Majoituspalvelut

Johdanto

Hotellit ja muut majoitusliikkeet tarjoavat koti- ja ulkomaalaisille asiakkailleen vapaa-aikaan ja työhön liittyviä majoituspalveluja, joihin liittyy usein myös ravintola-, kokous- ja ohjelmapalveluja. Majoituspalveluja tarjotaan mm. lomahotelleissa, kongressihotelleissa, kylpylöissä, motelleissa, lomakylissä ja maatilamajoituksessa. Matkailualaan keskeisesti liittyvä majoitusala on työvoimavaltainen, kansainvälinen ja asiakaskeskeinen palveluala.

Tuotteet ja palvelut

Majoitusalan yritykset tuottavat vapaa-aikaan ja työhön liittyviä majoituspalveluja sekä kotimaisille että kansainvälisille asiakkaille. Toiminnan tavoitteena on asiakkaiden odotusten täyttäminen ja elämysten tuottaminen sekä kannattava liiketoiminta.

Majoitusalan yrityksillä on merkittävä rooli matkailussa, sillä hotellit, kylpylät ym. tarjoavat sekä suomalaisille että ulkomaalaisille matkailijoille mahdollisuuden lomailuun Suomessa. Matkatoimistot, matkanjärjestäjät ja liikenneyhtiöt tuovat asiakkaita majoitusalalle.

Majoitusalan yritysten tuotteiden ja palveluiden kokonaisuus on yleensä varsin laaja. Yöpymisen lisäksi asiakkaat voivat halutessaan käydä esimerkiksi hotellin ravintolassa tai yökerhossa sekä tarjonnasta riippuen hankkia kauneuden- ja terveydenhoitopalveluja tai osallistua ohjelmapalveluihin, kuten esimerkiksi kulttuuritapahtumiin, luontoretkiin jne.

Tiivis yhteistyö matkailupalveluja tuottavien yritysten kesken mahdollistaa asiakasta kiinnostavien palvelupakettien tuottamisen. Myös Suomen luonto ja vaihtuvat vuodenajat mahdollistavat monipuolisten ohjelmapalvelujen tuotteistamisen.

Hotellit ja majoitusliikkeet erottuvat toisistaan liikeidealtaan, majoituskapasiteetiltaan, tyyliltään ja palvelutarjonnaltaan.

Hotellit

Hotelli on korkeat vaatimukset täyttävä majoituspaikka, jonka yhteydessä toimii yleensä ravintola. Hotellista saa monia muitakin palveluja, joita ovat esimerkiksi kokouspalvelut, erilaiset ohjelmapalvelut sekä sauna- ja kuntosalipalvelut.

Huonemäärän perusteella hotellit voidaan jaotella megahotelleihin (yli 1 000 huonetta), suuriin (yli 300 huonetta), keskisuuriin (50-300 huonetta) ja pieniin hotelleihin (alle 50 huonetta).

Tason mukaan hotellit voidaan luokitella kaupallisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti. Koska Suomessa ei ole virallista hotellin tasoa ilmaisevaa hotelliluokitusmääritystä, luokittelee jokainen hotelli tai hotelliketju itse itsensä. Sijainnin perusteella hotellit voidaan jaotella mm. keskusta-, maaseutu- ja lentokenttähotelleihin.

Hotellit voidaan jakaa myös kohderyhmän mukaan. Liikemieshotellit palvelevat erityisesti ammattinsa vuoksi matkustavia. Lomahotellit on tarkoitettu vapaa-ajan viettoon, ja ne sijaitsevat usein asutuskeskusten ulkopuolella. Ne tarjoavat majoituksen ohella monenlaisia virkistys- ja ohjelmapalveluja ja aktiviteetteja.

Kylpylät ja viihdekylpylät tarjoavat virkistys- ja elämyspalveluja sekä aikuisille että lapsiperheille. Kuntoutuskeskukset ja terveyskylpylät on suunniteltu kuntoilun, kuntoutuksen ja erilaisen hoidon tarpeessa oleville asiakkaille.

Kokous- ja kongressikeskukset

Kokous- ja kongressikeskusten toiminta vaatii erikoisosaamista. Kansainvälisten kongressien pitopaikoista käydään kovaa kilpailua sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kokousten ja muiden tilaisuuksien järjestäjät ovat majoitusliikkeille merkittäviä asiakkaita, sillä ne tuovat usein kerralla hyvinkin suuren määrän asiakkaita.

Loma-asunnot

Loma-asuntoja kuten mökkejä vuokrataan matkailijoille joko välitysorganisaation kautta tai suoraan itse. Lomamökit sijaitsevat eri puolilla Suomea luonnollisesti yleensä vesistöjen äärellä. Mökkien varustelutaso vaihtelee sähköttömistä ja vedettömistä täysin varusteltuihin ympärivuoden asuttaviin loma-asuntoihin.

Maatilamajoitus

Maatilamatkailun palveluita voivat olla täysi- tai puolihoito, aamiaismajoitus, itsepalveluperiaatteella vuokrattu piha-asunto tai lomamökki tai pihaleirintä. Maatiloilla myydään myös tilan tuotteita, esimerkiksi viiniä tai marja- ja lihavalmisteita. Tarjolla voi olla myös ohjelmapalveluja kuten esimerkiksi kalastusta ja veneilyä tai kotieläinten hoitoa.

Leirintäalueet ja lomakylät

Leirintäalueella on yleensä lomamökkejä ja vastaavasti lomakylässä on tavallisesti leirintäalue. Telttailijoiden määrä on vähentynyt, mutta asuntovaunumatkailu on sitä vastoin lisääntynyt. Leirintäalueet ja lomakylät sijaitsevat yleensä hyvien liikenneyhteyksien ja vesistöjen lähellä.

Retkeilymajat

Retkeilymajat tarjoavat mahdollisimman edullista majoitusta esimerkiksi opiskelijoille ja nuorille matkailijoille.

Asiakaskeskeistä palvelutyötä

Asiakkaiden tarpeet ja odotukset ovat majoitusalan palvelujen tuottamisen lähtökohtina. Asiakkaat odottavat usein yksilöllisiä palveluja. Henkilökunnan palvelualttius ja ammattitaito vaikuttavat merkittävästi palvelun onnistumiseen ja yrityksen menestymiseen.

Työssä korostuu asiakkaiden tasavertainen ja kunnioittava kohtaaminen, samanarvoinen palvelu sekä asiakassuhteen luottamuksellisuus. Asiakassuhteissa pyritään jatkuvuuteen, kanta-asiakkuuteen. Tyytyväinen asiakas on tehokas markkinoija.

Alan ammattilaisen on oltava oma-aloitteinen, joustava, luotettava, hienotunteinen ja suvaitsevainen. Koska alan työtehtäviä tehdään perinteisesti ryhmätyönä, yhteistyökyky ja joustavuus ovat työntekijälle tärkeitä ominaisuuksia. Hotellin tms. työtehtävien jako riippuu hotellin koosta ja henkilökunnan määrästä. Pienissä majoitusliikkeissä tehtäväalueet ovat laajoja, suurissa hotelleissa eriytyneempiä.

Hotelleissa, lomakylissä, matkustajakodeissa tms. työskennellään monilla eri tehtäväalueilla, joita ovat mm. vastaanotossa tapahtuva asiakaspalvelu, markkinointi ja palvelujen myynti, taloushallinto, esimiestyö, ravintolapalvelut, vahtimestaripalvelut, kauneudenhoito- ja terveyspalvelut, ohjelmapalvelut sekä siivous, tekstiilihuolto ja kiinteistönhoito.

Työpaikat

Hotellit. Motellit. Kylpylät. Lomakodit. Matkustajakodit. Hostellit. Retkeilymajat. Lomakylät. Liikuntakeskukset. Kuntoutumiskeskukset. Leirikeskukset. Leirintäalueet. Matkailuvaunualueet. Maatilamatkailutilat. Lomaosakekylät. Hotelli- ja ravintola-alan ammattilaisia työskentelee myös matkustaja- ja rahtialuksilla.

Ammatit

Vastaanottovirkailija. Vastaanottopäällikkö. Hotellin myyntisihteeri. Hotelliemäntä. Hotellivahtimestari. Hotellinjohtaja. Hotelliyrittäjä. Yrittäjä. Matkailuyrittäjä. Maatilamatkailuyrittäjä.

Hotelleissa ja muissa majoituspalveluja tarjoavissa yrityksissä työskentelee myös ravintola-alan ammattilaisia, joita ovat esimerkiksi kokki, ravintolapäällikkö, keittiömestari, tarjoilija, hovimestari, baarimestari ja sommelier (viinien tuntija).

Majoitusliikkeissä työskentelee myös mm. toimitilahuoltajia, siivoojia ja tekstiilihuoltajia.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnon. Opinnoissa voi suuntautua asiakaspalveluun, jolloin tutkintonimike on tarjoilija. Hotellipalveluun suuntautuen tutkintonimike on vastaanottovirkailija. Kokiksi suuntautuen tutkintonimike on kokki.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös matkailualan perustutkinnon. Opinnoissa voi suuntautua matkailupalveluihin, jolloin tutkintonimike on matkailupalvelujen tuottaja. Matkailupalvelujen myyntiin ja tietopalveluihin suuntautuen tutkintonimike on matkailuvirkailija.

Perustutkinnot voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös hotellivirkailijan, ravintolakokin, suurtalouskokin ja tarjoilijan ammattitutkinnot sekä baarimestarin, dieettikokin, majoitus- ja ravitsemusalan esimiehen ja ruokamestarin erikoisammattitutkinnot.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella hotelli- ja ravintola-alaa, hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohtoa, matkailua, matkailun liikkeenjohtoa sekä palvelujen tuottamista ja johtamista. Tutkintonimike on matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto restonomi (AMK).

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös liiketaloutta, jolloin tutkinto on liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (AMK). Tutkinnossa voi suuntautua esimerkiksi matkailuun tai markkinointiin.

Lapin yliopistossa voi opiskella matkailututkimusta. Alempi korkeakoulututkinto on yhteiskuntatieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on yhteiskuntatieteiden maisteri.

Yliopistoissa voi opiskella myös kauppatieteitä. Opinnoissa voi suuntautua esimerkiksi johtamiseen ja organisaatioihin. Alempi korkeakoulututkinto on kauppatieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on kauppatieteiden maisteri.

Työllisyys

Majoituspalvelut työllistävät noin 14 700 henkilöä hotelleissa ja muissa majoituspalveluja tarjoavissa yrityksissä. Majoitus- ja ravintolatoiminta työllistää yhteensä noin 82 600 henkeä, joista ravintolat noin 67 900 henkeä. Alalla työskentelee paljon myös osa-aikaisia työntekijöitä sekä vuokratyöläisiä, koska palvelujen kysyntä vaihtelee sesonkien mukaan.

Majoituspalvelut, ravitsemispalvelut ja niihin läheisesti liittyvä matkailuala ovat hyvin suhdanneherkkiä palvelualoja. Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat alan palveluiden ja tuotteiden kysyntään ja siten myös työllisyyteen. Hyvinä taloudellisina aikoina kotitaloudet ja yritysasiakkaat käyttävät enemmän alan palveluja, huonompina taas vähemmän johtuen ostovoiman ja säästämisen vaihteluista.

Majoituspalveluja tarjoavat yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työllisyyden kehitys riippuu lähivuosina pitkälti talouden suhdanteiden yleisestä kehityksestä, verotuksesta ja kustannustasosta sekä siitä, miten paljon kotimaiset ja ulkomaiset matkailijat käyttävät alan palveluja.

Majoitus-, ravitsemis- ja matkailupalvelut tulevat työllistämään jatkossakin. Alalle työllistymistä edesauttaa vahvan ammattitaidon lisäksi halu työskennellä ihmisten parissa, asiakaspalveluosaaminen, vuorovaikutustaidot, ryhmätyötaidot, oma-aloitteisuus ja kielitaito.

Kehitysnäkymät

Majoituspalvelujen kehitys on pitkälti sidoksissa matkailualan yleiseen kehitykseen, johon taas vaikuttavat voimakkaasti maailmantalouden suhdanteet. Talouden laskusuhdanteet vähentävät erityisesti ulkomaalaisten matkailijoiden Suomeen suuntautuvia matkoja ja yöpymisiä, mutta lisäävät usein suomalaisten kotimaan matkailua kaukomatkailun sijaan. 

Matkailuala on maailmanlaajuisesti merkittävä kasvuala. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä on kaksinkertaistunut Suomessa 2000-luvulla. Suomessa vieraili vuonna 2017 yhteensä 8,3 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Suurin asiakaspotentiaali on venäläisissä ja aasialaisissa matkailijoissa. 

Ulkomaalaiset matkustajat yöpyivät Suomessa 6,7 miljoonaa kertaa vuonna 2017. Eniten yöpymisiä kirjattiin venäläisille, saksalaisille, ruotsalaisille, virolaisille ja kiinalaisille. Yöpymisistä noin kaksi kolmasosaa liittyi vapaa-ajan matkustukseen ja kolmannes työmatkustukseen. Kotimaisia yöpymisiä kirjattiin 15,2 miljoonaa. 

Majoitusliikkeiden lukumäärä on pysynyt suhteellisen samalla tasolla. Majoitusliikkeistä noin puolet on hotelleja. Hotellien määrä on vähentynyt edellisen kymmenen vuoden aikana, sen sijaan lomakylien määrä on kolminkertaistunut. Muita majoitusliikkeitä ovat määrän mukaisessa järjestyksessä leirintäalueet, matkustajakodit ja retkeilymajat. 

Majoitustoimintaa hallitsevat erityisesti ketjuuntuneet hotellit. Uusien brändien ja konseptien luomisella pyritään tarjoamaan hotelleja ja palvelumalleja asiakkaiden yhä yksilöllisempiin tarpeisiin. Majoitusalan pienten ja keskisuurten yritysten suurimmat kehittämistarpeet koskevat markkinointiviestintää ja myyntiä. 

Suomessa on meneillään hotelli- ja kylpyläinvestointien buumi. Uusia hotelleja tulee pääkaupunkiseudun lisäksi muualle Suomeen, ja vanhoja hotelleja uusitaan ja laajennetaan. Syynä investointeihin on ulkomaalaisten lisääntyvä Suomen-matkailu. 

Korkea verotus yhdistyneenä alan yritysten raskaaseen kulurakenteeseen on johtanut korkeisiin hintoihin, jotka vähentävät hotelliyöpymisiä, ravintolakäyntejä ja juhlien järjestämisiä. Hintatasomme lisää ulkomaille suuntautuvaa matkailua ja vähentää ulkomaisen matkailun kasvua. 

Toimintaympäristön muutosten kuten kulutustrendien seuraaminen ja toiminnan jatkuva kehittäminen ovat tarpeen, sillä asiakkaista kilpailevat myös monet muut vapaa-ajan kohteet. Alan yrityksiltä edellytetään entistä laajempaa yhteistyötä muiden matkailusektorin yritysten kanssa, jotta toiminta olisi tehokasta ja kilpailukykyistä. 

Netti mahdollistaa hotelleille ja asiakkaille reaaliaikaisen tiedon, joka helpottaa hintojen, tuotteiden ja palvelujen vertailua ja ostopäätösten tekoa. Sosiaalisen median avulla voidaan markkinoida, luoda yhteisöllisyyttä ja pitää yhteyttä asiakkaisiin.

Lähialat

Ravintola-ala. Catering-ala. Matkailuala. Liikenneala. Kaupan ala. Puhdistuspalveluala. Kiinteistönhoito.

Majoituspalvelut