Kehitysvammaisten ohjaaja

Johdanto

Kehitysvammaisten ohjaaja työskentelee eri-ikäisten kehitysvammaisten kasvatus-, hoito-, ohjaus- ja kuntoutustehtävissä sekä työnjohto- ja suunnittelutehtävissä. Työpaikkoja ovat mm. työ- ja toimintakeskukset, asumisyksiköt, hoitolaitokset, perhekodit, koulut ja päivähoidon yksiköt. Kehitysvammaisten ohjaajan työ edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja, kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja päätöksentekoon ja joustavuutta.

Työtehtävät

Kehitysvammaisten ohjaaja suunnittelee ja toteuttaa kehitysvammaisen asiakkaan hoito-, ohjaus-, tuki- ja kuntoutuspalveluja. Tarkoituksena on tukea kehitysvammaisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia valmiuksia niin, että hän selviytyy mahdollisimman itsenäisesti elämässä. Kehitysvammaisten ohjaaja suunnittelee päivittäiset toiminnot sekä järjestää asiakkaiden tarvitseman tuen ja ohjauksen.

Työkeskuksessa työskentelevä ohjaaja suunnittelee työtehtävät, esimerkiksi palveluiden tai tuotteiden valmistamisen sekä vastaa markkinointiin liittyvistä toimista ja työturvallisuudesta. Ohjaustoiminta voi painottua tuettuun työhön, jolloin työ tapahtuu erilaisilla työpaikoilla työ- ja toimintakeskuksen ulkopuolella.

Asumisyksiköissä työskentelevä ohjaaja suunnittelee kehitysvammaisten palvelukokonaisuuksia sekä tukee ja ohjaa kehitysvammaista henkilöä arjen kaikilla eri osa-alueilla, kuten esimerkiksi henkilökohtaisessa hygieniassa, kodinhoidossa, asioinnissa ja vapaa-ajanvietossa.

Kehitysvammaisten ohjaaja voi työskennellä myös kotihoidonohjaajana. Tällöin ohjaaja toimii kehitysvammaisen ja hänen perheensä kanssa opastaen perhettä vammaisen hoidossa, kuntoutuksessa ja sosiaalipalveluiden käytössä.

Esimies- ja johtotehtävissä työhön kuuluu henkilöstöön, hallintoon, kehittämiseen, suunnitteluun ja arviointiin liittyviä tehtäviä. Työhön kuuluu henkilöstön perehdyttämistä ja opastamista, työsuojelullisia tehtäviä sekä tiedottamista monella tasolla. Usein työhön kuuluu myös taloudellista vastuuta ja tulosvastuuta. Vastaava ohjaaja vastaa yksikön taloudesta ja hallinnosta.

Kehitysvammaisten ohjaaja toimii asiakkaan tukena erilaisissa verkostoissa ja neuvotteluissa sekä osallistuu erilaisiin työryhmiin. Yhteistyökumppaneita on monilta eri aloilta. Isommissa yksiköissä työtä tehdään työryhmässä, pienemmissä yksiköissä enimmäkseen yksin. Työpaikasta riippuen työ on päivä- tai vuorotyötä.

 

Työpaikat

Kuntien, kuntayhtymien, yksityisten palveluiden tuottajien, vammaisjärjestöjen ja säätiöiden toimintayksiköt, kuten asumisyksiköt, työ- ja toimintakeskukset, palvelutalot, perhekodit, päivähoito, koulut, hoitolaitokset ja sosiaalivirasto.

 

Työn vaatimukset

Kehitysvammaisten ohjaajan on osattava tukea ja ohjata kehitysvammaista asiakasta.

Asiakkaan todellinen kohtaaminen ja kuuleminen on asiakaslähtöisen työn edellytys.

Ammatti edellyttää vuorovaikutustaitoja.

Työssä on eduksi joustavuus, sopeutumiskyky, pitkäjännitteisyys ja johdonmukaisuus.

Ammatissa tarvitaan myös ryhmätyötaitoja.

Päätösten tekeminen ja niistä vastaaminen edellyttää johtamistaitoa, itsenäisyyttä ja vastuuntuntoa.

 

Koulutus

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnot sosionomi (AMK), geronomi (AMK) ja kuntoutuksen ohjaaja (AMK).

 


Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Sosiaalialan kelpoisuusehdot on määritelty laissa ja asetuksessa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista.

 

Palkkaus

Kunnissa noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Sopimuksessa on määritelty eri ammattiryhmille vähimmäispalkkatasot, joita ei voida alittaa. Sopimuksen mukaan palkan tulee perustua tehtävän vaativuuden arviointiin. Keskeiset palkan osat ovat tehtäväkohtainen palkan osa sekä henkilökohtaiset lisät.

Yksityisellä sektorilla palvelutoiminnassa noudatetaan Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta ja järjestötyössä Sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta. Terveyspalvelualalla noudatetaan Terveyspalvelualan työehtosopimusta. Yksityisen puolen sopimuksissa on ammattiryhmittäin ja ammattinimikkeittäin määritellyt vähimmäispalkkatasot.

 

 

Työmarkkinatiedot
Sosiaalialan työ

Kuntien sosiaalipalveluissa työskenteli 124 400 henkilöä vuonna 2013. Näiden lisäksi näihin liittyvissä sosiaali- ja terveysalan hallinnon palveluissa työskenteli 7 360 henkilöä. Yksityiset sosiaalipalvelut työllistivät vuonna 2013 yhteensä 70 000 henkilöä. Yksityiset palveluntuottajat ovat yrityksiä, järjestöjä ja säätiöitä.

Sosiaalialan työllisten lukumäärä on kasvanut kaikilla sektoreilla, mutta eniten alan yrityksissä. Nopeasti kasvavalle alalle on tullut runsaasti sosiaalipalveluyrityksiä ja itsenäisiä yrittäjiä. Alan ammattilaiset ovat perustaneet palvelutaloja, ryhmäkoteja, päivähoitopaikkoja sekä perhe- ja laitoshoitoa tarjoavia hoitopaikkoja. Myös järjestöjen merkitys sosiaalipalveluiden tuottajana on merkittävä.

Sosiaalialalle kouluttautuneet työllistyvät yleisesti ottaen hyvin. Korkeakoulutetuista sosiaalityöntekijöistä on pulaa. Ammattikorkeakouluista valmistuneet sosionomit (AMK) työllistyvät hyvin, mutta työelämään siirtymisen alkuvaiheessa voi olla lyhytaikaista työttömyyttä. Myös alalle kouluttautuneet lähihoitajat ovat työllistyneet hyvin. Määräaikaiset työsuhteet ovat sosiaali- ja terveysalalla yleisempiä kuin muilla toimialoilla.

Työllisyysnäkymät ovat sosiaalialalle kouluttautuneille hyvät, sillä uusia työntekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa paljon. Työntekijöiden tarvetta lisää mm. alan työntekijöiden eläköityminen, joka on varsinkin kuntasektorilla suurta lähivuosina. Myös kasvavat palvelutarpeet esimerkiksi väestön ikääntymisen johdosta lisäävät uusien työntekijöiden tarvetta.

Alalla esiintyy jo nyt pulaa erityisesti lasten päivähoidon ja sosiaalityön ammattilaisista sekä sosiaalipalveluissa työskentelevistä lähihoitajista ja perushoitajista. Työvoimapula uhkaa paheta entisestään tulevaisuudessa.

 

Lähinimikkeet

asuntolanhoitaja
kotihoidonohjaaja
koulunkäyntiavustaja
työkeskuksen ohjaaja
työtoiminnan ohjaaja
työvalmentaja
sosionomi (AMK)
geronomi (AMK)
kuntoutuksen ohjaaja AMK)