Henkilöstöpalveluala

Johdanto

Henkilöstöpalvelualan yritykset ovat erikoistuneet henkilöstöpalveluihin, joihin kuuluu esimerkiksi henkilöstövuokrausta, rekrytointia ja henkilöstön kehittämistä. Alan yritykset työllistävät toimistoissaan henkilöstöalan asiantuntijoita sekä johdon, taloushallinnon ja toimistotöiden ammattilaisia. Henkilöstöpalvelualalla tarvitaan työmarkkinoiden tuntemusta ja liiketoiminnan osaamista sekä asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaitoja.

Tuotteet ja palvelut

Henkilöstöpalveluita asiakasyritysten tarpeisiin

Henkilöstöpalveluyritykset ovat henkilöstöpalveluiden asiantuntijoita, joiden asiakkailleen tarjoamia henkilöstöpalveluja ovat henkilöstövuokraus, rekrytointi, henkilöarvioinnit, ulkoistaminen ja alihankinta, suorahakupalvelut, henkilöstön valmennus ja kehittäminen, soveltuvuuden arviointi, psykologiset testit ja uudelleensijoittamisvalmennus. Alan yritykset voivat olla erikoistuneet joihinkin palveluihin tai tietyille toimialoille.

Asiakasyritykset käyttävät henkilöstöpalvelualan yritysten palveluja, koska niitä hyödyntämällä ne voivat keskittyä paremmin omaan ydinliiketoimintaansa ja osaamiseensa. Suurimmat asiakastoimialat ovat metalliala, toimisto- ja taloushallinto, rakennusala, hotelli-, ravintola- ja catering-ala, varastoala, kaupan ala, kuljetus- ja liikenneala sekä kiinteistönhoito ja siivousala. Asiakkaita ovat käytännössä lähes kaikkien toimialojen yritykset sekä kunnat.

Henkilöstöpalvelualan yritysten liikevaihdosta ylivoimaisesti suurin osa tulee henkilöstövuokrauksesta. Henkilöstöpalveluyritysten liiketoiminta perustuu siihen, että ne laskuttavat asiakkailtaan summan, joka vastaa vuokratyöntekijälle maksettavaa palkkaa kaikkine vakuutus- ja eläkekuluineen, sekä tämän lisäksi tietyn suuruisen välityspalkkion, joka on yleensä tietty prosenttiosuus vuokratyöntekijän palkasta. Välityspalkkiolla henkilöstöpalveluyritys pyörittää omaa toimintaansa, kattaa kuluja ja tekee voittoa.

Henkilöstöpalveluyritykset tarjoavat asiakkailleen monenlaisia heidän tarpeidensa mukaan räätälöityjä palveluja.

Henkilöstövuokraus

Henkilöstöpalveluyritykset vuokraavat työntekijöitä eri toimialojen yrityksille ja esimerkiksi kunnille. Työntekijät ovat hakeutuneet itse henkilöstöpalveluyritykseen työnhakijaksi, mikä usein tapahtuu rekisteröitymällä ja jättämällä hakemuksen. Työnhakijat voivat kävellä myös henkilöstöpalveluyrityksen toimistoon. Avoimia työpaikkoja voi hakea myös alan yritysten omilta sivuilta.

Työntekijät ovat henkilöstövuokrauksessa aina henkilöstöpalveluyrityksen palveluksessa, ja se maksaa myös heidän palkkansa sekä hoitaa kaikki muut työnantajan velvoitteet. Työtä tehdään kuitenkin asiakasyrityksen eli käyttäjäyrityksen tiloissa. Asiakasyrityksellä on työnjohto-oikeus vuokralle hankkimaansa henkilöstöön, minkä lisäksi tehtäviin kuuluu ohjata ja opastaa työntekijöitä sekä valvoa työn tekemistä.

Yritykset käyttävät vuokratyöntekijöitä ennen kaikkea sen joustavuuden vuoksi. Vuokratyövoimaa käytetään eniten silloin, kun työntekijöitä tarvitaan nopeasti tai väliaikaisesti esimerkiksi sijaisuuksiin. Vuokratyöntekijöitä hankitaan myös ruuhkahuippujen tasaamiseen, sillä teollisuudessa tuotantotahti ja palvelualoilla palvelujen kysyntä vaihtelevat tilausten ja sesonkien mukaan. Kunnat voivat puolestaan tarvittaessa turvata lakisääteisten tehtäviensä hoitamisen vuokratyöntekijöiden avulla.

Yritykset voivat käyttää vuokratyövoimaa myös silloin, kun ne eivät voi tai halua palkata uusia työntekijöitä määräaikaiseen tai vakinaiseen työsuhteeseen johtuen esimerkiksi taloudellisesti epävarmoista näkymistä. Yhä useampi henkilöstöpalveluyritys käyttää vuokratyötä rekrytointikanavana. Vuokratyötä käytetään myös silloin, kun tarvitaan tietyn alan erityisosaamista.

Vuokratyövoimaa käytetään myös, koska rekrytoinnit vievät yrityksissä paljon aikaa. Henkilöstövuokrausta harjoittavilla yrityksillä on jo rekistereissään valmiina lukuisia sopivia ja haastateltuja työntekijöitä, joiden osaaminen vaihtelee eri alojen tuotantotehtävistä asiantuntijatehtäviin. Yritykset voivat tarvittaessa hankkia työntekijöitä nopeasti työn tarpeen mukaan ja vastaavasti luopua vuokratyöntekijöistä, kun tarvetta ei toistaiseksi ole.

Vuokratyön tekijät

Henkilöstöpalveluyritysten kautta voi työskennellä melkein missä tahansa tehtävissä. Vuokratyö on monelle päätyö, mutta sitä tehdään myös opiskelun tai muun työn ohella. Vuokratyö tarjoaa monelle nuorelle ensimmäisen työpaikan ja arvokasta työkokemusta. Lähes puolet vuokratyöntekijöistä on alle 25-vuotiaita.

Vanhempiin ikäryhmiin mentäessä vuokratyöntekijöiden osuus pienenee, mutta myös senioreita työskentelee vuokratyöntekijöinä hyvin erilaisia tehtävissä asiantuntijatehtävistä palvelutehtäviin. Maahanmuutto Suomeen on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti, ja henkilöstöpalveluyritykset tarjoavat vuokratyön kautta tärkeän väylän kotoutumiseen.

Koulutustaustana noin puolella vuokratyöntekijöistä on jokin toisen asteen koulutus, mutta koulutustaustat vaihtelevat peruskoulutuksesta korkeakoulututkintoon. Korkeakoulututkinto joko ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta on lähes joka viidennellä vuokratyöntekijällä, ja yhtä moni on suorittamassa sitä. Kaksi kolmesta vuokratyöntekijästä on naisia.

Vuokratyötä tehdään yleisesti ottaen, koska henkilöstöpalveluyrityksen kautta saadaan nopeasti töitä. Henkilöstöpalveluyritys on myös hyvä kanava työnhaussa, koska yhdellä hakemuksella tavoittaa monta yritystä. Vuokratyö koetaan usein hyväksi mahdollisuudeksi työllistyä taloudellisesti vaikeassa suhdannetilanteessa. Vuokratyö tarjoaa myös mahdollisuuden valita työajan ja työpaikan sekä tarjoaa työkokemusta ja lisäansioita.

Rekrytointi

Henkilöstöpalveluyritykset rekrytoivat työntekijöitä yrityksille. Rekrytointi eroaa henkilöstövuokrauksesta siten, että siinä etsitään työntekijää suoraan asiakasyrityksen palvelukseen toistaiseksi voimassaolevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen. Rekrytointi voi tapahtua myös vuokrauksen jälkeen.

Rekrytoinnin tavoitteena on löytää tehtävään mahdollisimman hyvä työntekijä ja työntekijälle työ, joka vastaa mahdollisimman hyvin sitä, mitä hän etsii sekä omaa osaamis- ja vaatimustasoa. Henkilöstöpalveluyritykset etsivät henkilön, jonka osaaminen ja persoona vastaavat yrityksen tarpeita. Henkilöstöpalveluyrityksen ja asiakasyrityksen edustajat neuvottelevat työtehtävään sopivan henkilön halutuista ominaisuuksista.

Henkilöstöpalveluyritysten omissa työnhakijarekistereissä voi olla jo valmiiksi sopivia ehdokkaita työntekijöiksi. Hakijoiden CV:t ovat rekrytoinnissa tärkeä tiedonlähde. Työntekijöitä haetaan tarvittaessa työpaikkailmoituksilla eri kanavien kautta, joihin kuuluvat myös henkilöstöpalveluyrityksen omat nettisivut. Rekrytointi on prosessi, johon kuuluu myös työhakemusten läpikäynti, hakijoiden haastattelu ja mahdollisesti testaus.

Henkilöarvioinnit ja soveltuvuusarvioinnit

Henkilöarvioinnilla pyritään kartoittamaan työnhaussa hakijan ja avoimena olevan tehtävän yhteensopivuutta. Henkilöarviointia kutsutaan myös soveltuvuusarvioinniksi. Arvioinnissa selvitetään hakijan osaamista, työkokemusta, tietynlaisia ominaisuuksia ja erityistaitoja. Samalla huomioidaan hakijan odotuksia, toiveita ja motivaatiota sekä vahvuuksia, kehittymisalueita ja kehittymispotentiaalia.

Henkilöarviointeja tekevät psykologit sekä rekrytointikonsultit, jotka tekevät kevyempiä perusarviointeja. He ovat voineet saada lisenssejä tai olla sertifioituja tiettyjen soveltuvuustestien käyttäjiä.

Henkilöarviointi antaa työhaastattelua tarkempaa ja syvällisempää tietoa sekä tuo esiin tekijöitä, jotka muuten voisivat jäädä huomaamatta tai niiden painoarvo voisi olla epäselvä. Esimerkiksi paineensietokyky on yksi tällainen ominaisuus. Henkilöarviointi on työhaastattelua tieteellisempää, joten se tarjoaa välineen vertailla hakijoita luotettavammin.

Suorahaku

Suorahaussa (headhunting) sopivia ehdokkaita etsitään avoimeen tehtävään ilman julkista työpaikkailmoitusta. Ehdokkaisiin otetaan suoraan yhteyttä ja tiedustellaan heidän kiinnostustaan kyseistä tehtävää kohtaan. Henkilöstöpalveluyritys etsii tehtävään parhaat ehdokkaat, ottaa heihin yhteyttä ja haastattelee heidät. Tämän jälkeen sopivimmat ehdokkaat esitellään suorahakutoimeksiannon antaneelle asiakkaalle.

Ulkoistaminen ja alihankinta

Ulkoistamisessa yritys tai julkisen sektorin organisaatio kuten virasto ulkoistaa osan toiminnoistaan toisen yrityksen tehtäväksi. Useimmiten yritykset ulkoistavat henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon tehtäviä, joita ovat esimerkiksi palkanlaskenta, rekrytointi ja koulutus tai esimerkiksi aulapalvelu- tai varastotehtävät.

Käytännössä ulkoistaminen tapahtuu siten, että koko tietyn tehtäväalueen henkilöstö tai osa siitä siirtyy henkilöstöpalveluyrityksen työntekijöiksi. Työntekijöiden työpaikka ja tehtävät säilyvät yleensä samoina. Uuden yrityksen tapauksessa henkilöstöhallinnon (human resources, HR) tehtävät on voitu ulkoistaa osittain tai kokonaan, ja siihen liittyen esimerkiksi taloushallinnon tehtäviä.

Alihankinnassa työntekijät työskentelevät henkilöstöpalveluyrityksen palveluksessa sekä sen työnjohdon alaisuudessa. Alihankinta kohdistuu usein asiakasyrityksen projekteihin ja urakoihin, jotka tarvitsevat ulkopuolista työvoimaa.

Koulutus ja valmennus

Henkilöstöpalveluyritykset järjestävät työnhakijoille suoraan suunnattuja koulutuksia, joita ovat esimerkiksi hygieniapassikoulutus, tarjoilija-, ja kassakoulutukset sekä työturvallisuuskoulutukset. Jotkut henkilöstöpalveluyritykset järjestävät myös työvoimakoulutusta.

Yrityksille tarjotaan koulutusta henkilöstön kehittämiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi muutostilanteiden hallinta, tiimi- ja työyhteisövalmennus, työhyvinvointi ja työnhakijoiden haastatteluun liittyvä osaaminen. Valmennusohjelmien sisällöt riippuvat kunkin asiakasyrityksen erityistarpeista. Valmennus voi kohdistua esimerkiksi johdon ja esimiehinä toimivien kannustavampaan johtamiseen.

Uudelleensijoittumisvalmennus

Uudelleensijoittumisvalmennuksessa on kysymys työntekijöiden irtisanomistilanteeseen liittyvästä palvelusta. Vastuullisesti toimivat yritykset järjestävät irtisanotulle henkilöstölle valmennusta, joka tukee heitä ja tarjoaa tietoa työllistymisen edistämiseksi. Henkilöstöpalveluyritykset järjestävät valmennusta myös asiakasyrityksessä jatkaville työntekijöille heidän motivoimisekseen ja sitouttamisekseen.

Konsultointi

Henkilöstöpalveluissa konsultointi voi koskea melkein mitä tahansa asiaa tai ongelmaa, johon työnantajana toimiva yritys tarvitsee lisää tietoa, ratkaisuvaihtoehtoja tai uusia näkökulmia. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi henkilöstö- ja osaamisresurssien ja tarpeiden kartoitus, toimintamallien uudistaminen tai työyhteisön ilmapiirin parantaminen. Henkilöstökonsultit ja muut tähän perehtyneet ammattilaiset voivat konsultoida myös työnhakijoita esimerkiksi urasuunnittelussa ja omien vahvuuksien kartoittamisessa.

Henkilöstöpalvelualan yritysten tehtäväalueita

Henkilöstöalan asiantuntijatehtävien lisäksi henkilöstöpalvelualan yrityksissä työskennellään johtotehtävissä, taloushallinnossa, markkinoinnissa, myynnissä, viestinnässä ja toimistotehtävissä. Työtehtävien jako ja vastuualueet riippuvat yrityksen koosta. Pienemmissä toimistoissa tehtäväalueet ovat tyypillisesti laajempia, suuremmissa taas erikoistuminen tietyn tehtävän hoitamiseen on tavallisempaa.

Henkilöstöasiantuntijatehtävät liittyvät esimerkiksi työnhakijoiden arviointiin ja rekrytointiin. Myös henkilöstöpalveluyrityksen henkilöstöasiat voivat kuulua tehtävänkuvaan. Näissä tehtävissä työskentelee esimerkiksi henkilöstöjohtajia, henkilöstöpäälliköitä, psykologeja, henkilöstökonsultteja ja rekrytoijia. Ammateissa tarvitaan henkilöstöasioiden tai psykologian tuntemusta sekä vuorovaikutus-, neuvottelu- ja asiakaspalvelutaitoja.

Johtotehtävissä keskeistä on yrityksen tai sen jonkin osa-alueen toiminnan johtaminen, suunnittelu, seuranta ja kehittäminen. Esimerkiksi toimitusjohtajien ja varatoimitusjohtajien on hallittava liiketoiminnan lisäksi laajoja asiakokonaisuuksia.

Taloushallinto hoitaa henkilöstöpalvelualan yrityksen talouteen liittyviä toimintoja ja lakisääteisiä tehtäviä sekä tuottaa johdolle tietoa toiminnan ohjaukseen ja suunnitteluun. Tehtäviin kuuluvat esimerkiksi palkanlaskenta ja kirjanpito. Ammattilaisia ovat esimerkiksi talousjohtaja, kirjanpitäjä ja taloussihteeri. Ammateissa tarvitaan kirjanpidon ja laskentaosaamisen lisäksi taloushallinto-ohjelmien hallintaa, tarkkuutta ja vastuullisuutta.

Markkinoinnilla lisätään yrityksen näkyvyyttä ja parannetaan sen tarjoamien palveluiden, tuotteiden ja osaamisen tunnettuutta sekä hankitaan uusia asiakkaita ja ylläpidetään asiakassuhteita. Tehtäviä ovat esimerkiksi markkinamahdollisuuksien analysointi, kohdemarkkinoiden määrittely, markkinointistrategioiden ja -keinojen valinta ja markkinointiohjelmien suunnittelu. Ammattilaisia ovat esimerkiksi markkinointipäällikkö ja -sihteeri. Yhteistyötä tehdään mainos- ja viestintätoimistojen kanssa.

Myynnin tehtävissä pyritään saamaan asiakkaat ostamaan yrityksen palveluja. Esimerkiksi yrityksiin otetaan suoraan yhteyttä ja esitellään henkilöstöpalveluja. Myyntiin liittyy myös neuvotteluja ja sopimusten tekemistä. Markkinoinnin ja myynnin tehtävät edellyttävät vahvaa kaupallista osaamista, markkinointiviestinnän ja toimialan tuntemusta sekä vuorovaikutustaitoja. Ammattilaisia ovat esimerkiksi myyntijohtaja ja sihteeri.

Viestinnällä välitetään tietoa yrityksen kuulumisista, tuotteista ja palveluista sekä vahvistetaan asiakas- ja sidosryhmäsuhteita, luodaan julkisuuskuvaa ja lujitetaan yhteisöllisyyttä. Tehtäväalueita ovat esimerkiksi verkkoviestintä, mediaseuranta, viestinnän suunnittelu, vaikuttavuuden arviointi ja yhteydenpito asiakkaisiin ja mediaan. Viestinnässä työskentelee esimerkiksi viestintäjohtajia ja viestintäassistentteja.

Toimistotyössä hoidetaan yrityksen toiminnan kannalta keskeisiä päivittäisiä tehtäviä, jotka liittyvät sen talouteen, hallintoon ja asiakaspalveluun. Tällaisia ovat esimerkiksi raporttien laadinta, tiedon hankinta, tapaamisten ja kokousaikojen varaus, asiakirjahallinto ja postin käsittely. Toimistotehtävissä työskentelee sihteereitä ja assistentteja.

Henkilöstöpalveluyrityksissä työskennellään myös tietotekniikan tehtävissä, esimerkiksi IT-tukihenkilö pitää yrityksen laitteistot, verkot ja ohjelmistot toimivina ja ajantasaisina sekä huolehtii tietoturvasta.

Lakiasiat työllistävät lakimiehiä esimerkiksi sopimusasioissa ja neuvotteluissa.

 

Työpaikat

Henkilöstöpalveluyritykset.

 

Ammatit

Toimitusjohtaja. Varatoimitusjohtaja. Henkilöstöjohtaja. Henkilöstöpäällikkö. Talousjohtaja. Talouspäällikkö. Henkilöstökonsultti. Psykologi. Rekrytoija. HR Manager. HR Director. HR sihteeri. HR assistentti. Henkilöstökoordinaattori. HR koordinaattori. Markkinointijohtaja. Markkinointipäällikkö. Myyntijohtaja. Myyntipäällikkö. Myyntineuvottelija. Myyntiedustaja. Kirjanpitäjä. Tilintarkastaja. Sihteeri. Assistentti. Toimistosihteeri. Henkilöstösihteeri. Taloussihteeri. Viestintäjohtaja. Viestintäpäällikkö. Yhteiskuntasuhteiden johtaja. Tiedottaja. Viestintäassistentti. Viestintäsihteeri. Lakimies. Yrityslakimies. Tietohallintojohtaja. IT-tukihenkilö. Mikrotukihenkilö.

 

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa liiketalouden perustutkinnon merkonomi. Tutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on aikuisille suunnattu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella liiketaloutta ja suorittaa liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tradenomi (AMK).

Yliopistoissa voi opiskella kauppatieteitä ja suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon kauppatieteiden maisteri.

Yliopistoissa voi opiskella psykologiaa ja suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon psykologian maisteri tai filosofian maisteri. Yliopistoissa voi opiskella myös kasvatustieteitä. Ylempi korkeakoulututkinto on kasvatustieteiden maisteri.

Koulutus voi olla myös sen toimialan mukainen, jonka työntekijöitä välitetään. Asiakasyritykset toimivat esimerkiksi tekniikan alalla, terveydenhuoltoalalla ja ravintola-alalla. Koulutustaustana voi olla esimerkiksi diplomi-insinööri, insinööri (AMK), lähihoitaja tai restonomi (AMK).

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella viestintää ja suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon medianomi (AMK).

Yliopistoissa voi opiskella viestintää oppiaineiden nimien vaihdellessa yliopistoittain ja tiedekunnittain. Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat filosofian maisteri, valtiotieteiden maisteri ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon datanomi. Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella tietojenkäsittelyä ja suorittaa liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon tradenomi (AMK).

Yliopistoissa voi opiskella tietojenkäsittelytiedettä. Ylempi korkeakoulututkinto on filosofian maisteri.

Yliopistoissa voi opiskella myös oikeustiedettä. Ylempi korkeakoulututkinto on oikeustieteen maisteri.

 

Työllisyys

Henkilöstöpalvelualan yrityksissä työskentelee arviolta noin 3 500 henkilöä henkilöstöalan asiantuntija- ja muissa tehtävissä (v. 2016). Alalla toimii yli 1 000 yritystä, joista vakiintuneita on noin 500-600. Suurin osa on pieniä yrityksiä, jotka työllistävät omissa toimistoissaan 1-4 henkilöä, mutta joukossa on myös pari yli 100 henkilöä työllistävää yritystä. Keskimäärin alan yrityksessä työskentelee 17 henkilöä.

Henkilöstöpalvelualan yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä, sillä niiden kautta työllistyy vuosittain yli 100 000 henkilöä. Vuokratyöntekijöitä välitetään esimerkiksi eri toimialojen yrityksille ja kunnille. Pelkästään nuoria työllistyy vuokratyöntekijöinä vuosittain yli 50 000. He ovat kaikki henkilöstöpalvelualan yritysten palkkalistoilla.

Henkilöstöpalveluyrityksiä toimii eri puolilla maata, mutta suurin osa toimistoista sijaitsee Etelä-Suomessa sekä suuremmissa kaupungeissa, joissa myös työpaikat ovat. Osalla alan yrityksistä on toimintaa myös Baltian maissa, Ruotsissa ja Venäjällä.

Henkilöstöpalvelualan työllisyyttä pitää yllä yksityisen työnvälityksen kasvanut rooli sekä työelämän ja julkisten työvoimapalveluiden muutos. Alan yritykset rekrytoivat palvelukseensa tarpeen mukaan. Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat jonkin verran työntekijöiden tarpeeseen. Henkilöstöpalveluala on kasvuala, joka työllistää alan yrityksissä tulevaisuudessa yhä useampia henkilöstöammattilaisia ja muita työntekijöitä.

 

Kehitysnäkymät

Henkilöstöpalvelualaan vaikuttavat keskeisesti globalisaatio, talouden suhdanteiden vaihtelut, vaihtelu työntekijöiden tarpeessa, erikoistuminen henkilöstöpalvelualan ja muiden toimialojen yrityksissä, työelämän muutokset, digitalisaatio, julkisen työnvälityksen roolin muutos ja työntekijöiden asenteet vuokratyötä kohtaan.

Globalisaatiossa yritysten välillä vallitsee voimakas kilpailu maailmanlaajuisilla markkinoilla, joilla yrityksiltä vaaditaan parempaa kilpailukykyä. Yritykset keskittyvät ydintoimintoihinsa, muut tehtävät hoidetaan vuokratyöntekijöillä tai ulkoistamalla. Yritykset ulkoistavat myös henkilöstöhallintoaan sekä tarvitsevat alan asiantuntijapalveluja.

Talouden suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat henkilöpalveluyritysten menestymiseen johtuen palvelujen kysynnän vaihteluista ja vuokratyöntekijöiden tarpeesta. Vastaavasti henkilöstöpalvelualan yritysten liikevaihto heijastelee talouden yleistä tilannetta.

Tulevaisuudessa henkilöstöpalvelualan yritykset erikoistuvat yhä enemmän tietyille toimialoille. Yleisesti ottaen tuotantotyöstä on jo laajennuttu palvelualoille. Suuret henkilöstöyritykset tarjoavat asiakkailleen laajan joukon henkilöstöpalveluja ja välittävät työntekijöitä useille toimialoille.

Työelämä on yhä pirstaleisempaa, ja ihmisten työura koostuu entistä enemmän useista työsuhteista. Määräaikaisuudet, osa-aikatyöt, projektityöt ja freelancetyö yleistyvät. Henkilöstöpalvelualan yritykset pystyvät hajanaisia työtarjouksia yhdistelemällä tarjoamaan työntekijöille kokoaikaisempaa ja pitempiaikaisempaa työtä.

Vuokratyöntekijöiden käyttö tulee lisääntymään, koska henkilöstön vuokraus on yrityksille joustava tapa saada työntekijöitä tarpeen mukaan. Toinen keskeinen syy on talouden suhdanteiden nopeat vaihtelut, jotka tekevät henkilön palkkaamisesta epävarmuustekijän, koska työllistämisen kulut pysyvät, vaikka tuotteet tai palvelut eivät myisi odotetusti. Lisäksi on suuri joukko työntekijöitä, jotka haluavat joustoja työaikoihin, kuten opiskelijat.

Digitalisaation avulla voidaan edistää työmarkkinoiden toimivuutta. Rekrytointisivustojen ja -palveluiden avulla työnhakija ja työntarjoaja löytävät toisensa tehokkaammin ja työllistyminen nopeutuu. Samalla kustannukset pienenevät verrattuna perinteiseen rekrytointiin. Tietojärjestelmät tarjoavat runsaasti tietoa rekrytointien pohjaksi.

Yksityinen työnvälitys korvaa julkista työnvälitystä, jota hoidetaan työ- ja elinkeinotoimistoissa. Niiden rooli muuttuu työttömyyteen ja työnhakuun liittyvien hallinnollisten tehtävien suuntaan. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jolla tiivistetään yhteistyötä työnvälityksessä tavoitteena löytää töitä työttömille ja hyviä työntekijöitä työnantajille.

Yksityisen työnvälityksen rooli tulee kasvamaan, koska TE-toimistot lakkautetaan vuonna 2019. Jatkossa maakunnilla on työ- ja elinkeinopalveluiden järjestämisvastuu ja yksityiset yritykset ovat mukana kilpailutuksissa.

Ammattitaitoisen työvoiman löytäminen on vaikeinta metallialan, rakennusalan, IT-alan, toimisto- ja taloushallinnon sekä hotelli-, ravintola- ja catering-alan työhön. Esimerkiksi ammattitaitoisten kokkien, kirjanpitäjien ja koneistajien välittäminen asiakkaille on ollut vaikeaa. Haasteita ammattitaitoisen työvoiman löytämiseksi aiheuttavat esimerkiksi hakijoiden puute sekä liian vähäinen työkokemus tai ammattitaito.

Vuokratyöntekijät tekevät vuokratyötä, koska henkilöstöpalveluyritysten kautta työllistyy nopeammin, työajat on mahdollisuus valita omaan elämäntilanteeseen sopiviksi ja samalla kertyy työkokemusta tai lisäansioita. Vuokratyöntekijät ovat enimmäkseen tyytyväisiä työn sisältöön ja motivoituneita tekemään sitä, koska työ vastaa luvattua. Vuokratyön tekemistä tuttavilleen suosittelisi 87 prosenttia.

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenliitto, joka on sitoutunut kehittämään henkilöstöpalvelualaa. HPL:n jäsenyrityksinä olevat henkilöstöpalveluyritykset ovat sitoutuneet noudattamaan työlainsäädännön säännösten lisäksi alan toimintaperiaatteita. Auktorisoidut henkilöstöpalveluyritykset hoitavat rekrytointi- ja henkilöstövuokrauspalvelut asiantuntevasti, vastuullisesti ja ammattitaitoisesti. Auktorisointeja myöntää HPL:n omistama Auktorisointiyhtiö.

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL:n auktorisoidut henkilöstöpalveluyritykset tunnistaa Hyvä työpaikka - osaavaa rekrytointia -tunnuksesta.

 

Lähialat

Henkilöstöhallinto. Psykologia. Toimistotyö. Taloushallinto. Kone- ja metallituoteteollisuus. Rakennusala. Hotelli-, ravintola- ja catering-ala. Logistiikkapalvelut. Kaupan ala.