Metsätieteilijät työelämässä

Teksti: Toni Lehtonen

 

Metsien hoitoa, puuntuotantoa ja taloutta

Metsätieteilijät ovat yliopistossa koulutettuja metsäalan asiantuntijoita, jotka työskentelevät metsiin, luontoon ja yhteiskuntaan liittyvissä monipuolisissa tehtävissä. Työelämässä tehtävänä voi olla johtaminen, asiantuntijatyö eri alueilla, suunnittelu, tutkimus, tuotekehitys, markkinointi, koulutus tai politiikka.

Metsätalouden yhteiskunnallinen merkitys on suuri, koska ala vastaa metsien hoidosta sekä metsäteollisuuden puun tarpeen tyydyttämisestä kasvattamalla, korjaamalla ja myymällä puuta. Metsien puut ja soiden turve ovat myös merkittävä energianlähde. Metsätalouden piiriin kuuluu myös sienten, marjojen ja riistan hyödyntäminen sekä metsien virkistyskäytön edistäminen. Metsillä on Suomessa suuri kulttuurinen merkitys.

Metsätalous työllistää noin 22 700 henkilöä puun kasvatuksessa ja metsien hoidossa. Heistä lähes puolet on yrittäjiä ja perheenjäseniä. Metsäteollisuus työllistää Suomessa noin 42 000 henkilöä kemiallisessa metsäteollisuudessa, joka valmistaa esimerkiksi sellua ja paperia, sekä puutuoteteollisuudessa, joka valmistaa esimerkiksi sahatavaraa. Metsäteollisuus tuo yli 20 prosenttia Suomen vientituloista (v. 2017).

Metsäsektorin välillinen työllisyysvaikutus on moninkertainen, sillä ala työllistää esimerkiksi kuljetuksissa, laitteita ja koneita valmistavassa kone- ja metallituoteteollisuudessa sekä finanssialalla pankeissa ja vakuutusyhtiöissä. Metsäsektorin työllisyyttä edistää Suomessa biotalous, jonka näkymät ovat hyvät. Biotaloudessa käytetään uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian ja tuotteiden valmistamiseen.

Metsätieteitä voi opiskella ainoastaan yliopistossa. Metsätieteiden alempi korkeakoulututkinto on maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti ja ylempi korkeakoulututkinto maatalous- ja metsätieteiden maisteri. Metsätieteet ovat soveltavia tieteenaloja, joilla hyödynnetään biologian, insinööritieteiden, tieto- ja viestintätekniikan sekä talous- ja yhteiskuntatieteiden tutkimusta ja sovelluksia.

Tuotantoa, taloutta ja ympäristöasioita

Metsätieteiden opinnoissa voi erikoistua metsien ekologiaan ja suojeluun, metsien käyttöön, metsien hoitoon ja metsäekosysteemeihin, metsä-, energia- ja puuteknologiaan, metsien arviointiin ja suunnitteluun, metsäekonomiaan ja -politiikkaan sekä markkinointiin.

Metsien ekologian opinnoissa perehdytään metsä- ja suoekosysteemien toimintaan, metsien kasvatukseen ja hoitoon sekä metsänsuojeluun ja monimuotoisuuteen. Tehtäväalueet liittyvät esimerkiksi metsien ja soiden ennallistamiseen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimiseen.

Metsien käytön opinnoissa suuntaudutaan puuraaka-aineen tuottamiseen, metsien käytön suunnitteluun ja siihen tarvittavan tiedon keruuseen. Työtehtäviä ovat esimerkiksi metsäsuunnittelu, metsävarojen arviointi, metsien kartoitus ja seuranta sekä tietojärjestelmien kehittäminen.

Metsäteknologia liittyy metsätyöhön, puunhankintaan, puunkorjuun ja metsänhoidon teknologiaan, metsäteollisuusprosesseihin ja tuotantotalouteen. Energiateknologia painottuu puolestaan bioenergian korjuuseen ja käyttöön. Puuteknologiassa tarkastellaan puuaineen rakennetta ja ominaisuuksia sekä puun ja puutuotteiden materiaali- ja valmistustekniikkaa. Tehtävänä voi olla esimerkiksi suunnittelu tai tuotekehitys.

Metsäekonomian opinnoissa yhdistyvät metsäsuunnittelu sekä metsäsektorin taloudellinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus. Taloudellista asiantuntemusta tarvitaan metsien käytön ja suojelun suunnittelussa sekä metsäteollisuuden päätöksenteossa. Tehtäväalueita ovat esimerkiksi talouden ja ympäristön yhdistäminen, ympäristöjohtaminen, liikkeenjohto, tutkimus ja markkinointi. Metsäpolitiikassa arvioidaan metsäpolitiikan vaikuttavuutta.

Metsäbiotekniikassa voidaan tutkia esimerkiksi metsien puuntuotannon lisäämistä, maaperän puhdistamista juuristoilla ja puiden yhteydessä elävien mikrobien hyötykäyttöä. Biotekniikassa yhdistyvät luonnontieteet ja insinööritieteet.

Ympäristö- ja luonnonvaraekonomia on vastuullista kestävän kehityksen taloustiedettä, jossa hyvinvointia tavoitteleva taloudellinen toiminta pyritään sovittamaan luonnon kantokykyyn. Tutkimus kohdistuu esimerkiksi väestön ja ravinnontuotannon sekä globaalin metsäkadon väliseen yhteyteen tai ongelmien taloudellisiin syntymekanismeihin ja ohjauskeinoihin.

Metsätieteilijät useimmiten asiantuntijoita

Metsätieteilijöiden työllistymistä on tutkinut Metsänhoitajaliitto Työmarkkinatutkimuksessa 2016. Vuoden 2017 alusta Metsänhoitajaliitto on ollut osa Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimua. Loimussa on noin 15 000 jäsentä, he ovat esimerkiksi metsänhoitajia, biologeja ja ympäristötieteilijöitä.

Työmarkkinatutkimus toteutettiin loppuvuodesta 2016. Tutkimukseen osallistuneista Metsänhoitajaliiton jäsenistä ylemmän korkeakoulututkinnon oli suorittanut 94 prosenttia. Osa vastaajista oli suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon tai lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon. Tutkimukseen osallistuneista noin kaksi kolmesta oli miehiä ja kolmasosa naisia. Vastaajien keski-ikä oli 46 vuotta.

Perustutkinnon pääaine oli useimmilla vastaajilla metsäekologiset tai biologiset aineet (40 %). Muita pääaineita olivat metsäekonomiset aineet (23 %), metsätalouden suunnitteluun liittyvät aineet (17 %), metsäteknologiset aineet (17 %) ja jokin muu (4 %).

Jäsenistön pääasiallista toimintaa lokakuussa 2016 selvitettäessä vakinaisessa työsuhteessa oli selvä enemmistö (75 %) vastaajista. Määräaikaisessa työsuhteessa oli 15 prosenttia. Naiset olivat miehiä useammin määräaikaisessa työsuhteessa, sillä naisista 25 prosenttia ja miehistä 9 prosenttia oli määräaikaisia.

Toiminta lokakuussa 2016

%

vakinaisessa työsuhteessa

75

määräaikaisessa työsuhteessa

15

työtön / työvoimapoliittisessa koulutuksessa

6

äitiys- / vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla

2

yrittäjä

1

apurahalla

1

muuten työelämän ulkopuolella

1

Määräaikaiset työsuhteet olivat tavallisimpia yliopistoissa, joissa 62 prosenttia työskenteli määräaikaisena. Yksityisellä sektorilla määräaikaisia työsopimuksia oli vähiten (9 %).

Metsänhoitajaliiton jäsenistä suurin osa työskenteli yksityisellä sektorilla.

Työnantajasektori

%

yksityinen sektori (yritys, järjestö, yhteisö, säätiö)

53

valtio, valtion tutkimuslaitos

34

kunta ja kuntayhtymät (ml. kunnalliset liikelaitokset ja yhtiöt)

6

yliopisto

3

muu

3

Yksityisellä sektorilla suurin työllistäjä oli metsäteollisuus, jossa työskenteli yli kolmannes (36 %) yksityisen sektorin työntekijöistä. Toiseksi suurin työllistäjä oli Metsäkeskus / Tapio, jolla työskenteli 23 prosenttia vastaajista. Kolmanneksi eniten työllistivät järjestöt (8 %). Kunnilla työskentelevistä puolet työskenteli opetustehtävissä. Valtiolla eniten työllistivät tutkimuslaitokset (39 %).

Työsuhteessa olevien toimiasemaa tarkasteltaessa suurin osa metsätieteilijöistä toimi erilaisissa asiantuntijatehtävissä.

Työsuhteessa olevien toimiasema

%

vaativat asiantuntijatehtävät

30

asiantuntijatehtävät

26

alempi keskijohto

10

ylempi keskijohto

9

erittäin vaativat asiantuntijatehtävät

9

johto

5

toimihenkilö

4

työntekijä

3

ylin johto

3

opettaja

2

Alimman tason asiantuntijatehtäviä ovat esimerkiksi suunnittelu, tutkimus- ja tuotekehitystehtävät. Vaativia asiantuntijatehtäviä ovat vaativat tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtävät. Erittäin vaativia asiantuntijatehtäviä ovat ylimmän johdon esikuntatehtävät sekä koko yritystä tai virastoa koskevat tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtävät.

Johtotehtävissä työskenteli 27 prosenttia. Ylimmässä johdossa toimitaan esimerkiksi pää-, toimitus- tai varatoimitusjohtajana. Seuraavan tason johtotehtävissä työskentelevät apulaisjohtajat, henkilöstö-, markkinointi- ja teknilliset johtajat. Ylemmän keskijohdon tehtävissä toimivat esimerkiksi osasto-, toimisto-, osto- ja myyntipäälliköt. Alemmassa keskijohdossa hoidetaan erilaisia esimiestehtäviä.

Työtehtäviä tarkasteltaessa suunnitteluun, kehitykseen tai hallintoon liittyvät tehtävät olivat yleisimpiä.

Työtehtävät

%

suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävät

33

tutkimus

17

johto- ja esimiestehtävät

13

konsultointi tai koulutus

8

markkinointi ja myynti

8

toimistotehtävät

4

asiakastyö

3

opetus tai kasvatus

2

viestintä- ja mediatyö

2

muu

10

Lokakuussa 2016 työttömänä oli Metsänhoitajaliiton jäsenistä 6 prosenttia. Yleisin syy työttömyyteen oli määräaikaisen työsuhteen loppuminen (54 %). 29 prosenttia oli tullut irtisanotuksi tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

60 prosenttia Metsänhoitajaliiton jäsenistä oli sitä mieltä, että oman työpaikan tilanne oli vähintään melko vakaa. Vastaajista 7 prosenttia piti irtisanomisia työpaikalla todennäköisenä ja 15 prosenttia mahdollisina. 10 prosenttia piti lomautuksia mahdollisina ja 4 prosenttia todennäköisinä. Epävarmimpana tilanteen kokivat neuvonnassa sekä opetuksessa ja koulutuksessa työskentelevät.

Työllisyystilanne on hieman parantunut tutkimuksen toteutusajankohdasta. Maa- ja metsätieteiden maistereista sekä agronomeista, joka on maataloustieteiden korkeakoulututkinto, oli heinäkuussa 2017 työttömänä hieman yli 5 prosenttia työvoimasta ilman lomautettuja (TEM).

Vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen

Työmarkkinatutkimuksessa 2016 vastavalmistuneiksi määriteltiin ne, jotka olivat valmistuneet vuosien 2015 tai 2016 aikana. Vastavalmistuneista 88 prosenttia oli alle 35-vuotiaita. Loimun jäsenkuntaan kuuluvia metsätieteilijöitä valmistuu vuosittain noin 100.

Työelämässä oli lähes 90 prosenttia vastaajista. Vastavalmistuneista suurin osa oli määräaikaisessa työsuhteessa, mutta työkokemuksen myötä työsuhteet muuttuvat tyypillisesti vakinaisiksi.

Toiminta lokakuussa 2016

%

määräaikaisessa työsuhteessa

53

vakinaisessa työsuhteessa

35

työtön tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa

12

Metsänhoitajaliiton vastavalmistuneiden suurin työllistäjä oli yksityinen sektori, jolla työskenteli 73 prosenttia.

Työnantajasektori

%

yksityinen sektori (yritys, järjestö, yhteisö, säätiö)

73

valtio, valtion tutkimuslaitos

20

yliopisto

7

Metsänhoitajaliiton vastavalmistuneista yli puolet (53 %) työskenteli erilaisissa asiantuntijatehtävissä.

Toimiasema

%

asiantuntijatehtävät

53

opettajat, toimihenkilöt, työntekijät

33

johto

13

Vastavalmistuneista oli lokakuussa 2016 työttömänä tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa12 prosenttia. Jossain vaiheessa valmistumisen jälkeen työttömänä oli ollut kolmannes. Valtaosalla työttömyysjaksoja oli ollut vain yksi, ja 71 prosentilla työttömyys oli kestänyt alle kuusi kuukautta.

Vastavalmistuneet saivat ensimmäisen työpaikkansa useimmiten jo opiskeluaikana, sillä 33 prosenttia jatkoi työskentelyä opiskeluaikaisessa työpaikassa. Seuraavaksi yleisintä (27 %) oli työpaikan saaminen työnantajan lehdessä tai internetissä olleen ilmoituksen perusteella, sitten henkilökohtaisten kontaktien kautta (13 %) ja ottamalla itse suoraan yhteyttä työnantajaan (13 %).

Työtehtävän katsottiin vastaavan koulutustasoa hyvin, sillä yli puolet (53 %) koki sen vastaavan kokonaan, osittain (33 %) ja ei lainkaan (13 %). Työtehtävän vastaavuutta koulutusalaan selvitettäessä enemmistö (67 %) katsoi sen vastaavan kokonaan, osittain (13 %) ja ei lainkaan (20 %).

Tärkeitä tekijöitä mielekkääseen työllistymiseen ovat esimerkiksi käsityksen luominen eri työtehtävistä ja työpaikoista jo opiskeluaikana sekä työnhakutaidot, verkostoituminen ja työn hakemisen aktiivisuus.

Metsätieteilijäksi ja metsänhoitajaksi yliopistosta

Metsätieteitä voi opiskella vain Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa sekä Itä-Suomen yliopistossa luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa Joensuussa.

Ensin suoritetaan alempi korkeakoulututkinto, joka on maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti (MMK). Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja suoritusaika noin kolme vuotta. Ylempi korkeakoulututkinto on maatalous- ja metsätieteiden maisteri (MMM). Maisteritutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja suoritusaika on noin kaksi vuotta. Tutkinnon kokonaislaajuus on siten 300 opintopistettä ja suoritusaika noin viisi vuotta.

Opinnoissa voi suuntautua useille erikoistumisaloille. Tällaisia ovat metsien ekologia ja suojelu, metsien hoito ja bioenergia, metsä-, energia- ja puuteknologia, metsien arviointi ja suunnittelu, metsäekonomia ja -politiikka, metsien hoito ja metsäekosysteemit, metsien ekologia ja käyttö sekä metsäekonomia ja markkinointi.

Tieteellisinä jatkotutkintoina voidaan suorittaa maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatin (MML) ja maatalous- ja metsätieteiden tohtorin (MMT) -tutkinnot. Metsätieteistä valmistuneille maatalous- ja metsätieteiden maistereille myönnetään metsänhoitajan arvonimi.