Televisio- ja radioala

Johdanto

Televisio- ja radioala tarjoavat useiden eri kanavien välityksellä monenlaista ohjelmaa eri kohderyhmille. Televisiokanavien ohjelmistoa ovat esimerkiksi uutiset, dokumentit, tv-sarjat ja elokuvat. Radiokanavat tarjoavat mm. musiikkia, keskustelu- ja ajankohtaisohjelmia, selostuksia ja uutisia. Monet kanavat ovat katsottavissa tai kuunneltavissa myös internetissä. Television ja radion työtehtävät vaihtelevat ohjelmien suunnittelusta niiden juontamiseen ja teknisiin tehtäviin.

Tuotteet ja palvelut

Televisio ja radio ovat katsojille ja kuulijoille monenlaista sisältöä tarjoavia joukkoviestintävälineitä. Ohjelmisto vaihtelee eri kanavilla. Pääosin tarjonta on erilaista viihdettä, mutta joillakin kanavilla ohjelmisto painottuu enemmän dokumentteihin sekä ajankohtais- ja keskusteluohjelmiin. Useimmiten samat kanavat tarjoilevat sekä vakavampaa että kevyempää sisältöä.

Televisioala

Television katselu on suosittu ajanviete.  Televisio löytyy lähes joka kotitaloudesta. Suomessa näkyy sekä valtakunnallisia että paikallisia televisiokanavia, joiden lisäksi tarjontaa on myös alueellisilla kaapelitelevisioverkoilla. Monia kanavia voi katsoa myös internetin välityksellä (netti-TV). Yhteensä maassamme on lähetyksiä kymmenillä kanavilla.

Televisiokanavien joukossa on sekä kaupallisia että julkisia kanavia. Kaupallisten kanavien toiminta rahoitetaan mainostuloilla, jolloin ohjelmien väleissä ja aikana näytetään mainoksia. Sekä televisiota että radiota hyödynnetään tehokkaasti kaupallisiin tarkoituksiin. Yleisradion kanavien rahoitus perustuu puolestaan televisiomaksuun. Erilliset maksulliset kanavat taas hankitaan kotitalouksiin usein kanavapaketteina.

Television katselijat haluavat yhä enemmän viihteellistä ja elämyksellistä ohjelmatarjontaa.Uutisten, ajankohtaisohjelmien, keskusteluohjelmien ja dokumenttien lisäksi tarjolla on runsaasti mm. koti- ja ulkomaisia tv-sarjoja, tosi-tv:tä, urheilulähetyksiä ja elokuvia.

Televisio-ohjelmat suunnitellaan ja tuotetaan useimmiten tuotantoyhtiöissä, joilta televisioyhtiöt/kanavat ostavat ne esittämistä varten. Kanavat tuottavat itse yhä pienemmän osan esittämistään ohjelmista. Kaupallisilla kanavilla omaan tuotantoon kuuluvat lähinnä uutis- ja ajankohtaisohjelmat. Suomessa on myös yhtiöitä, jotka ovat erikoistuneet tv-ohjelmaformaattien kehittämiseen.

Televisio-ohjelmien tuotanto ja tekijät

Ohjelmien tekoon kuluu yleensä runsaasti aikaa, jopa vuosi, nopeatempoisia uutis- ja ajankohtaislähetyksiä lukuun ottamatta. Monikameratuotannot ovat useimmiten kalliita studiotuotantoja, joissa suunnittelu on erityisen tärkeää. Yksikameratuotantona tehtävä ohjelma voi muuttua ideasta valmiiksi tv-ohjelmaksi monella eri tavalla.

Televisio-ohjelmat ja niiden tuotannot ovat hyvin erilaisia, mutta alkuvaiheen ideointiin osallistuvat yleensä toimittaja tai käsikirjoittaja, ohjaaja sekä tuottaja.Tämän jälkeen toimintaan otetaan mukaan ainakin kuvaaja, yleensä myös lavastaja, äänisuunnittelija, kuvaussihteeri, graafikko ja esiintyjät.

Tuottaja suunnittelee ohjelman kokonaisuuden ja vastaa toimittajan kanssa sisällöstä sekä pitää huolen budjetista.Televisiotoimittajat juontavat uutisia, keskusteluohjelmia, urheiluraportteja, reportaaseja, dokumenttiohjelmia jne. Toimittajat tekevät myös ohjelmiin liittyvää taustatyötä, johon kuuluu aiheisiin perehtymistä ja haastattelemista.

Televisiossa työskentelee toimituksellisissa tehtävissä myös kanavapäälliköitä, vastaavia päätoimittajia, päätoimittajia, toimituspäälliköitä, ohjelmistopäälliköitä ja uutispäälliköitä sekä toimitussihteereitä.

Ohjelmaa tehtäessä kuvaaja tallentaa ja kertoo tapahtumat ja uutiset kuvina. Äänittäjän tehtävänä on puolestaan nauhoittaa kuvaustilanteen äänimateriaali. Editoija leikkaa tallennetun kuvan ja äänen lopulliseen muotoon joko valmiiksi ohjelmaksi tai kuvanauhaksi eli insertiksi.

Monikameratuotannoissa studion ohjaamossa työskentelevät ohjaajan lisäksi kuvaussihteeri, mikseri, kuvatarkkailija, äänitarkkailija, valaisija ja kuvanauhoittaja.Kuvaussihteeri lukee käsikirjoitusta ohjaajalle, joka päättää minkä kameran kuva koteihin lähetetään. Kuvaussihteeri organisoi myös monenlaisia tv-ohjelman tuotantoon liittyviä käytännön asioita.

Mikseri vaihtaa ohjaajan merkistä kuvasta toiseen. Valaisija huolehtii toimivasta studiovalaistuksesta. Kuvatarkkailija puolestaan pitää huolta siitä, että kameroiden kuvat on oikein rajattu ja kohdennettu, äänitarkkailijan vastatessa valittujen äänien laadusta. Kuvanauhoittaja nauhoittaa näin syntyneen ohjelman.

Ohjaaja on työskennellessään yhteydessä myös studio-ohjaajaan, kameramiehiin, järjestäjiin ja esiintyjiin, joille kaikille hän antaa ohjeita lähetyksen tai ohjelman onnistumiseksi.

Radioala

Radio tavoittaa ihmiset käytännössä kaikkialta, esimerkiksi kodeista, työpaikoilta ja automatkoilta.

Radiotoiminta voidaan jaotella yleisradiotoimintaan ja kaupalliseen radiotoimintaan. Kaupallisten radioasemien toiminta rahoitetaan mainostuloilla. Yleisradion toiminta kustannetaan myös radiotoiminnassa tv-maksuilla. Radioasemat voidaan jaotella valtakunnallisiin, paikallisiin ja puolivaltakunnallisiin, joilla on toimintaa useilla alueilla.

Yleisradion ohjelmisto eri kanavilla vaihtelee ajankohtaislähetyksistä klassiseen musiikkiin ja populaarikulttuuriin. Yleisradiokin on eriyttänyt toisistaan ohjelmatuotannon ja lähetyskanavat. Ohjelmia ostetaan usein myös tuotantoyhtiöiltä.

Kaupallisten radioasemien ohjelmisto perustuu kansainvälisiin musiikkiformaatteihin. Ohjelmarungon muodostavat kevyt musiikki, lyhyet välijuonnot, uutiset ja mainokset.Suomen Radioiden Liitto SRL ry:n jäsenradioita on 50 ja käytössä yli 300 lähetystaajuutta.

Radio-ohjelmia voi kuunnella myös internetin välityksellä (nettiradio), jolloin valittavana on maailmanlaajuisesti tuhansien radioasemien valikoima.

Radio-ohjelmien tuotanto ja tekijät

Radio-ohjelmien sisältö voi pohjautua esimerkiksi tuottajan tai toimittajan ideoihin, toimituksen ehdotuksiin, kanavan kuuntelijoiden antamiin vinkkeihin tai uutistoimiston tiedotteisiin.

Radiotoimittajat juontavat uutislähetyksiä ja radioselostuksia esimerkiksi urheilutapahtumista. Lisäksi he tekevät dokumenttiohjelmia, kontaktiohjelmia, radiokuunnelmia ja musiikkiformaattiohjelmia. Ohjelmiin liittyvään taustatyöhön kuuluu aiheisiin perehtymistä ja haastattelemista.

Tuottaja suunnittelee ohjelman kokonaisuuden ja vastaa toimittajan kanssa ohjelman sisällöstä sekä pitää huolen budjetista. Radioalalla työskentelee myös esimerkiksi äänitarkkailijoita.

Televisio- ja radioalan työstä

Televisiossa ja radiossa on tarjolla lukuisia erilaisia tehtäviä, jotka liittyvät ohjelmien suunnitteluun, toteuttamiseen, valmistamiseen, tuottamiseen tai markkinointiin. Kaupallisilla kanavilla tarvitaan myös mediamyyjiä myyntitehtäviin.

Työnkuvat vaihtelevat taiteellisesta luomisesta juontamiseen ja tekniseen toteutukseen. Alan ammattilainen voi olla suuntautunut esimerkiksi radio- ja tv-työhön, elokuvaan, videoilmaisuun, animaatioon, kuvaukseen, valaisuun, äänituotantoon tai esitystekniikkaan. Alalla tarvitaan sekä moniosaajia että johonkin erikoistuneita tekniikan tai tietyn taidon osaajia.

Työ on pitkälti verkosto- ja tiimityöskentelyä, minkä vuoksi tarvitaan hyviä yhteistyötaitoja. Kansainvälisissä tuotantoympäristöissä tarvitaan kielitaitoa. Media-alalla on sopeuduttava epäsäännöllisiin työaikoihin sekä ilta- ja viikonlopputyöhön.

Työpaikat

Televisioyhtiöt. Radioyhtiöt. TV-tuotantoyhtiöt. Radiotuotantoyhtiöt.Videotuotantoyhtiöt. Elokuvatuotantoyhtiöt. Mainostoimistot.Viestintätoimistot.

Alan yritykset vaihtelevat yhden hengen yrityksistä media-alan konserneihin. Viestintäalan yritysten omistus on keskittynyt ja ketjuuntunut. Alalla toimii muutamia suuria yrityksiä ja konserneja sekä sadoittain pieniä yrityksiä, muttei juurikaan keskisuuria yrityksiä. Pienyritykset toimivat tyypillisesti suurten yritysten alihankkijoina.

Ammatit

Televisiotuottaja. Tuottaja. Tuotantopäällikkö. Televisio-ohjaaja. Ohjaaja. Studio-ohjaaja. Apulaisohjaaja. Televisiokuvaaja. Kuvaaja. Kameramies. Kuvanauhoittaja. Kuvatarkkailija. Miksaaja. Kuvaussihteeri. Valaistusmestari. Valaistustarkkailija. Valaisija.Äänisuunnittelija. Äänitarkkailija. Äänittäjä. Ääniassistentti.Toimituspäällikkö. Toimittaja. Radiotoimittaja. Televisiotoimittaja. Juontaja. Televisiojuontaja. Radiojuontaja. Selostaja. Kääntäjä. Pukusuunnittelija. Puvustonhoitaja. Maskeeraaja. Parturi-kampaaja. Meteorologi.

Koulutus

Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnassa voi opiskella audiovisuaalista mediakulttuuria.

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa Helsingissä voi opiskella elokuvataidetta. Opinnoissa voi suuntautua ohjaukseen, kuvaukseen, käsikirjoitukseen, leikkaukseen, tuotantoon, äänitykseen ja äänisuunnitteluun sekä dokumentaariseen elokuvaan.

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa voi opiskella myös lavastustaidetta. Opinnoissa voi suuntautua elokuva- ja televisiolavastukseen, näyttämölavastukseen ja pukusuunnitteluun. Alempi korkeakoulututkinto on taiteen kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on taiteen maisteri.

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa Helsingissä voi opiskella mm. valo- ja äänisuunnittelua. Alempi korkeakoulututkinto on teatteritaiteen kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on teatteritaiteen maisteri.

Yliopistoissa voi opiskella myös viestintää. Opintojen painotus ja pääaineiden nimet vaihtelevat eri yliopistoissa.

Ammattikorkeakouluissa voi opiskella elokuvaa ja televisiota, journalismia ja viestintää. Tutkintonimike on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto medianomi (AMK).

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon. Tutkintonimike on media-assistentti.

Perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa.

Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto sekä audiovisuaalisen viestinnän erikoisammattitutkinto.

Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua alalle.

Radio- ja televisiotyön koulutusta järjestävät esimerkiksi Laajasalon opisto ja HEO Helsingissä sekä Voionmaan opisto.

Työllisyys

Televisio- ja radioala työllistää radiossa ja televisiossa sekä ohjelma- ja tuotantoyhtiöissä. Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL:ssä on jäsenenä noin 5 000 alan ammattilaista, jotka ovat esimerkiksi radio- ja tv-toimittajia, ohjaajia, tuottajia, äänitarkkailijoita, kuvaajia, kameramiehiä, opettajia ja tutkijoita (v. 2017).

Televisio- ja radioalan työpaikat ovat vähentyneet viime vuosina. Vakinaisten työsuhteiden vähennyttyä yhä useampi työllistää itsensä freelancena, ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai alihankkijana. Työpaikoista on yleisesti ottaen kova kilpailu. Alan yritykset rekrytoivat tarpeen mukaan. Työskentely on yhä useammin projektiluontoista ja tuotantokohtaista, mistä voi seurata myös työttömyyskausia.

Viestintäalan oppilaitoksista on valmistunut alalle enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla, joten kaikille alalle kouluttautuneille ei riitä töitä. Ala kuitenkin houkuttelee jatkuvasti uusia tulijoita.

Merkittävää työntekijöiden tarpeen kasvua ei ole odotettavissa eläköitymisen myötä, sillä henkilöstö on keskimääräistä nuorempaa. Myös digitalisoitunut tekniikka tehostaa tuotantoja, jolloin kaikkien alalta poistuvien tilalle ei tulla palkkaamaan uusia työntekijöitä.

Moniosaaminen parantaa työllistymismahdollisuuksia, esimerkkeinä digitaalinen viestintä, kuvaaminen, äänittäminen, editointi, kirjoittaminen jne. Monipuolisten teknisten valmiuksien lisäksi eri ilmaisumuotojen hallinta ja liiketaloudellinen osaaminen ovat eduksi.

Kehitysnäkymät

Viestintäalan toimintaympäristö muuttuu, kansainvälinen kilpailu lisääntyy ja digitaalisten sisältöpalvelujen tarjonta laajentuu. Televisioalan kilpailun kiristymiseen vaikuttaa erityisesti internetin kautta saatava sisältö sekä kansainvälisten internetyhtiöiden tulo Suomen markkinoille. 

Talouden suhdannevaihtelut heijastuvat herkästi viestintäalaan erityisesti mainostulojen kautta. Talouden taantumien aikana mainostajat hakevat kustannustehokkuutta, mikä saattaa vähentää kaupallisten tv-kanavien tuloja, mutta lisätä kaupallisten radioasemien, koska radio on kustannustehokas media. 

Suurimmat mediayhtiöt toimivat lähes kaikilla joukkoviestinnän alueilla harjoittaen valtakunnallista ja paikallista televisio- ja radiotoimintaa sekä tarjoten internet- ja mobiilipalveluja ja kustantaen sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja kirjoja. 

Joukkoviestintä on yhä monikanavaisempaa, jolloin sisältöä on tarjolla useiden eri päätelaitteiden kautta. Kuluttajien odotukset muokkaavat sisältöä, ja tarjontaa on eri kohderyhmille. Kuluttajat haluavat yhä useammin viihdettä sekä tietoa tiiviissä muodossa. 

TV-tuotantoyhtiöiden asiakkaita ovat kaupalliset televisioyhtiöt ja Yleisradio, joka on käytännössä monessa ohjelmatyypissä ainoa ostaja. Suomessa TV-tuotantoalan ongelmia ovat ostajien pieni määrä ja ohjelmien vähäinen vienti. Pienten tuotantoyhtiöiden olisi tärkeää verkostoitua ja osallistua kansainvälisiin yhteistuotantoihin. 

Kotimaisen sisällön tarjonta on suomalaisten televisiotoimijoiden kilpailuetu kotimarkkinoilla. Sisällöntuotantoalan kansainvälistä kilpailukykyäkin tulee kehittää. Suomalaiset draamasarjat menestyvät jo kansainvälisesti. 

Television kohdalla suurimmat muutokset tapahtuvat katsomistavoissa. Ohjelmia katsotaan yhä enemmän netin kautta tableteilla ja tietokoneilla. Nettitelevisioiden lisäksi yhä enemmän käytetään maksullisia suoratoistopalveluja. Televisioiden kuvanlaatu paranee ja kuvaruudut keskimäärin suurenevat. TV on usein kytketty nettiin. 

Vuoden 2020 alussa Suomessa siirrytään television antenniverkossa DVB-T2-digitelevisioon, joka tehostaa entisestään taajuuksien käyttöä, mahdollistaa teräväpiirtolähetykset ja suuremman kanavamäärän. Radiojakelun digitalisoinnista ei ole voimassa olevaa kansallista suunnitelmaa, sen sijaan analogisen FM-radion taajuustila on tehokkaammassa käytössä kuin naapurimaissa. 

Radio voi hyvin digitalisoitumisesta huolimatta ja tavoittaa suomalaiset hyvin. Kaupalliset radiokanavat ovat kehittäneet tuotteitaan ja palveluitaan. Kohderyhmäajattelu on voimistunut, tarjonta on lisääntynyt ja ohjelmisto on viihteellistynyt. Radio on myös tehokas markkinointiviestinnän väline. 

Suurin osa suomalaisista kuuntelee radiota perinteisen vastaanottimen kautta. Nuoret kuuntelevat eniten älypuhelimella tai tietokoneella netin kautta. Radioalan tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi digitalisoituminen ja mobiliteetti. Tulevaisuudessakin sisältö ratkaisee radion suosion.

Lähialat

Viestintäala. Elokuvateollisuus. Teatteriala.Mainosala.

Televisio- ja radioala