustaustoilla.

Työllistyminen kustannustoimittajaksi on vaikeaa. Kustannustoimittajina, kääntäjinä ja graafisen suunnittelun tehtävissä työskennellään usein freelance-pohjalta ammatinharjoittajina. Freelancet tekevät töitä yleensä useammalle toimeksiantajalle, jotka ovat kustantamoja. Ammatinharjoittajat ovat yrittäjiä. Toimeentulo edellyttää riittävästi toimeksiantoja sekä kannattavia palkkioita.

Suomen Kirjailijaliittoon kuuluu noin 740 kirjailijaa. Kaikki maamme kirjailijat eivät kuitenkaan ole järjestäytyneet liittoon. Kirjailijan on Suomessa erittäin vaikeaa elättää itsensä pelkällä kirjallisella työllä. Useimmilla kirjailijoilla onkin jokin toinen työ kirjailijan työn ohessa. Suomen tietokirjailijat ry:ssä on yli 3 100 jäsentä.

Sarjakuvantekijät ry:hyn kuuluu noin 150 sarjakuvantekijää, jotka ovat koko- tai osa-aikaisia sarjakuvapiirtäjiä, -käsikirjoittajia, -tekstaajia tai -kääntäjiä. Sarjakuvia tekemällä saa maassamme toimeentulonsa vain muutama ammattilainen. Toimeentulon lähteenä on usein jokin muu työ, esimerkiksi kuvitustyöt, graafinen suunnittelu tai taittotyöt.

Kustannusala työllistää kustantamoiden lisäksi myös välillisesti esimerkiksi kirjapainoissa, logistiikkayhtiöissä, kirjakaupoissa ja kirjastoissa.

Kehitysnäkymät

Kustannusalan kehitykseen vaikuttavat digitalisoituminen, internet ja globalisaatio. Talouden suhdannevaihtelut heijastuvat kustannusalaan kirjamyynnin kautta. Myyntiin vaikuttavat mm. kuluttajien tekemät kirjaostokset, kuntien oppimateriaalihankinnat sekä niiden myöntämät kirjastomäärärahat. Mahdollinen kirjojen arvonlisäveron nosto korottaisi kirjojen hintoja ja saattaisi vähentää kirjojen myyntiä, ja myös lukemista.

Kustannusala kilpailee tuotteillaan ihmisten vapaa-ajankäytöstä. Kirjojen myynti edellyttää puolestaan lukemisen suosion säilymistä. Kirjan lukeminen vaatii suhteellisen paljon aikaa ja paneutumista verrattuna moniin muihin vapaa-ajan aktiviteetteihin. Nähtäväksi jää etenkin, minkälainen lukuinto on nuoremmilla, tietokoneisiin, internetiin ja digitaalisiin peleihin tottuneilla sukupolvilla.

Sähköinen kirja (e-kirja) yleistyy lukulaitteiden kehittyessä ja sisältötarjonnan lisääntyessä. Perinteinen kirja ja sähköinen kirja tulevat kuitenkin todennäköisesti elämään vielä pitkään rinnakkain, sillä perinteisen kirjan suosio on suuri.

Kehityssuuntana on, että suuret kustantamot suurenevat ja pieniä syntyy lisää. Mediakonserneihin kuuluvat suuret kustantamot laajentuvat ostamalla pienempiä kustantamoja tai niiden liiketoiminta-alueita eri maissa. Pienet kustantamot toimivat pääsääntöisesti suurempien kustantamoiden väliin jäävillä kirjallisuuden erikoisalueilla.

Kustannustoiminta on paitsi kulttuurityötä, myös liiketoimintaa, jonka on oltava kannattavaa. Kustantamoissa on kannattavuussyistä vähennetty henkilöstöä, mikä on sekä lisännyt henkilöstön työmääriä että luonut markkinoita freelance-työlle.

Lähialat

Graafinen ala, graafinen teollisuus, toimitus- ja tiedotustyö, kirjasto- ja tietopalveluala sekä muut kulttuurialat.

Kustannusala