Käsityöala

Johdanto

Käsityöalalla suunnitellaan ja valmistetaan tuotteita sisustukseen, vaatetukseen ja elinympäristöön. Käsityöläinen vastaa yleensä koko tuotteen valmistamisesta, raaka-aineista lopulliseksi tuotteeksi. Suomessa käsityön ammattilaiset toimivat mm. puu-, metalli-, tekstiili-, vaatetus-, koru-, keramiikka-, kivi-, rakennus- ja konservointialoilta. Käsityöammateissa korostuvat yksilöllinen tekeminen, kädentaidot sekä tuotteiden korkeatasoinen suunnittelu ja valmistus. Työtä tehdään usein perinteiseen työtapaan pohjautuvalla tekniikalla käsillä, mutta myös erilaisilla työkaluilla ja koneilla.

Tuotteet ja palvelut

Tyypillisiä käsityöaloja ovat esimerkiksi entisöinti, keramiikka-ala, kirjansidonta, kiviala, jalometalliala, kelloala, lasiala, maalausala, mallinrakennus, metalliala, nahka- ja turkisala, näyttelyala, puuala, rakennusala, saamenkäsityöala, soitinrakennus, tekstiiliala, vaatetusala, veneenrakennus ja ympäristöala.

Kaikelle käsityölle on ominaista pientuotanto. Käsityöläinen suunnittelee, valmistaa ja markkinoi tuotteita. Hän valmistaa käsityövälineillä tai koneellisesti ainutkertaisia kappaleita tai pienissä sarjoissa käyttö- ja koriste-esineitä, tekstiilejä, metallituotteita jne.

Käsityöläiset toimivat yleensä pienyrittäjinä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina. He vastaavat itse raaka-aineiden hankinnasta sekä tuotteen valmistamisesta tekemällä tilaustöitä tai myymällä tuotteensa suoraan ostajille.

Hyvältä käsityöläiseltä vaaditaan pitkää käytännön kokemusta, mutta myös taiteellista lahjakkuutta. Luovuus on kädentaitojen ohella tärkeää. Alan ammattilainen joutuu hallitsemaan monia erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja -menetelmiä. Alalla toimitaan myös suomalaisen kulttuurin säilyttämiseksi kansainvälistyvässä maailmassa, ja siksi perinteisillä työtavoilla ja -menetelmillä sekä niiden hallitsemisella on suuri merkitys.

Tavoitteena on saada aikaan entistä viihtyisämpi, esteettisempi, toimivampi ja terveellisempi esinemaailma ja ympäristö. Alalla arvostetaan ihmisen kokonaisvaltaista kehitystä, yksilöllisyyttä, vastuullisuutta, omatoimisuutta, aloitteellisuutta ja luovuutta.

Alalla pyritään asiakaslähtöiseen palveluhenkisyyteen ja tulokselliseen yhteistoimintaan eri tahojen kanssa. Ympäristömyönteinen tuotesuunnittelu, tuotteiden elinkaaren huomioiminen ja oikeiden raaka-aineiden valinta ovat sekä alan arvoja että myös kilpailuvaltteja.

Tuotteiden korkea laatu, käyttökelpoisuus, taloudellisuus, kestävyys, kauneus sekä sopusointu tuotteiden valmistajan, käyttäjän ja ympäristön välillä tukevat kulttuurista, sosiaalista, ekonomista ja ekologista kehitystä.

Lasiala

Lasin valmistus on vanha käsityöammatti, jossa voi suuntautua lasinpuhallukseen, neon- ja laboratorio-lasinpuhallukseen, lasinhiontaan, tasolasitöihin ja koristelasitukseen. Suomessa vain muutama suurehko tehdas valmistaa käyttö- ja taidelasiesineitä. Valtaosa yrityksistä on pieniä ja melko nuoria verstaita, joissa lasinpuhaltajat työskentelevät itsenäisinä yrittäjinä.

Puusepänala

Valtaosa puusepänalan tuotannosta on huonekalujen ja kalusteiden valmistusta. Puusepänteollisuus on pienyritysvaltaista lukuun ottamatta muutamaa keskisuurta ja suurta alan yritystä.Puuseppiä työskentelee huonekalu- ja kalusteteollisuuden rinnalla myös itsenäisinä käsityöläisinä, jotka valmistavat ja korjaavat huonekaluja ja muita puuesineitä. Alihankintatöiden lisäksi yritykset tekevät tilaustöitä ja hoitavat niihin liittyvät asennustehtävät.

Puualaan läheisesti kuuluvia aloja ovat koristeveisto sekä näyttely- ja messurakenteiden ja lavasteiden tekeminen. Koristeveistoa käytetään esimerkiksi huonekaluissa, sisustuksissa sekä koriste- ja pienesineissä.

Metalliala

Seppä toimii usein itsenäisenä yrittäjänä, joka tilaustöiden lisäksi valmistaa ja myy  itse suunnittelemiaan töitä joko taottuina yksittäiskappaleina tai piensarjatuotteina. Hän valmistaa tuotteet joko perinteisillä työtavoilla käyttäen perinteisiä malleja tai hän soveltaa niihin tämän päivän muotoilua ja suunnittelua.

Sepät myös kunnostavat ja entisöivät vanhoja esineitä sekä valmistavat erilaisia rautarakenteita ympäristö- ja talonrakentamisen aloille. Rautarakenteet voivat olla yksinkertaisia, näkymättömiin paikkoihin sijoitettavia osia tai rakennuksiin olennaisesti kuuluvia ja niiden ulkonäköön vaikuttavia osia, kuten portteja, kaltereita, aitoja ja salpoja.

Kiviala

Suomi on yksi suurimpia raakakiven tuottajamaita. Kiveä käytetään raaka-aineena mm. rakennuskiveksi, tulisijojen, muistomerkkien ja pienesineiden tekemiseen sekä jalo- ja korukivien valmistukseen. Kiven käyttö ympäristörakentamisessa on lisääntynyt koko ajan. Sen sijaan kivestä valmistettujen kalusteiden ja kivipintojen käyttö pöytätasoina ja lattioissa sekä seinissä on ollut vähäistä.

Kiven jalostus on osa kiviteollisuutta, joka muokkaa kiveä kiviseppien tarpeisiin. Rakennusteollisuudessa kiveä käytetään mm. rakennusten ulkoseinien katteeksi, kivijaloiksi, lattioiden, portaiden ja käytävien päällystämiseen sekä julkisten tilojen sisustamiseen.

Keramiikka-ala

Keramiikka-alaa hallitsevat keskisuuret ja pienet yritykset. Osa pienyrityksistä on käsityövaltaisia keramiikkaverstaita, joissa keramiikka-alan pienyrittäjä voi perinteisen keramiikkatuotannon lisäksi erikoistua kipsimuottien ja -kappojen, massojen ja lasitteiden sekä laitteiden ja koneiden tekemiseen. Alalta valmistuneet ovat suuntautuneet lähes yksinomaan muotoiluun ja taidekeramiikkaan.

Tekstiiliala

Perinteinen tekstiiliteollisuus on Suomesta hävinnyt lähes kokonaan. Alan yritykset ovat pieniä, pääasiassa alle viiden hengen yrityksiä, joissa kudotaan mattoja, ryijyjä ja sisustustekstiilejä. Tuotteet tehdään uniikkitöinä tai pieninä sarjoina.

Vaatetus-, neule- nahka- ja turkisalat

Vaatetus-, neule- sekä nahka- ja turkisalat kuuluvat läheisesti toisiinsa. Vaatteiden valmistukseen luetaan nahkavaatteiden valmistus, vaatteiden ja asusteiden valmistus sekä turkisten muokkaus ja turkistuotteiden valmistus. Vaatetukseen läheisesti liittyvä asuste- ja koruala on uusi suuntautumisala, jossa vaatetukseen on yhdistetty asusteiden ja korujen tekeminen.

Vaatetusalan toimintaympäristöjä ovat vaatetusteollisuus, ompelimot ja ateljeet. Mallistoja tehdään useita, joten valmistettavat sarjat ovat pieniä ja toimitusajat lyhyitä.

Neuleteollisuus on suuntautunut massatuotannosta yksilöidympään piensarjavalmistukseen. Käsityöläiset valmistavat uniikkituotteiden lisäksi pieniä sarjoja. Ammatin kuva on muuttunut siten, että yksittäisiä työvaiheita tekevien tilalle tarvitaan laaja-alaisia moniosaajia. Neuletuotannossa on käsityömäisiä vaiheita, joiden tekemisessä tarvitaan neulosmateriaalien tuntemista ja työstämisen taitoja.

Saamenkäsityönala

Saamelainen käsityöperinne uniikkituotantona ja taidekäsityönä on osa saamelaista kulttuuria. Kädentaidot ovat aina olleet saamelaisessa elämäntavassa välttämättömiä. Saamenkäsitöitä ovat esimerkiksi vaatteet, puu-, luu- ja sarviesineet sekä myös jalometallista tehdyt tuotteet ja veneet ym. kulkuvälineet, kuten reet ja ahkiot. Ne ovat merkinneet mahdollisuutta työhön ja selviytymiseen jokapäiväisessä elämässä. Käsityötaito on siirtynyt perheessä sukupolvelta toiselle.

Jalometalli- ja kelloala

Jalometallialaan luetaan kulta-, hopea- ja platinatuotteiden, kuten korujen, pöytähopeiden ja aterimien, valmistus ja myynti. Kelloala käsittää kellojen korjauksen ja myynnin. Suomessa ei valmisteta kelloja. Jalometallien valmistusta ja kauppaa säädellään lailla.

Kultasepänalan tuotteita valmistetaan noin 300 yrityksessä, joista valtaosa on pieniä, muutaman henkilön työllistäviä pajoja tai verstaita. Hopeasepänalaan kuuluvista töistä esimerkiksi pöytähopeat kootaan koneellisesti tehdyistä osista. Malli- ja tilaustyöt tehdään kuitenkin käsityönä. Pienet hopeasepänverstaat valmistavat mm. kirkkohopeita ja liikelahjoja sekä tekevät tilaus- ja korjaustöitä.

Kaivertajat työskentelevät joko itsenäisinä yrittäjinä, kultasepänalan teollisuuden tai vähittäiskaupan palveluksessa. Valtaosa kellosepistä työskentelee alan vähittäisliikkeissä, jotka myyvät kellojen lisäksi usein hopeatuotteita ja koruja.

Kirjansidonta

Kirjat sidotaan nykyään pääasiassa kirjapainoissa, ja sidontatyö on suurimmaksi osaksi teollistunutta. Siitä huolimatta tarvitaan edelleen käsityönä sidottuja kirjoja. Kirjastot sidotuttavat opinnäytetöitä ja aikakauslehtiä. Kirjansitojat tekevät uusia kirjoja, joihin he tekevät usein myös kotelot ja korjaavat vanhoja kirjoja.

Mallinrakennus

Mallinrakentajat rakentavat teknisiä malleja, piirtävät ja lukevat piirustuksia sekä tekevät erilaisia arkkitehtuurimalleja. Malleja käytetään esimerkiksi tuote- ja ympäristösuunnittelussa, markkinoinnissa, tutkimuksessa ja opetuksessa sekä näyttelyissä ja taiteessa. Mallinrakentajat työskentelevät teollisuudessa, suunnittelu- ja arkkitehtitoimistoissa, näyttelytoimintaa harjoittavissa laitoksissa, kuten museoissa, tutkimuslaitoksissa ja teattereissa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina.

Aseet

Aseita valmistetaan paitsi teollisesti myös perinteisenä käsityönä, pienimuotoisena sarjatyönä sekä myös aseseppien verstailla täysin automatisoituna tuotantona. Alalle on ominaista erilaisten materiaalien, kuten metallien, muovin ja eri puulajien käyttö aseissa. Aseseppiä työllistävät myös pienissä pajoissa tehtävät tilaus-, korjaus- ja kaiverrustyöt sekä aseiden huolto ja korjaus.

Soitinrakennusala

Perinteiset soittimet muodostavat suurimman osan soitinrakennusalasta, vaikka ala kehittyy ja uudistuu koko ajan. Sähköinen äänenkäsittelytekniikka on tuonut omat soitinlajinsa.

Pienten soitinyritysten määrä on lisääntynyt maassamme, vaikka varsinainen soitinteollisuus on vähentynyt. Lähes kaikissa soitinryhmissä on korjaus- ja huoltoyrityksiä. Soitinrakennusalan yrityksiin kuuluu mm. soittimia rakentavia, korjaavia, virittäviä tai huoltavia yrityksiä. Soitinrakennusalalla useimmat toimivat soitinrakentajana omassa yrityksessään tai teollisuuden palveluksessa.

Soitinrakennusalan yritykset valmistavat, huoltavat, virittävät ja korjaavat soittimia. Soitinrakentaja työskentelee yleensä yrittäjänä valmistaen käsityönä soittimia, joihin hän on erikoistunut. Suomessa valmistetaan esimerkiksi klassisia kitaroita, sähkökitaroita, ukuleleja, jousisoittimia, harmonikkoja, urkuja ja kanteleita. Soitinrakentaja on lähes aina erikoistunut johonkin soitinperheeseen.

Veneenrakennus

Veneenrakennusalan yritystoiminta muodostuu veneveistämöistä, veneensuunnittelusta, veneenkorjauksesta, tarvikkeiden valmistuksesta ja myynnistä sekä veneiden myynnistä. Alan yrityskoot vaihtelevat yhden miehen veistämöistä useita kymmeniä henkilöitä työllistäviin yrityksiin. Puuvenealan yritykset ovat yleensä pieniä. Mitä suurempi veistämö on ja mitä suurempia veneitä se valmistaa, sen erikoistuneempia työntekijöitä yritys tarvitsee.

Entisöinti-, rakennus- ja maalausalat

Restaurointityössä pyritään mahdollisimman paljon vanhan ja olemassa olevan säilyttämiseen. Vanhoja rakennuksia korjatessa käytetään mahdollisimman pitkälle samoja materiaaleja ja työtapoja kuin alkuperäisessä rakennuksessa. Entisöinti on vaativaa työtä, jota varten on tutkittava materiaalien ominaisuudet, työstötavat ja työtekniikka.

Korjaustyössä tarvitaan restaurointitaitoisia kirvesmiehiä, maalareita, puuseppiä, peltiseppiä, muurareita ja rappareita, jotka työskentelevät yhdessä arkkitehtien, sisustusarkkitehtien tai konservoijien kanssa.

Työvaltaisia ja erittäin hyviä kädentaitoja vaativia työkohteita ovat rakennusten ja niiden interiöörien korjaus-, kunnossapito- ja entisöintitöiden lisäksi huonekalujen ja pienesineiden entisöinti- ja koristemaalaus sekä teräsrakenteiden kunnossapitopinnoitukset

Kultaus

Kultausala on erilaisten pintojen päällystämistä pinnoitusmetallilla, joista yleisin on kulta. Alalla entisöidään myös vanhaa esineistöä, kuten kehyksiä, kilpiä ja huonekaluja, ja siten ala liittyy läheisesti puusepänalaan.

Luonnontieteellisen alan konservointi

Luonnontieteellisen alan konservoinnin ammattilaiset työskentelevät luonnontieteellisissä museoissa mm. näyttely- ja tieteellisten kokoelmien rakentamisessa, suunnittelemisessa, uusimisessa, kartuttamisessa ja ylläpitämisessä tai yksityisinä ammatinharjoittajina, pääasiassa eläintentäyttäjinä.

Työpaikat

 

Käsityöläisiä työllistävät pieni ja keskisuuri yritystoiminta, alihankintatyö ja alan neuvontajärjestöt. Jonkin verran työpaikkoja on tarjolla myös palvelualoilla ja teollisuudessa. Monet käsityöläiset toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajina ja yrittäjinä. Käsityöyritykset ovat yleensä pieniä, eikä niissä ole ulkopuolista palkattua työvoimaa.  

 

Ammatit

Keskeisiä käsityöalan ammatteja:

puuseppä
konservaattori
suutari
ompelija-artesaani
vaatturi
modisti
turkkuri
turkistenvalmistaja
nahkapukineompelija
satulaseppä
veneenrakentaja
kultaseppä
kelloseppä
lukkoseppä
aseseppä
huonekaluverhoilija
koristemaalari
soittimentekijä

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon. Opinnoissa voi suuntautua tuotteen suunnitteluun ja valmistukseen tai ympäristön suunnitteluun ja rakentamiseen. Tutkintonimike on artesaani.

Opinnoissa voi erikoistua esimerkiksi entisöintiin, keramiikka-alaan, kirjansidontaan, kivialaan, kultasepänalaan, lasialaan, metallialaan, puualaan, soitinrakennukseen, tekstiilialaan ja vaatetusalaan sekä maalausalaan, mallinrakennukseen ja huonekalu- tai rakennusrestaurointiin.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnon, verhoilu- ja sisustusalan perustutkinnon, veneenrakennuksen perustutkinnon, puualan perustutkinnon, pintakäsittelyalan perustutkinnon sekä kello- ja mikromekaniikan perustutkinnon.

Perustutkinnot voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös aseseppäkisällin, hopeasepän, kaivertajan, keramiikkakisällin, kiviseppäkisällin, kultaajakisällin, kultasepän, käsityöntekijän, lasinpuhaltajakisällin, luonnontieteellisen alan konservoinnin, maalarin, mallinrakentajakisällin, puusepänalan, restaurointikisällin, saamenkäsityökisällin, seppäkisällin, sisustusalan, soitinrakentajakisällin, tekstiilialan, vaatetusalan, veneenrakentajan ja verhoilijan ammattitutkinnot.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös aseseppämestarin, hopeaseppämestarin, kaivertajamestarin, keramiikkamestarin, kiviseppämestarin, kultaajamestarin, kultaseppämestarin, käsityömestarin, lasinpuhaltajamestarin, maalarimestarin, mallinrakentajamestarin, puusepänalan, restaurointimestarin, saamenkäsityömestarin, seppämestarin, sisustusalan, soitinrakentajamestarin, tekstiilialan, vaatetusalan, venemestarin ja verhoilijamestarin erikoisammattitutkinnot.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella muotoilua. Opinnoissa voi suuntautua esimerkiksi keramiikka- ja lasimuotoiluun, tuote-, kaluste-, tekstiili- tai vaatemuotoiluun sekä kiviesine- ja korumuotoiluun, jalkine-, keramiikka-, lasi-, nahka-, neule-, tekstiili- ja vaatetussuunnitteluun. Tutkintonimike on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto artenomi (AMK) tai muotoilija (AMK).

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös konservointia. Tutkintonimike on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto konservaattori (AMK). Restaurointia opiskellen tutkintonimike on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto artenomi (AMK).

Yliopistojen taideteollisella alalla voi opiskella mm. keramiikka- ja lasitaidetta sekä tekstiilitaidetta, vaatetussuunnittelua ja pukutaidetta. Alempi korkeakoulututkinto on taiteen kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on taiteen maisteri.

Työllisyys

Käsityöala työllistää suoraan arviolta noin 10 000 ammattilaista, jotka ovat esimerkiksi muotoilijoita ja kultaseppiä. Työllistävimpiä käsityöaloja ovat huonekalujen valmistus, puusepän ja muiden puutuotteiden valmistus sekä metallin takominen ja metallituotteiden valmistus.

Käsityöala työllistää lisäksi välillisesti esimerkiksi opetus- ja neuvontatehtävissä, käsityötuotteita myyvissä liikkeissä, erilaisia tarvikkeita ja aineita valmistavissa yrityksissä sekä matkailualalla. Käsityötoimialat työllistävät suoraan ja välillisesti yhteensä arviolta yli 15 000 henkeä.

Käsityöläiset työskentelevät pääasiassa käsityöalan yrittäjinä, useimmat omissa toiminimiyrityksissään ammatinharjoittajina. Käsityötuotteiden valmistuksen lisäksi alan yritysten palveluihin kuuluvat usein esimerkiksi tuotteiden korjaus ja suunnittelu, käsityön ohjaus ja opetus sekä käsityöhön liittyviä elämyspalveluita kuten työnäytteitä matkailuun liittyen. Käsityöläiset tekevät toisinaan ammatinharjoittamisen ohessa muuta työtä.

Käsityöala on pienyritysvaltainen toimiala. Suurin osa alan yrityksistä työllistää yhdestä kahteen ammattilaista, palkattua henkilökuntaa on vain suurimmilla yrityksillä. Pienyritysvaltaisinta toiminta on keraamisten tuotteiden valmistuksessa sekä kellojen ja kultasepäntuotteiden korjauksessa ja vaatteiden valmistuksessa. Alalla toimii myös sivutoimisia ja osa-aikaisia yrittäjiä.

Käsityöläinen joutuu pitkälti itse luomaan oman työpaikkansa. Työllistymiseen vaikuttavat ammattitaito sekä kyky myydä omia tuotteita ja palveluja. Menestystekijöitä ovat korkea laatu, yrittäjän oma persoona ja yrityksen kyky erottautua kilpailijoista sekä kestävät materiaalit, toimitusvarmuus, tuote- ja palvelukehitys ja muotoiluosaaminen. Toiminnan kannattavuuteen ja työllisyyteen vaikuttavat kuluttajien ostokäyttäytyminen ja verotus.

Käsityöalan yritykset toimivat tyypillisesti erilaisissa verkostoissa tehden yhteistyötä joko keskenään tai muiden toimialojen kanssa, joita edustavat esimerkiksi matkailuelinkeino ja tapahtumajärjestäjät. Alihankintatyötä tehdään toisille käsityöalan yrityksille.

 

Kehitysnäkymät

Käsityöala on verkostoitunutta pienyritystoimintaa, jossa alan yritykset tekevät ja teettävät alihankintatöitä muilla samalla alalla toimivilla yrityksillä. Käsityötuote tai pieni tuotesarja voi olla usean yrityksen työn tulos.

Alihankintatyön määrä kasvaa alalla, ja se edellyttää pitkäjänteistä erikoistumista, panostusta tuotekehitykseen ja yhteistyöhakuisuuteen. Kansainvälistyvässä ympäristössä vaaditaan yhä enemmän viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä kieli- ja kulttuuriosaamista. Lisäksi tarvitaan myös myynnin ja markkinoinnin osaamista sähköiseen verkkokauppaan saakka.

Alalle tyypillistä on asiakaslähtöinen toimintatapa ja oman tuotteen tai palvelun tarjoaminen. Työskentelyssä korostuvat sisäinen yrittäjyys ja valmiudet kehittää jatkuvasti omaa osaamistaan.

Luovuuden, tekemisen taidon ja ympäristömyönteisyyden arvostuksen kasvu ovat käsityöalan mahdollisuuksia, sillä tuotteita voidaan räätälöidä asiakkaiden tarpeiden mukaan. Suunnittelussa ja valmistuksessa on osattava hyödyntää uutta tekniikkaa, kuten bio-, materiaali- ja tietotekniikkaa.

Jatkossa kulttuuri- ja sisältötuotanto, korjausrakentaminen ja kulttuurimatkailu lisäävät ja monipuolistavat alan työtehtäviä ja edellyttävät ammattitaidon jatkuvaa kehittämistä.

Lähialat


Käsityöala liittyy läheisesti käsi- ja taideteollisuuteen ja taidekäsityöhön, joilla kaikilla suunnitellaan ja valmistetaan tuotteita sisustukseen, vaatetukseen ja elinympäristöön joko käsityönä uniikkikappaleina, piensarjatuotantona tai teollisena sarjatuotantona. 

Käsityöala