Muotoiluala

Johdanto

Muotoilijoiden työ näkyy päivittäin lukemattomissa arjen esineissä ja ympäristöissä. Muotoilussa suunnitellaan esineiden ja tuotteiden muoto, ulkoasu ja käytettävyys, minkä lisäksi muotoilu voi olla myös niiden toteutusta tai valmistusta. Muotoilu voi kohdistua yhtä hyvin myös esimerkiksi erilaisiin palveluihin ja brändeihin.

Tuotteet ja palvelut

Tuotteiden, palveluiden ja tilojen suunnittelua

Muotoilualalla suunnitellaan tuotteita ja palveluja julkisen sektorin sekä esimerkiksi teknologiateollisuuden, rakennusteollisuuden, huonekaluteollisuuden, vaatetusteollisuuden ja autoteollisuuden tarpeisiin.

Tavoitteena on tuottaa tarkoituksenmukaisempia palveluja ja tuotteita sekä entistä viihtyisämpi ja toimivampi ympäristö. Suunnitelluilta tuotteilta odotetaan laatua, kestävyyttä, hyvää käytettävyyttä ja esteettisyyttä. Muotoilulla on myös suuri vaikutus tuotteen pärjäämiselle kilpailussa.

Suunnittelun lopputuote voi olla teolliseen sarjavalmistukseen ja tuotantoon päätyvä tuote tai palveluun liittyvä toimintakonsepti. Tuotteet voivat olla esimerkiksi autoja, puhelimia, teollisuudessa käytettäviä koneita ja laitteita, vaatteita, sisustuksia, laitteiden käyttöliittymiä, koruja tai lasiesineitä.

Esinemuotoilu voidaan jaotella käsityömuotoiluun (taideteollinen muotoilu) ja teolliseen muotoiluun, mutta raja on häilyvä. Käsityömuotoilu on pääasiassa taiteellisten käyttöesineiden tai koriste-esineiden suunnittelua ja valmistamista. Teollinen muotoilu on sovellettua taidetta, jossa huomioidaan tuotesuunnittelun esteettiset, kaupalliset ja taloudelliset tekijät.

Palvelumuotoilu on yritysten palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua. Palvelukokonaisuudella pyritään vastaamaan käyttäjien tarpeisiin sekä palvelun tarjoajan liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. Palvelukokemukseen vaikuttavat esimerkiksi asiakaspalvelu, yrityksen sisustus sekä verkkosivusto ja mainokset lehdissä.

Muotoilualalla toimitaan teollisen muotoilun, graafisen muotoilun, kaluste- ja sisustussuunnittelun, vaate- ja tekstiilimuotoilun sekä taideteollisen muotoilun kuten koru-, keramiikka- ja lasimuotoilun eri tehtäväalueilla, jotka vaihtelevat varsinaisesta suunnittelusta tuotekehittelyyn, muotoilujohtamiseen ja markkinointiin.

Alan ammattitaitoa on kriittinen ja monipuolinen taito tarkastella tuotteita, niiden käyttäjiä ja käyttöympäristöjä. Abstraktien ideoiden muuttaminen tuotteiksi ja palveluiksi edellyttää suunnittelijoilta ja muotoilijoilta luovuutta, visuaalista ja teknistä hahmotuskykyä, monialaisten kokonaisuuksien hallintaa sekä pitkäjännitteistä työskentelyä. Ydinosaamista on suunnitteluprosessin vetäminen usein ryhmätyönä ja muotoilutyön koordinointi.

Teollinen muotoilu

Teollisessa muotoilussa suunnitellaan tai muotoillaan teollisesti valmistettavia tuotteita ja niihin liittyviä palveluita. Suunnittelu kohdistuu tuotteen ulkoasuun, toiminnallisuuteen ja käytettävyyteen. Tavoitteena on mahdollisimman ymmärrettävä ja helppokäyttöinen palvelu tai tuote.

Teollinen muotoilu on osa tuotekehitystä. Teollisessa muotoilussa huomioidaan myös tuotteen valmistettavuus. Tavoitteena on tuote, jossa yhdistyvät käyttäjälähtöiset, tuotannolliset ja taloudelliset arvot.

Suunnitellut tuotteet voivat olla esimerkiksi autoja, traktoreita, työkaluja, liikennevälineitä, elektronisia laitteita, puhelimia, tietokoneohjelmistoja, apuvälineitä, teollisuudessa käytettävät koneita ja laitteita, rakennusosia tai vaikkapa lasten leikkitelineitä.

Tuotesuunnittelun lisäksi tehdään esimerkiksi laitteiden käyttöliittymäsuunnittelua, tuoteinnovointia, palvelukonseptien suunnittelua ja tutkimusta. Muotoiltava palvelu voi olla esimerkiksi tuotteeseen liittyvä oheispalvelu, kuten verkossa toimiva huoltokäsikirja. Teollisen muotoilun toimistojen palveluja käytetään myös yrityskuvan ja tuotebrändin suunnittelussa. Muotoilu yksilöi tuotteet, joiden välityksellä yritysimago välittyy kuluttajille.

Graafinen muotoilu

Graafinen muotoilu tai graafinen suunnittelu on keskeinen osa visuaalista kulttuuria ja viestintää. Graafinen muotoilu kohdistuu mm. kirjoihin, sanoma- ja aikakauslehtiin, mainoksiin, esitteisiin, julisteisiin ja verkkosivuihin, mutta myös yhtä hyvin pakkauksiin, etiketteihin, liikennemerkkeihin, opasteisiin ja näyttelyihin.

Yritysgrafiikka on yritysten ja yhteisöjen ilmeiden kuten liikemerkkien sekä verkkosivujen ja viestintä- ja tiedotusmateriaalin suunnittelua. Julkaisugrafiikka käsittää kirjojen ja lehtien ulkoasusuunnittelun ja toteuttamisen painettuun ja sähköiseen mediaan. Julkaisugrafiikkaan kuuluu myös kuvajournalismi ja informaatiografiikka.

Mainonnan suunnittelu kattaa markkinointiviestinnän luovan suunnittelun eri medioihin. Työ voi liittyä esimerkiksi tuote- ja palvelubrändien rakentamiseen tai mainoskampanjoiden suunnitteluun.

Kuvittaminen on taiteellista työskentelyä, joka liittyy julkaisujen, mainonnan ja yritysilmeiden graafiseen suunnitteluun. Lisäksi sillä on merkittävä rooli lastenkirjallisuuden, animaatioiden ja sarjakuvataiteen tuottamisessa.

Sisustusarkkitehtuuri ja kalustesuunnittelu

Sisustusarkkitehtuurissa ja kalustesuunnittelussa luodaan ja suunnitellaan erilaisia tila- ja kalustekonsepteja ja ratkaisuja. Tavoitteena on luoda toimeksiantajan ja käyttäjän tarpeisiin sopivia tarkoituksenmukaisia ja viihtyisiä työ- ja toimintaympäristöjä.

Työ kohdistuu asuntojen, työtilojen, liiketilojen ja julkisten tilojen sekä niiden toimintojen, sisustusten ja valaistuksen suunnitteluun sekä kalusteisiin ja huonekaluihin. Kasvava alue on tilojen käyttömuutokset esimerkiksi toimistoista asunnoiksi.

Sisustus- ja kalustesuunnittelulla pyritään parantamaan ympäristön hyvää laatua ja säilyttämään sen kulttuurisia arvoja. Suunnittelussa on huomioitava paitsi ihmisten hyvinvointia edistävät näkökohdat, myös taiteellisuus, ekologisuus ja taloudellisuus.

Tekstiili- ja vaatetussuunnittelu

Tekstiilisuunnittelu kohdistuu tekstiilituotteisiin, vaatetus- ja sisustustekstiileihin sekä erilaisiin pintamateriaaleihin. Vaatetussuunnittelu on erilaisten vaatteiden ja mallistojen suunnittelua, joka voi kohdistua yhtä hyvin arkisiin vaatteisiin, muotivaatteisiin, työasuihin, esiintymisasuihin kuin urheiluvaatteisiinkin.

Sisustamisessa tekstiilejä käytetään mm. kodeissa käyttötekstiileinä, julkisten tilojen taiteena ja akustisina pintoina sekä rakennetun ympäristön innovatiivisena osana.

Tekstiilien ja vaatteiden muotoilulla voidaan vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja tilojen viihtyisyyteen. Suunnittelussa on huomioitava myös tuotteen valmistettavuuteen liittyvät seikat sekä asiakaslähtöisyys, kaupallisuus, ympäristöasiat ja valmistuksen eettisyys.

Taideteollinen muotoilu

Taideteollinen muotoilu käsittää perinteisen materiaalipohjaisen taidekäsityön. Alan muotoilijat, suunnittelijat ja taiteilijat suunnittelevat ja valmistavat erilaisista materiaaleista taideteoksia ja käyttöesineitä, jotka voivat olla esimerkiksi lasiesineitä tai koruja.

Käsityömuotoilijat ovat usein keskittyneet johonkin materiaaliin, kuten puuhun, lasiin, keramiikkaan, metalleihin, jalometalleihin tai tekstiileihin. Työskentely tapahtuu usein yksin, muotoilijan omien päämäärien ohjaamana.

Lähtökohtana on korkealuokkainen uniikki- ja pientuotanto sekä markkinalähtöinen sarjatuotanto.

Työpaikat

Yrittäjinä. Ammatinharjoittajina. Muotoilutoimistot. Suunnittelutoimistot. Designtoimistot. Konsulttitoimistot. Insinööritoimistot. Sisustusarkkitehtitoimistot. Teollisuus. Kaupan ala. Viestintäalan yritykset. Oppilaitokset. Tutkimuslaitokset. Yliopistot.

Suomalaiset muotoilutoimistot ovat kooltaan pieniä, sillä henkilöstön määrä on keskimäärin vain 3-5 henkeä. Suuri osa toimistoista on yhden hengen toimistoja. Suurimmissa yrityksissä voi olla omia nk. inhouse-muotoilijoita ja muotoiluosasto tai muotoilutiimi.

Ammatit

Muotoilija. Teollinen muotoilija. Designer. Suunnittelija. Tuotesuunnittelija. Sisustusarkkitehti. Sisustussuunnittelija. Kalustesuunnittelija. Huonekalusuunnittelija. Tekstiilisuunnittelija. Tekstiilitaiteilija. Pukusuunnittelija. Vaatesuunnittelija. Neulesuunnittelija. Mallisuunnittelija. Mallistosuunnittelija. Mallistokoordinaattori. Jalkinesuunnittelija. Kenkäsuunnittelija. Keramiikkasuunnittelija. Keramiikkamuotoilija. Keramiikkataiteilija. Lasimuotoilija. Lasitaiteilija. Korumuotoilija. Graafinen suunnittelija. Visuaalinen suunnittelija. Pakkausmuotoilija. Brändimuotoilija. Tuotekehittäjä. Tuotepäällikkö. Muotoilujohtaja. Designjohtaja. Sisäänostaja. Ostaja. Muotoilukonsultti. Konsultti. Yrittäjä. Ammatinharjoittaja.

Muotoilualalla voidaan työskennellä myös muilla ammatti- ja tehtävänimikkeillä sekä esimerkiksi markkinoinnin ja johtamisen tehtäväalueilla.

Koulutus

Yliopistoissa voi opiskella muotoilua. Opinnoissa voi suuntautua kalustesuunnitteluun, keramiikka- ja lasitaiteeseen, sisustusarkkitehtuuriin ja huonekalusuunnitteluun, taideteolliseen muotoiluun, sisustus- ja tekstiilimuotoiluun, vaatetussuunnitteluun, tekstiilitaiteeseen, vaatetussuunnitteluun ja pukutaiteeseen, teolliseen muotoiluun, tilasuunnitteluun, graafiseen suunnitteluun sekä audiovisuaaliseen mediakulttuuriin.

Koulutusta järjestetään Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa sekä Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnassa. Alempi korkeakoulututkinto on taiteen kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on taiteen maisteri.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella muotoilua. Opinnoissa voi suuntautua teolliseen muotoiluun, kaluste- ja sisustussuunniteluun, keramiikka- ja lasimuotoiluun, tuote-, kaluste-, pakkaus-, tekstiili- ja vaatemuotoiluun sekä kiviesine- ja korumuotoiluun, teatteripuvustukseen, graafiseen suunniteluun, jalkine-, keramiikka-, lasi-, nahka-, neule-, tekstiili- ja vaatetussuunnitteluun.

Tutkintonimike on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto artenomi (AMK) tai muotoilija (AMK).

Viestintää opiskellen voi suuntautua esimerkiksi digitaaliseen viestintään ja graafiseen viestintään. Tutkintonimike on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto medianomi (AMK).

Vaatetusalaan suuntautuen tutkintonimike on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto vestonomi (AMK).

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, jossa voi suuntautua tuotteen suunnitteluun ja valmistukseen tai ympäristön suunnitteluun ja rakentamiseen. Tutkintonimike on artesaani.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa myös kuvallisen ilmaisun perustutkinto, jossa voi suuntautua esimerkiksi graafiseen suunnitteluun. Tutkintonimike on kuva-artesaani.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa myös painoviestinnän perustutkinto suuntautuen ulkoasun toteutukseen. Tutkintonimike on painotuoteassistentti.

Perustutkinnot voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös esimerkiksi hopeasepän, kaivertajan, keramiikkakisällin, kultasepän, käsityöntekijän, lasinpuhaltajakisällin, sisustusalan ja tekstiilialan ammattitutkinnot sekä mm. keramiikkamestarin, lasinpuhaltajamestarin, sisustusalan ja verhoilijamestarin erikoisammattitutkinnot.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Työllisyys

Muotoilualalla työskentelee yhteensä noin 19 600 henkilöä. Muotoiluintensiivisessä teollisuudessa työskentelee noin 17 000, ja muotoilutoimistot eli muotoilun palveluyritykset työllistävät graafisessa muotoilussa, sisustussuunnittelussa ja teollisessa muotoilussa noin 1 800 henkilöä (v. 2017). Muotoilu työllistää myös yritysmuotoisessa taiteellisessa toiminnassa.

Työpaikkoja on esimerkiksi muotoilu-, sisustusarkkitehti-, insinööri- ja konsulttitoimistoissa sekä teollisuuden ja kaupan alan yrityksissä. Graafinen suunnittelu työllistää suunnittelutoimistoissa, viestintätoimistoissa, mainostoimistoissa, painotaloissa ja median palveluksessa. Työpaikat sijaitsevat pääosin Etelä-Suomessa, erityisesti Helsingissä.

Yrittäjyys on muotoilualla yleistä. Muotoilijoita, suunnittelijoita ja konsultteja toimii paljon yrittäjinä, jotka tekevät muotoilua tai suunnittelua alihankintana muun muassa teknologiateollisuuden ja palvelualojen yrityksille. Tyypillisesti oman yritystoiminnan tai konsulttityön lisäksi tehdään alan opetustyötä. Suuri osa alan yrityksistä on pieniä.

Muotoilualalla esiintyy paljon työttömyyttä. Työllisyystilannetta heikentää se, että alalle on koulutettu enemmän kuin työmarkkinat vetävät, eikä kaikille riitä alan töitä. Työllistymiseen vaikuttaa oma koulutus, työkokemus ja ansioituminen alalla. Nimekkäiden muotoilijoiden ja suunnittelijoiden työllistyminen eroaa suuresti vastavalmistuneiden työllistymisestä, joka on usein heikkoa.

Työllisyys on heikentynyt viime vuosina johtuen muotoiluintensiivisen teollisuuden supistuksista. Suhteellisesti eniten työllisyys on heikentynyt huonekalujen, nahkatuotteiden ja kultasepän tuotteiden valmistuksessa. Sen sijaan muotoilualan palveluyrityksissä ja taiteellisessa yritystoiminnassa työllisyys on jonkin verran parantunut.

Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat herkästi muotoilualan yritysten palveluiden kysyntään kotitalouksien ja asiakasyritysten sekä kuntien ja valtion organisaatioiden tekemien muotoiluun liittyvien hankintojen kautta. Kysynnän ja toimeksiantojen vähentyessä työn tarve vähenee ja työllisyys heikkenee.

Kehitysnäkymät

Muotoilualan kehitykseen vaikuttavat esimerkiksi yleinen taloustilanne, joka heijastuu muotoilualan yritysten toimintaan yritysasiakkaiden tilausten määrinä, julkisten hankintojen määrä, poikkitieteellisyys tuotekehityksessä, muotoilun käytön laajentuminen teollisuudesta ja taideteollisuudesta muille toimialoille sekä immateriaalisen suunnittelun kasvu, jolloin tehdään esimerkiksi palveluiden, prosessien tai strategioiden suunnittelua. 

Muotoilutoimistoilta edellytetään yhä enemmän markkinoiden tuntemusta, näkemystä tuotteista ja palveluista sekä brändien suunnittelutaitoa. Tuotteiden ja palveluiden helppokäyttöisyyden, ymmärrettävyyden ja käyttäjälähtöisyyden tarve korostuu. Tuotteet on osattava suunnitella alusta asti tietyille käyttäjäryhmille. 

Muotoilu on yrityksille merkittävä kilpailutekijä, sillä tehokkaasti muotoilua hyödyntävät yritykset menestyvät keskimääräistä paremmin. Muotoilua hyödynnetään eniten teollisuudessa ja vähiten rakennusalalla. Muotoilualan ylivoimaisesti suurin toimija ovat muotoiluintensiiviset toimialat, joiden yritykset hyödyntävät muotoiluosaamista esimerkiksi tekstiilien, käyttöesineiden ja huonekalujen valmistuksessa. 

Digitaalinen muotoilu on seuraavaksi suurin toimiala, jolla tehdään tietokonepelien ja muiden ohjelmistojen kustantamista ja ohjelmistojen suunnittelua ja valmistusta. Muotoilun palveluyritykset eli muotoilutoimistot eroavat muotoiluintensiivisestä tuotteiden valmistuksesta siten, että niillä ei tavallisesti ole tuotannollista toimintaa, vaan ne välittävät osaamistaan asiakkaille. Taiteellinen toiminta on muotoilun pienin toimiala. 

Valmistavan teollisuuden vähentyminen ja palveluliiketoiminnan kasvu näkyy tilauksissa. Muotoilua voidaan hyödyntää yksityisissä ja julkisissa palveluissa sekä esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa. Palvelumuotoilulla voidaan etsiä ratkaisuja esimerkiksi terveys- ja hyvinvointi- sekä hallintopalveluihin. Suunnittelun lisäarvo on yhä enemmän aineetonta, kuten asiakaslähtöisyys, brändi ja palvelukonsepti. 

Muotoilua käytetään entistä enemmän myös tuotantosuunnittelussa ja markkinoinnin suunnittelussa. Muotoilu auttaa löytämään uusia toimintatapoja esimerkiksi logistisiin ongelmiin. Kansainväliset markkinat ja kilpailun kiristyminen lisäävät strategisen muotoilun käyttöä yrityksissä, jolloin muotoiluosaaminen huomioidaan yrityksen toiminnassa sen ydintoimintoihin liittyvänä suunnittelun erityisosaamisalueena. 

Muotoilutoimistoista suuri osa on edelleen pieniä yrityksiä. Suuremmat muotoilutoimistot pystyvät tarjoamaan monenlaista osaamista asiakkaille. Verkostoitumisen avulla yritykset voivat yhteistyöllä löytää ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin, joihin yksittäisen yrityksen osaaminen ei riitä. Muotoilualan yritysten keskeisin kehittämistarve kohdistuu markkinoinnin ja myynnin edistämiseen. 

Kansainvälisessä toimintaympäristössä muotoilun osaamisvaatimukset kasvavat. Alalla edellytetään yhä laaja-alaisempaa muotoiluosaamista, mutta myös erikoistumista sekä rinnakkaisten tieteenalojen ymmärrystä. Yhä enemmän tarvitaan myös kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta. Tuotekehitykseen osallistuvat yhteistyössä muotoilijat ja muut tuotekehittäjät esimerkiksi tekniikan aloilta.

Lähialat

Käsityöala. Teollisuus. Kaupan ala. Viestintäala.  

Muotoiluala