Lähihoitajan tutkinnolla työelämässä

Teksti: Toni Lehtonen

 

Lähihoitaja on käytännön auttaja

Lähihoitajat ovat suorittaneet toisella asteella sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, jonka voi suorittaa useissa oppilaitoksissa eri puolilla maata peruskoulu- ja ylioppilaspohjaisena sekä näyttötutkintona. Lähihoitajan tutkinnon laajuus on 1.8.2015 alkaen 180 osaamispistettä (osp), aikaisemmin 120 opintoviikkoa (ov). Tutkinnon suorittaminen kestää peruskoulupohjaisena noin 3 vuotta ja ylioppilaspohjaisena noin 2 vuotta.

Lähihoitajat toimivat työelämässä monipuolisissa ja ihmisläheisissä tehtävissä. Tehtäviin kuuluu käytännön hoito- ja hoivatyötä, ihmisten auttamista monenlaisissa arkipäivän asioissa, tukemista ja kuntouttamista, kasvattamista, terveyden edistämistä ja asiakaspalvelua.

Lähihoitajat työskentelevät kaikenlaisten ihmisten parissa eri työympäristöissä, jotka vaihtelevat kodeista hoitolaitoksiin. Työtä tehdään niin lasten, nuorten, aikuisten, vanhusten, vammaisten kuin mielenterveys- ja päihdeongelmaisten ihmisten kanssa.

Lähihoitajien työpaikkoja ovat esimerkiksi terveyskeskusten ja sairaaloiden vuodeosastot, päiväkodit, palveluasunnot, hoitokodit, hammashoitolat, vammaishuollon laitokset, toimintakeskukset, kuntien kotipalvelut ja yksityiset kotipalveluyritykset. Yhä useammin työtä tehdään myös asiakkaan omassa kodissa.

Työtehtävät ovat vastuullisia ja vaihtelevia. Lähihoitajalta edellytetään palvelualttiutta, ihmisistä välittämistä, kuuntelu- ja keskustelutaitoja, kädentaitoja, käytännöllisyyttä sekä sopeutuvuutta erilaisiin olosuhteisiin ja tilanteisiin. Ammatissa tarvitaan sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn että ryhmätyötaitoja.

Lähihoitaja on nimikesuojattu ammattihenkilö, joten lähihoitajan ammattinimikettä voivat käyttää vain lähihoitajan tutkinnon tai vastaavan edeltäneen tutkinnon suorittaneet. Aikaisemmin vastaavissa tehtävissä toimittiin useilla eri tutkinnoilla, joita olivat mm. perushoitaja, apuhoitaja, mielenterveyshoitaja, jalkojenhoitaja, hammashoitaja, lastenhoitaja, kuntohoitaja ja lääkintävahtimestari.

Hoitoa, huolenpitoa, kuntoutusta ja ensihoitoa

Lähihoitajan tutkinnon voi suorittaa useissa eri osaamisaloissa (aikaisemmin koulutusohjelmissa), jotka vaikuttavat suuntautumis- ja erikoistumisvaihtoehtoina osaltaan työelämään sijoittumiseen.

Asiakaspalveluun ja tietohallintaan suuntautuneet lähihoitajat työskentelevät esimerkiksi terveyskeskusten tai poliklinikoiden vastaanotoilla, joissa he haastattelevat potilaita ja tekevät ajanvarauksia sekä kirjoittavat sairauskertomuksia ja lausuntoja puhtaaksi. Tehtäviin voi kuulua myös hoitotoimenpiteiden valmistelua ja avustamista sekä potilaiden tai asiakkaiden ohjaamista tutkimuksissa ja toimenpiteissä sekä jälkitarkkailua.

Ensihoitoon erikoistuneet lähihoitajat vastaanottavat potilaita ja osallistuvat heidän hoitoonsa päivystyspoliklinikoilla, kirurgisilla poliklinikoilla ja leikkausosastoilla. Ensihoitoon perehtynyt lähihoitaja voi työskennellä myös ambulanssissa sairaankuljettajana. He voivat tehdä myös esimerkiksi kipsauksia.

Kuntoutukseen suuntautuneet lähihoitajat ohjaavat ja avustavat asiakasta päivittäisissä toiminnoissa ja liikkumisessa sekä ohjaavat apuvälineiden käytössä. Vuorovaikutuksessa ja viestinnässä hyödynnetään erilaisia kommunikaatiomenetelmiä. He myös ohjaavat kuntoutujalle terveyttä edistävää liikuntaa sekä tekevät toimintakyvyn mittauksia. Työpaikkana voi olla esimerkiksi kuntoutuslaitos, sairaala tai terveyskeskus.

Lasten ja nuorten hoitoon ja kasvatukseen perehtyneet lähihoitajat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat eri-ikäisten lasten ja nuorten hoitoa ja kasvatusta moniammatillisessa yhteistyössä erilaisissa työympäristöissä. He toimivat esimerkiksi lasten päivähoidossa sekä lasten ja nuorten toiminnan ohjauksessa. Työpaikkoja ovat mm. päiväkodit, koulut, lastensuojelun yksiköt, lasten ja nuorten sairaalat sekä perhetyö. Kouluissa voidaan työskennellä koulunkäyntiavustajana.

Mielenterveys- ja päihdetyöhön erikoistuneet lähihoitajat hoitavat ja kuntouttavat mielenterveysongelmista kärsiviä potilaita tai huumeiden ja päihteiden käyttäjiä. Tehtäviin kuuluu suunnitella, toteuttaa ja arvioida eri-ikäisten mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden ja -potilaiden hoito- ja kuntoutusprosessia. Työpaikkoja ovat esimerkiksi psykiatriset sairaalat, päivätoimintakeskukset, kuntoutuskodit ja päihdehuollon yksiköt.

Sairaanhoitoon ja huolenpitoon suuntautuneet lähihoitajat avustavat potilasta tai asiakasta päivittäisissä toimissa, esimerkkeinä ruokailu, pukeutuminen ja peseytyminen. He osallistuvat myös sairauksien hoitoon sekä edistävät vuorovaikutusta ympäristön kanssa ja ohjaavat ja tukevat mm. erilaisten sosiaalisisten ongelmien selvittämisessä. Työpaikkana voi olla terveyskeskus, sairaala, yksityinen lääkäriasema, vanhainkoti, kotipalvelu jne.

Suun terveydenhoitoon erikoistuneet lähihoitajat työskentelevät terveyskeskusten hammashoitoloissa, hammaslääkärien yksityisvastaanotoilla ja hampaiden hoitoon erikoistuneilla klinikoilla. Tehtäviin kuuluu hammaslääkärin avustamista tutkimuksissa ja hoidoissa sekä vastaanoton toimivuudesta huolehtimista ja välineiden huoltoa.

Vammaistyöhön perehtyneet lähihoitajat avustavat vammaisia arkipäivän toiminnoissa sekä järjestävät erilaista virikkeellistä toimintaa. Työhön kuuluu osata hyödyntää vammaistyön apuvälineitä ja ohjata asiakasta niiden turvallisessa käytössä. Tehtäviin voi kuulua myös kuntoutukseen osallistumista. Työpaikkana voi olla esimerkiksi palvelutalo, hoitolaitos tai vammaisen ihmisen koti.

Vanhustyöhön suuntautuneet lähihoitajat ohjaavat ja tukevat vanhusta tai muistisairasta ihmistä päivittäisissä toiminnoissa sekä sosiaalisessa elämässä. Vanhainkodeissa, sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla tehtäviin kuuluu huolehtia perushoidosta kuten peseytymisistä, ruokailuista ja lääkkeiden antamisista sekä virikkeiden järjestämisestä. He voivat työskennellä myös kotipalvelussa kodinhoidossa, jolloin he avustavat arjen toiminnoissa.

Lähihoitajien työpaikat enimmäkseen kuntien sosiaalipalveluissa

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja alalle opiskelevien ammattiliitto. SuPerissa on noin 86 000 jäsentä, joista naisia on lähes 95 prosenttia. Jäsenistön keski-ikä on 44 vuotta (v. 2015). SuPerin jäsenistä lähihoitajan tutkinnon on suorittanut 76,5 prosenttia, apuhoitajan tutkinnon 12,7 prosenttia, perushoitajan tutkinnon 6,4 prosenttia ja jonkin muun tutkinnon 4,4 prosenttia. Liiton yleisimmät ammatit ovat lähihoitaja, perushoitaja, lastenhoitaja, hoitaja ja ohjaaja.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry kokoaa tietoa lähihoitajien työelämään sijoittumisesta. Vuonna 2013 työikäisiä lähihoitajia oli 108 663. Kaikki maamme lähihoitajat eivät kuulu SuPeriin. Naisia lähihoitajista on 91 prosenttia. Lähihoitajista selvä enemmistö työskentelee sosiaalipalveluissa (65 %). Terveydenhuollossa työskentelee 35 prosenttia.

Lähihoitajista 70 prosenttia työskentelee kuntasektorin palveluksessa. Arviolta noin 30 prosenttia heistä työskentelee vanhainkodeissa ja palvelutaloissa. Muita suuria kuntasektorin työpaikkoja ovat terveyskeskukset (15 %), päiväkodit (15 %), kotipalvelu (15 %) ja sairaalat (10 %).

Kuntien palveluksessa tehtäväalueittain eniten työllistävät lasten päivähoito, vanhainkodit ja kotipalvelu. Terveydenhuollon puolella eniten työllistävät erikoissairaanhoito, terveyskeskusten vuodeosastot ja perusterveydenhuollon avohoito. Muita tehtäväalueita, joissa lähihoitajat työskentelevät ovat mm. vammaishuolto ja perhepalvelut.

Yksityisellä sektorilla työskentelee 30 prosenttia lähihoitajista. Yksityisen sektorin työpaikat ovat kasvussa. Työpaikkoja ovat esimerkiksi yksityiset kuntoutuslaitokset, palvelutalot, hoitokodit, kotipalveluyritykset, päiväkodit ja hammaslääkäriasemat. Lähihoitajia työskentelee jonkin verran myös ammatinharjoittajina ja yrittäjinä sekä järjestöissä, säätiöissä ja valtiolla.

Talous heikentänyt työllisyyttä tilapäisesti

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työllisyystilanne on yleisesti ottaen ollut hyvä viime vuosikymmenen ajan. Työttömien määrä on kuitenkin kasvanut parin viimeisen vuoden ajan nopeasti lähihoitajien osalta. Työttömyyden kasvun arvioidaan kuitenkin olevan lyhytaikaista, sillä tulevaisuudessa lähihoitajien työlle on entistä enemmän tarvetta.

Lähihoitajien kohdalle työllisyystilanne on sikäli ristiriitainen, että työtä olisi tehtävänä vaikka miten paljon, mutta työttömyys on silti kasvussa. Lähihoitajien pulasta on puhuttu paljon, mutta silti työttömyys, määräaikaisuudet tai pätkätyöt esimerkiksi eripituisten sijaisuuksien muodossa ovat kohdanneet yhä useamman ammattiin valmistuneen.

Määräaikaisessa työsuhteessa työskentelee noin viidennes lähihoitajista. Vastaavasti vakinaisessa työsuhteessa olevat kuormittuvat helposti suuren työtaakan ja pitkien työpäivien alla. Sijaisten saaminen lyhyisiin sijaisuuksiin on joissakin tapauksissa osoittautunut vaikeaksi.

Yhtenä keskeisenä syynä työllisyystilanteen hankaloitumiseen on talouden pitkään jatkunut laskusuhdanne, joka on saanut varsinkin lähihoitajien suurimman työllistäjän kuntasektorin talouden tiukoille. Vuoden 2015 puolessa välissä myös Sote-uudistus on edelleen kesken, mikä lisää epävarmuutta. Tämä on johtanut siihen, että vapaita paikkoja ei välttämättä täytetä ja määräaikaisten ja sijaisten käytöstä säästetään.

Työpaikkoja on eri kunnissa avoimina lähihoitajille vaihteleva määrä. Hakijoita niihin on joissakin tapauksissa jopa kymmenkertainen määrä per paikka, mikä tekee työnsaannista haasteellista. Lähihoitajia on myös koulutettu viime vuosina paljon sekä nuoriso- että aikuiskoulutuksessa. Vuosittain uusia lähihoitajia valmistuu työmarkkinoille noin 8 000.

Vastavalmistuneiden työllistyminen on myös lähihoitajilla vaikeampaa kuin jo pitempään ammatissa olleilla. Lähihoitajien työttömyysaste on kuitenkin kaikkien ammatissa olevien osalta edelleen varsin alhainen verrattuna moniin muihin tutkintoihin ja ammatteihin. Lähihoitajien työttömyysaste on noin 5 prosenttia. Monet lähihoitajista ovat työttömänä vain lyhyen ajan.

Lähihoitajien tarve on pitkällä aikavälillä erittäin suuri, ja työllisyystilanteen arvioidaan parantuvan tulevaisuudessa. Varsinkin väestön vanheneminen lisää lähihoitajien tarvetta. Työpaikkoja tulee hyvin todennäköisesti avautumaan perushoitoon paljon nykyistä enemmän, kun taloudelliset tilanteet paranevat. Vuoteen 2025 mennessä lähihoitajia arvioidaan SuPerin mukaan tarvittavan lisää vähintään 20 000.

Työllisyys hyvää tulevaisuudessa

Lähihoitajatutkinnon suorittaneille riittää tulevaisuudessakin kysyntää työelämässä johtuen sosiaali- ja terveysalan tehtävien tärkeydestä ja lakisääteisyydestä. Palveluiden laadun ja potilasturvallisuuden takaamiseksi tarvitaan riittävä määrä koulutettuja ja ammattitaitoisia työntekijöitä.

Väestön ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta ja kysyntää entisestään erityisesti vanhusten laitoshoidossa ja kotipalveluissa. Myös lapsiin ja nuoriin kohdistuva työ tarvitsee ammattitaitoisia tekijöitä. Ongelmia ja sairauksia ennaltaehkäisevät toimet sekä kuntoutus tulevat yhteiskunnan tasolla pitkällä aikavälillä huomattavasti halvemmaksi kuin niistä säästäminen.

Toinen keskeinen lähihoitajien tarpeeseen vaikuttava tekijä on alan henkilöstön eläköityminen. Eläkkeelle siirtyvien lähihoitajien ja aiemman tutkinnon suorittaneiden tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä.

Lähihoitajaksi kouluttautuville työpaikan saamisessa esiintyy alueellisia eroja työpaikkojen tarjonnassa. Kasvukeskukset työllistävät tyypillisesti eniten, mutta toisaalta kuntien on turvattava palvelujen saatavuus syrjäseuduillakin, mikä työllistää myös pienemmissä kunnissa.

Työpaikkoja on tulevaisuudessa suhteellisesti enemmän yksityisissä alan palveluja tarjoavissa yrityksissä kuntien käyttäessä enemmän ostopalveluja. Kunnalliset työpaikat tulevat silti työllistämään jatkossakin merkittävän osan alan ammattilaisista. Yhä useampi lähihoitaja työskentelee kotipalveluissa laitospaikkojen vähentyessä.

Lähihoitajaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoalan oppilaitoksista

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitaja, voi suorittaa lukuisissa toisen asteen oppilaitoksissa eri puolilla maata. Tutkinnon voi suorittaa sekä peruskoulu- että ylioppilaspohjaisena. Tutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (osp), ja suoritusaika on peruskoulupohjaisena noin 3 vuotta ja ylioppilaspohjaisena noin 2 vuotta.

Lähihoitajan opinnot sisältävät teoriaopetusta ja käytännön läheistä opetusta oppilaitoksessa sekä oikeissa työympäristöissä. Opintoihin sisältyy myös työssäoppimisjaksoja, jolloin opiskelija on työpaikalla oppimassa lähihoitajan työtä. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa työpaikalla osaamistaan lähihoitajan työssä.

Kaikille pakollisten ammatillisten tutkinnon osien jälkeen opiskelija syventää tietojaan ja taitojaan valitsemillaan osaamisalaopinnoilla. Tutkinnon voi suorittaa eri osaamisaloissa, jotka ovat asiakaspalvelu ja tietohallinta, ensihoito, kuntoutus, lasten ja nuorten hoito ja kasvatus, mielenterveys- ja päihdetyö, sairaanhoito ja huolenpito, suun terveydenhoidon osaamisala, vammaistyö ja vanhustyö.

Tutkinnon voi suorittaa myös aikuiskoulutuksessa näyttötutkintona, jolloin tutkinnon suoritusaika on 1-2 vuotta, tai suoraan näyttökokeella. Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa. Näyttötutkinto suoritetaan aidoissa työelämän tilanteissa osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito. Näyttötutkinto muodostuu ammatillisen tutkinnon osiosta, joita ovat kaikille pakolliset tutkinnon osat, yksi pakollinen osaamisala ja kaikille valinnaiset tutkinnon osat.

Pääsääntöisesti näyttötutkintoon valmistaudutaan ns. valmistavassa koulutuksessa, johon kuuluu opintoja ja työssäoppimista. Lähihoitajan ammatissa edellytetään, että tutkinnon suorittaja osallistuu tutkintoon valmistavaan koulutukseen tai oppisopimuskoulutukseen ja työssäoppimiseen henkilökohtaistamisen mukaisesti.

Lähihoitajan tutkinnon voi suorittaa myös kaksoistutkintona, jolloin sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, sekä ylioppilastutkinto suoritetaan rinnakkain, jolloin opiskeluaika on keskimäärin noin 3,5 vuotta.