Uusien teknologioiden vaikutuksia ammatti- ja koulutusaloihin

Toni Ahlqvist
KTT, tutkija
Valtion teknillinen tutkimuslaitos

Tässä artikkelissa esitetään yksi tapa tulkita tulevaisuuden uusia, nousevia avainteknologioita ja niiden vaikutuksia ammattialoihin. Artikkeli pohjautuu teknologioiden yhteiskunnallisia vaikutuksia vuoteen 2015 mennessä kartoittaneeseen tutkimukseen. Se toteutettiin Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksessa vuosina 2001-2003.

Tutkimuksen taustana oli arvio ns. bioyhteiskunnan noususta informaatioyhteiskuntaa täydentäväksi vaiheeksi. Arvio perustuu näkemykseen, että bioteknologiasta tulee keskeinen yhteiskunnallista ja taloudellista menestystä säätelevä teknologia. Yhteiskunnassa aiemmin menestystä säätelevä teknologia on ollut informaatioteknologia .

Tulevaisuuden nousevat teknologiat

Tulevaisuuden nousevien teknologioiden määrittelyssä käytettiin Delfoi-tekniikkaa. Se on metodi, joka perustuu tutkittavan teeman asiantuntijoista kerätyn paneelin näkemysten keräämiseen ja analysointiin. Määrittelyssä käytettiin niin sanottua iteratiivista teknologialistojen muodostamista. Tämä tarkoittaa sitä, että valitulle joukolle asiantuntijoita lähetettiin laaja kirjallisuuden perusteella muodostettu teknologinen pohjaolettamus - eli lista, jonka perusteella kukin asiantuntija rakensi oman näkemyksensä. Näkemyksiä kerättiin usealla kierroksella ja asiantuntijoilla oli mahdollisuus kommentoida toistensa näkemyksiä. Prosessi lopetettiin, kun riittävän yhdenmukaisen kuvan katsottiin muodostuneen. Tätä näkemystä käytettiin tulevaisuuden nousevien teknologioiden jäsennyksenä (taulukko 1).

Keskeisimmät teknologiset kehityslinjat vuoteen 2015 mennessä voidaan tämän mukaan luokitella informaatio- ja kommunikaatioteknologian, bioteknologian ja materiaali- ja nanoteknologian aloihin.

Bioyhteiskuntaoletuksen mukaisesti informaatio- ja kommunikaatioteknologiasta tulee yhä vahvemmin perustyökalu erilaisten bio- ja nanoteknologian tuotteiden kehittämiseen. Tätä kehityslinjaa korostavat informaatiomassojen käsittelyyn ja työstämiseen tähtäävät sovellukset. Edistyksellinen tiedon varastointi, modulaariohjelmistot ja älyagentit korostavat tätä näkökulmaa. Toisena keskeisenä kehityslinjana on eri aloille sovellettu informaatio- ja kommunikaatioteknologia. Tästä esimerkkinä ovat tietokoneistettu terveydenhuolto, etäopetus ja etäoppiminen, kaikkialla läsnä oleva tietotekniikka ja virtuaalitodellisuuden sovellutukset.

Kehitystyö ei kuitenkaan keskity pelkästään sovelluksiin muilla aloilla, vaan informaatio- ja kommunikaatioteknologian ala kehittyy myös itsessään. Erityisesti keinoälyn tutkimus, neuraaliverkot ja optiset tietokoneet nousivat tutkimuksessa keskeisiksi kehitysaloiksi.

Taulukko 1. Nousevien avainteknologioiden jäsennys.

Informaatio- ja kommunikaatioteknologia

Bioteknologia

Materiaali- ja nanoteknologia

Edistyksellinen tiedon varastointi (advanced data storage)

Keinoelimet (artificial organs)

Bioyhteensopivat polymeeripinnat (biocompatible polymer surfaces)

Keinoäly (artificial intelligence)

Biosirut (biochips)

Polttoainekennot (fuel cells)

Tietokoneistettu terveydenhuolto (computerized healthcare)

Biomimetiikka (biomimetics)

Funktionaaliset polymeerit (functional polymers)

Etäopetus ja etäoppiminen (distance learning)

Kloonaus (cloning)

Älymateriaalit (intelligent materials)

Elektroninen paperi (electronic paper)

Geneettinen muuntelu (genetic engineering)

Miniaturisaatio (miniaturization)

Modulaariohjelmistot (modular software)

Geeniterapia (genetic therapy)

Sensorit, havaitsimet (sensors)

Neuraaliverkot (neural networks)

Kohdennetut lääkkeet (targeted pharmaceuticals)

Suprajohtavat materiaalit (superconducting materials)

Optiset tietokoneet (optical computers)

   

Älyagentit (intelligent agents)

   

Kaikkialla läsnäoleva tietotekniikka (ubiquitous computing)

   

Virtuaalitodellisuuden sovellutukset (applications of virtual reality)

   

 

Nousevien teknologioiden vaikutukset ammatti- ja koulutusaloihin

Nousevien teknologioiden määrittelyn jälkeen tarkasteltiin niiden vaikutuksia ammatti- ja koulutusaloihin. Tämä tarkoitti sitä, että muodostettiin nouseviksi teknologioihin kytkeytyviä oletuksia, jonka jälkeen ne asetettiin asiantuntijapaneelin arvioitaviksi. Keskeisenä arvioinnin kohteena oli oletusten uskottavuus eli se todennäköisyys, jolla ne toteutuvat. Alla olevat yhdeksän oletusta arvioitiin kaikkein uskottavimmiksi:

1. Kohdennetut lääkkeet. Tehokkaita, kohdennettuja lääkkeitä käytetään esimerkiksi syövän hoitoon siten, että lääkitys kohdistuu ainoastaan syöpäsoluihin.

2. Sensorit. Ympäristön liikkeitä ja muutoksia seuraavia sensoreita aletaan käyttää mahdollisten ympäristöuhkien seurannassa.

3. Integroitu teknologia. Toimistoissa, kodeissa ja rakennetussa ympäristössä hyödynnetään yleisesti informaatioteknologiaa, joka mahdollistaa tehokkaan kommunikaation ja on läsnä "kaikkialla" (ns. ubicomp -teknologia).

4. Biolääketieteelliset materiaalit. Biolääketieteellisistä materiaaleista tehtyjä siirrännäisiä ja ihmisen "varaosia" tullaan käyttämään iho- ja elinsiirroissa ja muissa kirurgisissa operaatioissa.

5. Fotoniset materiaalit. Materiaalit, jotka tuottavat ja prosessoivat valoa, tulevat korvaamaan kuparista tehdyt johteet esimerkiksi informaation siirtoteknologioissa.

6. 3-G -teknologia. Mahdollisuus nopeaan tekstin ja kuvien siirtoon lisää julkisten palvelujen saavutettavuutta.

7. Älymateriaalit. Materiaalit, jotka seuraavat ja korjaavat itse itseään yleistyvät ja vapauttavat ihmistyövoimaa materiaalien seurannasta.

8. Diagnostiikka. Nanokokoisia koneita käytetään esimerkiksi tautien diagnostiikassa, lääkkeiden annostelussa ja elintoimintojen seurannassa.

9. Virtuaalitodellisuus. Virtuaalitodellisuus mahdollistaa etätyöskentelyn, etälääketieteen ja muita palveluja, jotka lisäävät julkisten palvelujen saavutettavuutta ja edullisuutta.

Koska tarkoituksena oli tutkia nousevien teknologioiden vaikutuksia ammatti- ja koulutusaloihin, tarvittiin jatkossa myös ammatti- ja koulutusalojen määritelmä. Tutkimuksessa päädyttiin muodostamaan ammatti- ja koulutusaloista oma lista Tilastokeskuksen ja työministeriön tuottamien luokitusten pohjalta.

Listan muodostamisessa oli kaksi päätavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena oli korostaa erityisesti tietointensiivisissä rakenteissa ja tietoyhteiskunnassa keskeisiä ammatillisia ja koulutuksellisia toimintoja. Toisena tavoitteena oli saada listaan jonkinlainen tulevaisuusorientaatio. Tämä tarkoittaa sitä, että liian yksityiskohtaiset ammatilliset nimikkeet ja koulutushaarat hylättiin. Tilalle otettiin toiminnan luonnetta kuvaavia nimikkeitä, joiden alle uppoutuu useita ammatteja. Tällöin päästiin tilanteeseen, jossa työn nimi ei rajannut tuloksia. Muodostettu ammatti- ja koulutusalalista on seuraava:

1. Arkkitehti / spatiaalisen (tilan) asiantuntija

2. Biokemisti / biologi

3. Talousasiantuntija

4. Ohjelmistoasiantuntija, "software"

5. Tietotekniikka-asiantuntija, "hardware"

6. Matemaatikko / tilastoasiantuntija (matem. / tilastoasiantuntija)

7. Lääkäri / farmakologi

8. Yhteiskunta-asiantuntija / psykologi (yhteisk. as. / psykologi)

9. Opettaja / kasvatuksen asiantuntija (opettaja / kasvatuksen as.)

10. Toimistotyöntekijä

11. Palveluala / myynti / hoitaja

12. Teollisuustyöntekijä, "blue collar"

Seuraavassa kuvassa (kuva 1) esitetään esimerkki tuloksista kolmen uskottavimmaksi arvioidun oletuksen kohdalta. Avainteknologiat on kytketty ammatti- ja koulutusaloihin neljän portaan mukaan: 1) keskeisimmät ja nousevat 2) nousevat, 3) laskevat ja 4) frekvenssiltään pienet, mutta mahdollisesti nousevat ammatti- ja koulutusalat. Näitä kutsutaan tässä yhteydessä heikoiksi signaaleiksi.

Kuva 1. Kolmen uskottavimman teknologisen oletuksen yhteydet ammatti- ja koulutusaloihin.

Tulevaisuusammatit

Tutkimuksessa testattiin myös erityisten "tulevaisuusammattien" uskottavuutta ja mahdollista toteutumista tulevaisuudessa. Tulevaisuusammattien testaamisen perusidea pohjautuu The Futurist -lehdessä esitettyyn Patersonin artikkeliin. Tulevaisuusammatit luotiin tutkimuskirjallisuuden ja tutkimuksen johtoryhmässä käytyjen keskustelujen perusteella. Kaksi nimikettä otettiin suoraan Patersonin artikkelista (hypekonsultti ja web-puutarhuri). Ideana oli rakentaa mahdollisimman uskottavia uusia ammatteja, jotka voisivat olla mahdollisia tulevaisuuden käytäntöjä.

Erilaisten vaihtoehtojen joukosta tiivistetyt tulevaisuusammatit ovat seuraavat:

1. keinoelinten suunnittelija (suunnittelee varaelimiä, tehostettuja elimiä jne.)

2. tekoälyn konsultti (konsultoi organisaatioita kehittyneen robotiikan ja kehittyneen tietotekniikan hyödyntämisessä)

3. bioelektroniikan suunnittelija (suunnittelee elektroniikan ja biotekniikan välimaastossa olevia ratkaisuja)

4. bioinformaatikko (työskentelee geneettisen tiedon parissa ja toimii perustutkimuksen ja lääketeollisuuden välisenä siltana)

5. hypekonsultti (tekee ennusteita mahdollisista uusista trendeistä markkinointia ja suunnittelua varten)

6. kyberluokittelija (tarkkailee ja jäsentää alati kasvavan Internetin tietovarantoja)

7. geeniterapiakonsultti (suunnittelee räätälöityjä geeniterapiaohjelmia)

8. geoinformaatikko (digitalisoidun maantieteellisen tiedon analyysin ja esittämisen asiantuntija, suunnittelee esimerkiksi paikannusjärjestelmiä mobiiliin tietotekniikkaan)

9. nanoteknologiakonsultti (konsultoi organisaatioita nanoteknologisten ratkaisujen hyödyntämisessä)

10. yksinkertaistusasiantuntija (yksinkertaistaa ja suoraviivaistaa organisaation teknologisia ratkaisuja)

11. älytalojen suunnittelija (räätälöi teknologisia ratkaisuja tulevaisuuden taloihin)

12. sosiaalisten verkostojen analyytikko (analysoi tiedon ja vallan virtoja organisaatiossa)

13. virtuaalilääkäri (harjoittaa lääketiedettä virtuaalitodellisuuden avulla, esimerkkinä etälääketiede)

14. visualisoinnin asiantuntija (erikoistunut informaation ja käyttöliittymien suunnitteluun)

15. web-puutarhuri (säilyttää ja ruokkii web-saitteja).

Jokaisen ammatin kohdalta tehtiin myös uskottavuusarviot viisiportaisella asteikolla erittäin uskottavasta erittäin epäuskottavaan. Uskottavimmiksi  eli tulevaisuudessa todennäköisimmin toteutuviksi - ammateiksi nousivat: bioinformaatikko, virtuaalilääkäri, geoinformaatikko, tekoälyn konsultti, älytalojen suunnittelija ja nanoteknologiakonsultti. Ammattien muotoilu tuntui onnistuneen kohtalaisen hyvin, koska mitään nimikettä ei arvioitu poikkeuksellisen epäuskottavaksi. Kuitenkin kaikissa arvioissa oli melko suuret keskihajonnat, joten arvioissa oli vaihtelevuutta.

Tutkimuksessa tehtiin myös arviot tulevaisuusammattien ajoittumisesta. Asiantuntijoita pyydettiin arvioimaan vuosi, jolloin ammatista tulee "oikea" ammatillinen käytäntö 50 % todennäköisyydellä. Jos ammatin realisoitumiseen ei uskonut lainkaan tai ainakaan tarkastellulla aikaperspektiivillä, saattoi valita kohdan "ei tapahdu".

Ajoittumisarvioiden kiinnostava yleispiirre oli melko pieni hajonta. Tämä tarkoittaa sitä, että 50 % vastauksista liikkui kohtuullisen pienellä aikavälillä. Arviot keskittyivät myös melko lähelle tulevaisuuteen, keskimäärin seuraavan kymmenen vuoden sisään.

Nopeimmin toteutuviksi ammateiksi arvioitiin hypekonsultti, web-puutarhuri, geoinformaatikko, sosiaalisten verkostojen analyytikko ja kyberluokittelija. Hitaimmin toteutuviksi arvioitiin keinoelinten suunnittelija, geeniterapiakonsultti, nanoteknologiakonsultti, bioelektroniikan suunnittelija ja tekoälyn konsultti. Ammatit, joilla oli korkein "ei tapahdu" -osuus, olivat: kyberluokittelija (15 %), keinoelinten suunnittelija (12,5 %), hypekonsultti (12,5 %), geeniterapiakonsultti (10 %) ja web-puutarhuri (10 %).

Kirjallisuus: 

Ahlqvist, Toni (2003a). Keys to Futures: Societal Reflections on Developing Key Technologies and Their Impacts on Human Qualifications. Ministry of Trade and Industry Finland Studies and Reports 10/2003.

Ahlqvist, Toni (2003b). Avainteknologiat ja tulevaisuus: yhteiskunnallisia tarkasteluja nousevien teknologioiden ja kvalifikaatioiden yhteyksistä. Opetusministeriön julkaisuja 2/2003.

Mannermaa, Mika (2002). Biosociety and Human Being - life after the Information Society. A research plan. Mimeo.

Paterson, J. (2002). Tomorrow?s job titles. The Futurist 3:36, 9.