Lentoliikenne

Johdanto

Lentoliikenteellä on yhä merkittävämpi rooli liikennepalveluiden tuottajana. Lentoteitse kuljetetaan matkustajien lisäksi rahtia ja postia. Lentoliikenteen keskeisiä haasteita ovat mm. hyvän turvallisuustason ylläpitäminen ja lentoliikenteen toimivuudesta huolehtiminen matkustajamäärien ja lentoliikenteen lisääntyessä kaikkialla maailmassa.

Tuotteet ja palvelut

Lentoliikenteessä kuljetetaan matkustajia, rahtia ja postia

Lentoliikenteen painopiste on matkustajien kuljettamisessa, mikä tapahtuu reittiliikenteen ja tilausliikenteen lennoilla. Lentokuljetus on kannattavin kuljetusmuoto, kun matkustajat tai rahti on saatava nopeasti ja luotettavasti perille ja kuljetusetäisyys on pitkä.

Suomessa kotimaisen lentoliikenteen toinen päätepiste on käytännössä aina Helsinki-Vantaan lentoasema. Kansainvälisessä liikenteessä alueellisilla lentoasemilla on lähinnä syöttölentoaseman rooli, koska ulkomaanlennot lennetään lähes yksinomaan Helsinki-Vantaan kentän kautta.

Vuonna 2015 Suomessa Finavian lentoasemien kautta kulki yhteensä lähes 20,1 miljoonaa matkustajaa, joista kansainvälisessä liikenteessä lähes 14,9 miljoonaa ja kotimaan liikenteessä noin 5,2 miljoonaa.

Kansainvälisessä reittiliikenteessä oli matkustajia yhteensä lähes 13,7 miljoonaa. Euroopassa matkustettiin eniten Saksaan, Ruotsiin, Espanjaan ja Englantiin. Muualle maailmaan matkustettiin eniten Japaniin, Kiinaan, Thaimaahan ja Yhdysvaltoihin. Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajia oli yhteensä noin 1,2 miljoonaa suosituimpien kohdemaiden ollessa Espanja, Kreikka, Turkki ja Thaimaa.

Kaukoidän liikenteen matkustajamäärä on kasvanut voimakkaasti. Suomella on merkittävä rooli Euroopan ja Kaukoidän välisessä kauttakulkuliikenteessä johtuen maamme sijainnista lyhyimmällä lentoradalla Euroopan ja Aasian välillä.

Tavaraliikenteessä kuljetetaan rahtia ja postia. Rahtiliikenteen osuus kuljetuksista kasvaa jatkuvasti, sillä lentorahdin etuja ovat mm. kuljetuksen nopeus ja saavutettavuus. Lentorahtina kuljetetaan selvästi arvokkaampaa tavaraa kuin muilla kuljetusmuodoilla.

Rahtia ja postia kuljetettiin vuonna 2015 Suomen Finavian lentoasemien kautta yhteensä 167 980 tonnia, joista kansainvälisessä liikenteessä 164 054 ja kotimaassa 3 926 tonnia. Kotimaan tavaraliikenteessä postia kuljetetaan tonnimääräisesti enemmän kuin rahtia, kansainvälisessä liikenteessä puolestaan rahtia huomattavasti enemmän. Kaikesta tavaraliikenteestä Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulki 161 527 tonnia (v. 2015).

Suomen ulkomaankaupassa lentorahdin merkitys on suuri, sillä se muodostaa noin 10 prosenttia ulkomaankaupan arvosta. Lentorahti on osa kansallista ja kansainvälistä logistiikkaa, ja se kytkeytyy tiiviisti muihin kuljetusketjuihin.

Lentoyhtiöt ja lentopalveluyhtiöt

Finnair on pohjolan johtava lentoliikenneyhtiö sekä merkittävä toimija Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Finnair-konsernin liiketoiminta-alueet ovat Lentoliikenne ja Matkapalvelut, johon kuuluvat matkanjärjestäjät ja matkatoimistot. Finnairin tytäryritykset toimivat lentoliikennettä tukevilla tai siihen läheisesti liittyvillä toimialoilla.

Finnairin lentotoiminta jakautuu ulkomaan ja kotimaan reittilentoihin, tilauslentoihin ja rahtilentotoimintaan. Finnair lentää yhteensä yli 70 kohteeseen kotimaassa, Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa sekä lomalentoja noin 60 kohteeseen, jotka vaihtelevat matkanjärjestäjien ohjelmien ja liikennekausien mukaan. Lisäksi Finnairilla on yhteistyöreittejä, jotka laajentavat Finnairin reittiverkostoa.

Muita suomalaisia lentoyhtiöitä ovat esimerkiksi Nordic Regional Airlines Oy ja Jetflite. Massamme toimii myös ulkomaalaisia lentoyhtiöitä, jotka liikennöivät Suomeen ja Suomesta sekä tekevät kotimaan sisäisiä lentoja. Näitä ovat esimerkiksi Airberlin ja Norwegian, joiden lisäksi on myös muita maassamme operoivia lentoyhtiöitä.

Lentoyhtiöille palveluja tuottavia yrityksiä toimii Suomessa lukuisia. Nämä yritykset tuottavat esimerkiksi erilaisia maa-, catering-, rahti- ja teknisiä palveluja lentoyhtiöille.

Airpro on Finavia-konserniin kuuluva yritys, joka tuottaa lentoliikenteen maa- ja matkustajapalveluita 17 lentoasemalla Suomessa sekä Cabin Crew -palveluita Pohjoismaissa.

Finavia

Finavia Oyj on lentoasemayhtiö, joka tarjoaa lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja lentoyhtiöille ja matkustajille. Finavia mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen pitämällä kiitotiet kunnossa, varmistamalla turvalliset lentoonlähdöt ja laskeutumiset sekä turvatarkastamalla matkustajat ja matkatavarat.

Finavia ylläpitää ja kehittää omistamaansa 24 lentoaseman verkostoa ja koko Suomen kattavaa lennonvarmistusjärjestelmää.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi

Trafi on Suomen ilmailuviranomainen, joka huolehtii ilmailun yleisestä turvallisuudesta sekä edistää ilmailun ympäristöystävällisyyttä ja hoitaa lentoliikenteeseen ja sen sujuvuuteen liittyviä asioita.

Lentoliikenteen ammateissa tarvitaan monenlaista osaamista

Lentoliikenteessä toimitaan useissa eri ammateissa, joiden työtehtävät sekä soveltuvuus- ja ammattitaitovaatimukset poikkeavat huomattavasti toisistaan. Lentoliikenteen hoitamiseen tarvitaan kaikkien ammattiryhmien saumatonta yhteistyötä.

Lentoliikenne työllistää lentokoneiden ja helikoptereiden lentäjiä sekä lentoemäntiä ja stuertteja. Lentokonehuollon teknisissä tehtävissä työskentelee mm. lentokoneasentajia ja lentokonemekaanikkoja. Lennonjohdossa työskentelee lennonjohtajia ja lennonjohtoassistentteja.

Lentoliikenne työllistää myös rahdin käsittelyssä ja kuormauksessa, matkatavaroiden kuormauksessa, matkustajien ja matkatavaroiden turvatarkastuksissa, lentokenttien kunnossapidossa ja lentoliikenteen palveluissa sekä asiakaspalvelussa, matkapalveluissa ja erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä.

Osassa ammateista korostuu pitkälle viety tekninen osaaminen, kuten esimerkiksi liikennelentäjän ja lennonjohtajan ammateissa sekä tekniikan ammateissa kuten esimerkiksi lentokoneasentajilla.

Toisissa ammateissa painottuvat puolestaan asiakaspalvelutaidot, vuorovaikutustaidot, organisointikyky ja kielitaito. Tällaisia ammatteja ovat esimerkiksi lentoemäntä, stuertti, purseri ja matkustajaselvitysvirkailija.

Turva-alan osaamista tarvitaan matkustajien ja matkatavaroiden tarkastuksessa. Myynti- ja markkinointiosaaminen korostuu esimerkiksi matkatoimistotyössä. Tietotekniikan ja tietoliikenteen hallintaa tarvitaan IT-alan tehtävissä, viestintäosaamista tiedottamisessa.

Yhteistä lentoliikenteen ammateille on vastuu lentoturvallisuudesta, jonka takaamisessa kaikkien ammattien edustajilla on oma roolinsa. Yhteistä useimmille lentoliikenteen ammateille on myös epäsäännölliset työajat ja vaatimus hyvästä terveydestä.

Työpaikat

Lentoyhtiöt. Lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluihin erikoistuneet yritykset. Lentoliikenteen maapalveluihin erikoistuneet yritykset. Turvatarkastuspalveluita tarjoavat yritykset. Lentoasemien ravintolat ja myymälät. Lentokoulut. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.

Ammatit

Liikennelentäjä. Lentäjä. Lentokapteeni. Kapteeni. Helikopterilentäjä. Lentoperämies. Perämies. Purseri. Matkustamon vastaava. Lentoemäntä. Stuertti. Lennonjohtaja. Lennonjohtoassistentti. Lennonjohtoapulainen. Matkustajaselvitysvirkailija. Palveluneuvoja. Palvelupäällikkö. Asiakkuuspäällikkö. Rahtivirkailija. Kuormaaja. Turvatarkastaja. Turvallisuuspäällikkö. Diplomi-insinööri. Insinööri. Asennuspäällikkö. Lentokoneasentaja. Avioniikka-asentaja. Lentokonemekaanikko. Mekaanikko. Huoltoasentaja. Koneinsinööri. Tietojärjestelmäasiantuntija. Tietoliikenneasentaja. Lennonvarmistusteknikko. Kunnossapitotyöntekijä. Kiinteistönhoitaja. Palomies. Viestintäpäällikkö. Lennontiedottaja. Lentoaseman päällikkö. Henkilöstöpäällikkö. Lentoasemaliiketoiminnan johtaja.

Lentoliikenteessä toimitaan myös useilla muilla ammatti- ja tehtävänimikkeillä eri tehtäväalueilla.

Koulutus

Lentäjien koulutusta järjestävät Suomen Ilmailuopisto Porissa, Patria Pilot Training Oy ja SL Flight Training (Salpauslento Oy) sekä Aeropole Oy Helsinki-Malmilla.

Koulutus kestää noin kaksi vuotta, ja se toteutetaan Yksityislentäjäjaksona (PPL) ja sitä seuraavana ansiolentäjäjaksona (CPL), joka jakautuu yksimoottori- ja monimoottorivaiheisiin. Koulutuksen jälkeen lentäjällä on ansiolentäjän lupakirja sekä mittarilento- ja monimoottorikelpuutus.

Ansiolentäjäkurssin hyväksytysti suorittaneet voivat hakea edelleen koulutettaviksi lentoyhtiöihin ja -yrityksiin. Perämieskurssit kestävät noin kuusi viikkoa. Sen jälkeen voidaan hakeutua ensimmäisen konetyypin tyyppikoulutuksen, joita järjestetään lentoyhtiöiden rekrytointitarpeen mukaan.

Liikennelentäjä aloittaa perämiehen tehtävissä kapteenin työparina saadakseen kokemusta tulevaa lentokapteenin tehtävää varten. Kapteeniksi voi hakeutua saatuaan riittävän viranomaisen määrittämän kokemuksen perämiehen tehtävissä.

Helikopterilentäjiä koulutetaan yksityisissä lentokouluissa helikopterilentäjäkursseilla. Ensin suoritetaan Helikopteriyksityislentäjän kurssi PPL(H). Ansiolentäjältä vaaditaan tämän jälkeen CPL(H)-koulutus. Kurssin hyväksytyn suorittamisen jälkeen sekä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin teoriakokeiden ja tarkastuslennon hyväksytyn suorittamisen jälkeen voidaan hakea helikopteriansiolentäjän lupakirjaa.

Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat kouluttavat helikopterilentäjät omiin tehtäviinsä. Vaatimukset koulutukseen ovat tiukat. Pääsääntöisesti pitää päästä ensiksi suorittamaan varusmiespalvelusta varusmiehenä ilmavoimien ohjaajakurssille.

Lentoyhtiöt järjestävät matkustamohenkilöstön koulutusta rekrytointitarpeensa mukaan. Lentoyhtiöiden järjestämät peruskurssit kestävät noin kahdeksan viikkoa, joiden lisäksi tulevat työhönopastuslennot. Koulutukseen kuuluvat myös vuosittain useammat kertaus- ja täydennyspäivät. Tarvittaessa osallistutaan myös uuden konetyypin koulutukseen.

Lentoemäntä / stuertti voi hakeutua tietyn työkokemuksen jälkeen purserikurssille, joka kestää noin kaksi viikkoa. Purserikurssi antaa valmiudet matkustamon esimiestehtäviin.

Lennonjohdon perustutkinto on toisen asteen ammatillinen perustutkinto. Tutkintonimike on lennonjohtaja. Finavian Avia College Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä vastaa lennonjohtajien perus-, jatko- ja kertauskoulutuksesta. Lennonjohtajakoulutus aloitetaan yleensä kerran vuodessa. Avia College ei kuulu yhteishaun piiriin.

Ilmailualan ammatteihin annetaan koulutusta ammatista riippuen useissa eri oppilaitoksissa. Esimerkiksi toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan suorittaa lentokoneasennuksen perustutkinto. Avioniikkaan suuntautuen tutkintonimike on avioniikka-asentaja. Lentokoneasennukseen suuntautuen tutkintonimike on lentokoneasentaja. Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona.

Asiakaspalvelutehtäviin soveltuvia tutkintoja ovat esimerkiksi matkailualan perustutkinto matkailuvirkailija ja liiketalouden perustutkinto merkonomi sekä matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto restonomi (AMK) ja liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (AMK).

Työllisyys

Lentoliikenne työllistää kotimaisissa ja ulkomaisissa lentoyhtiöissä, ilmailuun liittyviä palveluja tarjoavissa yrityksissä sekä esimerkiksi lentokouluissa ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ilmailutoimialalla. Suurin osa Suomen lentoliikennealan toimijoista ja työpaikoista on pääkaupunkiseudulla. Keskeisessä asemassa on Helsinki-Vantaan lentoasema ja siellä toimivat yritykset.

Suomessa lentoliikennealan suurin työllistäjä on Finnair-konserni, jonka liiketoiminta-alueet ovat lentoliikenne ja matkapalvelut. Finnair-konsernin palveluksessa on noin 5 000 henkilöä, joiden lisäksi Finnair työllistää välillisesti tuhansia ihmisiä eri puolilla Suomea ja maailmaa (v. 2017). Finnairin tytäryhtiöt toimivat lentoliikennettä tukevilla tai siihen läheisesti liittyvillä toimialoilla.

Finavia-konserni työllistää noin 2 300 henkilöä lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluissa (v. 2017). Konserniin kuuluvan Airpro Oy:n liiketoiminta-alueita ovat lentoliikenteen maapalvelut, turvatarkastuspalvelut ja palvelut lentoasemilla Suomessa.

Lentoliikenteen työpaikoista on kova kilpailu, ja alalle on paljon tulijoita. Koulutukseen otettavien määrä on kuitenkin pyritty suhteuttamaan vapautuviin työpaikkoihin. Liikennemäärien kasvaessa moniin tehtäviin tarvitaan pitkällä aikavälillä lisää henkilöstöä. Lentoasemainvestoinnit työllistävät myös, kun lentoasemia kehitetään.

Kehitysnäkymät

Lentoliikenne jatkaa kasvuaan edelleen maailmanlaajuisesti. Suomen lentoliikenteen erityispiirre on maamme maantieteellinen sijainti, sillä muuhun Eurooppaan nähden olemme saarivaltion kaltainen. Etäisyys esimerkiksi Keski-Eurooppaan on pitkä, mikä lisää muita matkustusmuotoja nopeamman lentomatkustuksen kysyntää. Suomen valttina on ainutlaatuinen maantieteellinen sijainti porttina Euroopan ja Aasian välillä. 

Helsinki-Vantaan lentoasema on Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen johtava vaihtokenttä, joka tarjoaa suorimmat ja nopeimmat lentoreitit. Helsinki-Vantaan lentoasema on myös merkittävä eurooppalainen lentoliikenteen solmukohta ja Pohjois-Euroopan johtava kaukoliikennekenttä. 

Suomessa on tiheä lentoasemaverkosto, jonka keskuskenttä on Helsinki-Vantaa. Sen menestyminen on tärkeää koko Suomen lentoasemaverkostolle, koska muiden lentoasemien toiminta ja kehittäminen rahoitetaan sen kaupallisten palveluiden tuotoilla. Helsinki-Vantaan lentoasemaa ja sen palveluja laajennetaan vastaamaan kysyntää. 

Maakuntien verkostolentoasemat ovat portti maailmalle, ja Lapin lentoasemat ovat mahdollistaneet Suomen matkailun nousun maailmanmaineeseen. Kotimaan lentoliikenteessä matkustajavirrat ovat pääsääntöisesti ohuet, joten pienten ja vähän liikennöityjen lentoasemien ylläpito on taloudellisesti haastavaa. 

Matkustuskysyntään vaikuttuvia tekijöitä ovat esimerkiksi asiakkaiden tulot, matkalippujen hinnat, palkallisten lomien pituus, asenteet matkustamista kohtaan ja lentomatkustamisen nopeus ja mukavuus. Pohjoisesta ilmastosta matkustetaan jatkuvasti lämpimimpiin maihin. 

Digitalisaation myötä asiakkaat tekevät useammin ostoksensa verkossa ja vertailevat hintoja ja palveluja. He haluavat entistä enemmän digitaalisia viihdepalveluja lennoilla. Digitalisaatiota hyödynnetään myös lippujärjestelmissä ja koko palveluketjussa. Automaatio ja robotiikka lisääntyvät lentoliikenteen kaikissa prosesseissa. 

Lentämisen ja lentoyhtiöiden turvallisuus ja luotettavuus muodostavat tärkeimmän kilpailutekijän. Lentoliikenteen turvalliseen hoitamiseen tarvitaan ilmailualan kaikkien ammattiryhmien yhteistyötä, jossa jokaisella on oma roolinsa ja vastuualueensa. 

Lentoliikenteen kasvun myötä alan toimijoiden määrä on lisääntynyt ja kilpailu kiristynyt. Verkostolentoyhtiöiden ja halpalentoyhtiöiden liiketoimintamallit ovat lähentyneet toisiaan, mikä lisää entisestään kilpailua. Keskeisiä kilpailutekijöitä ovat tarkoituksenmukainen reittiverkosto, lentojen riittävä tiheys ja täsmällisyys sekä säännöllisyys. 

Kiristyvässä kilpailussa lentoyhtiöt pienentävät kustannuksiaan ja etsivät uusia toimintamalleja. Ne tekevät yhteistyötä ja ulkoistavat osan toiminnoistaan, esimerkiksi maa- ja matkustajapalvelut, lentokonehuollon ja catering-palvelut. Lisäksi ne voivat siirtää osan lentotoiminnoista yhteistyökumppaneille tai yhteisyrityksille. Lentäjät ja matkustamohenkilökunta voidaan ulkoistaa henkilöstöpalveluyrityksille. 

Öljyn hinta vaikuttaa voimakkaasti lentoyhtiöiden kilpailukykyyn ja kannattavuuteen. Kehittyneestä energiatehokkuudesta ja uudesta lentokoneteknologiasta huolimatta polttoainekustannukset ovat merkittävin kustannustekijä henkilöstökustannusten ohella. 

Ympäristöasioiden merkitys korostuu entisestään, ja sääntely lisääntyy. Teknologinen kehitys on parantanut lentoliikenteen energiatehokkuutta, sillä uudet lentokoneet kuluttavat vähemmän polttoainetta. Lentojen suunnittelulla ja yhteistyöllä lennonjohdon kanssa voidaan vähentää polttoaineen kulutusta. Vaihtoehtoisilla polttoaineilla voidaan puolestaan vähentää hiilidioksidipäästöjä. 

Lentonopeutta halutaan kasvattaa, mutta se on kallista ja kuluttaa enemmän polttoainetta. Tulevaisuudessa lentokoneissa ei välttämättä ole ikkunoita, vaan ne ja sisäverhoilulevyt on korvattu näytöillä, joille voidaan heijastaa esimerkiksi ulkopuolella näkyvää maisemaa. Samalla rungosta saadaan kevyempi, ja polttoaineen kulutus vähenee. Turvallisempi, inhimillisiä virheitä vähentävä miehittämätön ilmailu otetaan käyttöön jossain vaiheessa. 

Lähialat

Kuljetusala. Liikenneala. Logistiikkapalvelut. Posti. Matkailuala. Hotelli-, ravintola- ja cateringala. Kone- ja metallituoteteollisuus. Elektroniikka- ja sähköteollisuus. Tietotekniikka-ala. Viestintäala. Turvallisuusala. Rajavartiosto. Tulli. Ilmavoimat.

Lentoliikenne