Tradenomit ja merkonomit työelämässä

Teksti: Toni Lehtonen

Liiketaloutta, tietojenkäsittelyä, kirjasto- ja tietopalvelualaa, turvallisuutta

Tradenomi (AMK) on liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, joka suuntaa talouden, hallinnon ja liiketoiminnan asiantuntijatehtäviin. Työ voi olla painottunut esimerkiksi taloushallintoon, myyntiin, markkinointiin, hankintoihin, asiakassuhteisiin tai liiketoimintaan. Näillä tehtäväalueilla tradenomit työskentelevät tyypillisesti johto-, kehitys- ja suunnittelutehtävissä.

Tradenomit työllistyvät eri toimialojen yrityksiin, esimerkiksi teknologiateollisuuteen, tietotekniikan palvelualoille, tukku- ja vähittäiskaupan yrityksiin, pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin sekä kunnille ja valtiolle. Työpaikkoja on myös järjestöissä, säätiöissä ja esimerkiksi seurakunnilla. Monet liiketalouden koulutuksen hankkineet toimivat yrittäjinä.

Tradenomi (AMK) -tutkinnossa voi suuntautua myös tietojenkäsittelyyn, jolloin työelämässä toimitaan tietojenkäsittelyn asiantuntijatehtävissä esimerkiksi yritysten tai muiden työnantajien tietohallinnossa. Tietotekniikan palvelualan yrityksissä työskennellään esimerkiksi ohjelmistojen suunnittelun ja toteutuksen sekä konsultoinnin tehtävissä.

Tradenomi voi olla suuntautunut myös kirjasto- ja tietopalvelualaan. Nämä tiedonhallinnan ja asiakaspalvelun ammattilaiset työskentelevät esimerkiksi kuntien yleisissä kirjastoissa, yritysten tai muiden organisaatioiden tietopalveluissa tai kirjakaupoissa.

Tradenomi (AMK) voi niin ikään suuntautua turvallisuuteen ja riskienhallintaan. Tällöin asiantuntijatehtäviin kuuluu näihin liittyvää suunnittelua, toteutusta, arviointia ja kehittämistä yrityksissä ja muissa organisaatioissa.

Tradenomien tehtävänimikkeitä ovat esimerkiksi projektipäällikkö, kirjanpitäjä, myyjä, myyntipäällikkö, markkinointiassistentti, asiakaspäällikkö, markkinointisuunnittelija, talouspäällikkö, talousassistentti, sihteeri, assistentti, palveluasiantuntija, business controller, palvelupäällikkö, asiakaspäällikkö, kehityspäällikkö, järjestelmäasiantuntija, it-konsultti, kirjastovirkailija ja turvallisuusasiantuntija.

Tradenomit ovat oman alansa asiantuntijoita, joilla on laaja-alainen ammatillinen osaaminen, johon kuuluvat käytännölliset tiedot ja taidot. Hallinnon ja kaupan alan, tietotekniikka-alan, kirjasto- ja tietopalvelualan ja turvallisuusalan asiantuntijatehtävissä tarvittavan erityisosaamisen lisäksi tradenomeilta edellytetään hyviä vuorovaikutustaitoja, yhteistyötaitoja, viestintätaitoja, kielitaitoa ja usein myös kansainvälisyysvalmiuksia.

Tradenomeilla lukuisia suuntautumisvaihtoehtoja

Tradenomit (AMK) voivat suuntautua opinnoissaan moneen. Työelämään sijoittumiseen vaikuttavat suuntautumisen tai opintojen painotuksen lisäksi myös oma erityisosaaminen ja henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet. Työllistyminen riippuu aina myös työllisyystilanteesta, käytännössä avoinna olevista työpaikoista. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä sijoittumisesta työelämään eri opinnoilla.

Liiketaloudesta valmistuneet tradenomit voivat työskentelevät liiketalouden suunnittelu-, johto- ja asiantuntijatehtävissä eri tehtäväalueilla markkinoinnista taloushallintoon ja logistiikkaan. Tehtävänimikkeitä ovat esimerkiksi markkinointiassistentti, markkinointi- tai myyntipäällikkö, myyntineuvottelija, ostaja, taloussuunnittelija, henkilöstöpäällikkö, controller, tilintarkastaja, verosihteeri ja yritysanalyytikko.

Myyntityöhön suuntautuneet tradenomit työskentelevät myynnissä sekä rahoitus- ja vakuutuspalveluissa asiantuntija-, asiakashallinta- ja palvelutehtävissä. Tehtävänimikkeenä voi olla esimerkiksi myyntipäällikkö, myyntineuvottelija, konsultti, myymäläpäällikkö, ostaja, tukkukauppias, pankkitoimihenkilö, vakuutusvirkailija, palveluneuvoja tai sijoitusneuvoja.

Johdon assistenttityöstä ja kielistä valmistuneet tradenomit työskentelevät sihteerinä tai assistenttina liike-elämän tai julkishallinnon palveluksessa. Tehtävänimike voi olla esimerkiksi johdon assistentti, henkilöstösihteeri, laskenta-assistentti tai viestintäassistentti.

Kansainvälisen kaupan opinnoissa suuntaudutaan ulkomaankauppaan eli viennin, tuonnin, myynnin, markkinoinnin ja tullin tehtäviin. Tehtävänimikkeitä ovat esimerkiksi vientiassistentti, markkinointiassistentti, myyntiassistentti, vientihuolitsija, assistentti, tullivirkailija, Business Controller Assistant tai Account Manager.

Liiketoiminnan logistiikasta valmistuneet tradenomit työskentelevät esimerkiksi teollisuudessa, kaupan alalla ja julkishallinnossa. Tehtävänimike voi olla esimerkiksi ostaja, ostosihteeri, ostopäällikkö, huolitsija, kuljetussuunnittelija, logistiikkasuunnittelija, logistiikkapäällikkö tai varasto- tai kuljetuspäällikkö.

Pk-yrittäjyyttä opiskelleet toimivat esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten asiantuntija- ja johtotehtävissä. Tehtävänimikkeitä ovat esimerkiksi toimitusjohtaja, markkinointi-, tuotanto-, laskenta- tai hallintopäällikkö tai yrittäjä.

Finanssi- ja talousasiantuntijaksi suuntautuneet työskentelevät asiantuntijatehtävissä pankki-, vakuutus- ja rahoitusalalla tai taloushallinnon erityistehtävissä. Tehtävänimikkeenä voi olla esimerkiksi palveluneuvoja.

Tietojenkäsittelyä opiskelleet tradenomit työskentelevät esimerkiksi ohjelmistoalan yrityksissä tai tietotekniikkaa käyttävissä yrityksissä ja organisaatioissa suunnittelu-, ohjelmointi- ja ylläpitotehtävissä. Tehtävänimikkeenä voi olla esimerkiksi järjestelmäasiantuntija, ohjelmoija tai tekninen suunnittelija.

Kirjasto- ja tietopalvelualalle suuntautuneet työskentelevät asiakaspalvelussa ja aineistojen hallintatehtävissä yleisissä kirjastoissa, oppilaitosten kirjastoissa, tutkimuslaitoksissa sekä hallinnon ja yritysten tietopalveluissa. Koulutus antaa lakisääteisen ammatillisen kelpoisuuden kuntien ja kaupunkien yleisiin kirjastoihin. Tyypillisiä tehtävänimikkeitä ovat kirjastosihteeri, kirjastovirkailija ja tietopalvelusihteeri.

Turvallisuutta ja riskinhallintaa opiskelleet työskentelevät yrityksissä ja muissa organisaatioissa riskienhallintatehtävissä tai yritysturvallisuuden tai sen osa-alueiden asiantuntijoina tai turvallisuusalan yrittäjinä. Tehtävänimikkeitä ovat esimerkiksi turvallisuusasiantuntija, turvallisuuspäällikkö ja turvallisuussuunnittelija.

Tutkimustietoa tradenomien (AMK) työllistymisestä

Tradenomien työllistymistä tutkii säännöllisesti Tradenomiliitto TRAL ry, joka on kaikkien tradenomien yhteinen työelämän edunvalvonta-, palvelu- ja markkinointiorganisaatio työmarkkinoilla.

Suurin osa tradenomeista on opiskellut yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alaa (84 %). Seuraavaksi yleisin koulutusala on luonnontieteiden ala (16 %), joka on käytännössä tietojenkäsittelyn opiskelua, kun taas kulttuurialaa, joka on kirjasto- ja tietopalveluala, on opiskellut vain alle 1 prosentti.

Tradenomiliiton Jäsentutkimus 2016 toteutettiin lokakuussa 2016. Vastaajista suurin osa oli naisia (68 %), ja kaikkien vastaajien keski-ikä oli noin 36 vuotta. Työantajaa selvitettäessä ilmeni, että tradenomit (AMK) työllistyivät enimmäkseen yksityiselle sektorille.

Työnantajan toimiala

%

teknologiateollisuus (ml. tietotekniikan palveluala)

14

muu teollisuus

12

kaupan ala (tukku- ja vähittäiskauppa)

11

julkinen sektori

11

finanssiala

9

ICT-ala (esimerkiksi televerkkoyhtiöt)

7

muut

36

Teknologiateollisuus oli vastaajilla yksityisen sektorin suurin työllistäjä (14 %). Siihen kuuluvat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus ja tietotekniikan palveluala. Muita paljon työllistäviä toimialoja olivat finanssiala, kaupan ala ja ICT-ala.

Tradenomeja työskentelee myös esimerkiksi tilitoimistojen, henkilöstöpalvelualan sekä logistiikkapalvelualan yrityksissä. Julkisella sektorilla työskenteli vain 11 prosenttia tradenomeista. Kuntien ja valtion lisäksi työnantajiksi tällä sektorilla luetaan myös järjestöt ja säätiöt.

Työpaikat ovat keskittyneet alueellisesti, mikä vaikuttaa myös työllisyystilanteeseen. Uudellamaalla työskentelee yli puolet (52 %) tradenomeista. Loput jakautuvat maakuntakaupunkeihin melko tasaisesti, seuraavaksi eniten tradenomeja työskentelee Pirkanmaalla (10 %) ja Varsinais-Suomessa (8 %).

Tutkimuksessa selvitettiin myös toimiasemaa, jossa työnantajan palveluksessa työskenneltiin. Lähes puolet tradenomeista (AMK) oli asiantuntijoita.

Toimiasema

%

asiantuntija

48

toimihenkilö

30

keskijohto

17

johto

4

Asiantuntijat toimivat tyypillisesti suunnittelu-, tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä tai muissa asiantuntijatehtävissä esimerkiksi palveluiden tuotannossa tai asiakastyössä. Vaativat asiantuntijatehtävät ovat näihin liittyviä vaativampia tehtäviä. Erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä toimitaan ylimmän johdon esikuntatehtävissä tai koko yritystä tai virastoa koskevissa tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtävissä.

Ylimmän johdon tehtäviä ovat esimerkiksi pää-, toimitus- ja varatoimitusjohtaja. Johtotehtävissä työskentelevät esimerkiksi apulais- ja markkinointijohtajat. Ylemmän keskijohdon tehtävissä toimitaan esimerkiksi osasto-, toimisto- tai myyntipäälliköinä. Alempi keskijohto toimii erilaisissa esimiestehtävissä.

Tradenomeista noin 16 prosenttia tradenomeista työskenteli esimiesasemassa, ja heillä oli keskimäärin kahdeksan suoraa alaista. Lisäksi noin 17 prosentilla tradenomeista työhön liittyi toisten työn johtamista vailla varsinaista esimiesasemaa.

Tradenomien työllisyystilanne

Liiketalouden kuten useimpien muidenkin toimialojen ammattien työllisyyteen vaikuttavat herkästi kansantalouden yleinen kehitys sekä viennin, tuonnin ja kulutuksen muutokset. Työllisyystilanteen kehitys on sidoksissa maailmantalouden suhdanteiden vaihteluihin.

Korkeakoulutettujen työttömyys on ollut viime vuosina yleisesti kasvussa, mikä näkyy myös tradenomien työttömyydessä. Suomen heikko talouskehitys on viime vuosina laskenut monien yritysten kannattavuutta ja kurjistanut julkista taloutta. Tilanne on usein johtanut työvoiman tarpeen vähentymiseen sekä YT-neuvotteluihin, lomautuksiin ja jopa irtisanomisiin. Vastaavasti myös uusien työntekijöiden rekrytointi on hiljentynyt.

Tradenomien työttömyysprosentti on 2000-luvulla ollut noin 5-7 prosenttia. Näiden lisäksi osa on työllistynyt koulutustaan vastaamattomiin töihin. Jos mukaan lasketaan kaikki ne, jotka eivät tee koulutustaan vastaavaa työtä, luku nousee 20-40 prosenttiin. Tradenomi (AMK) -tutkinnon suorittaneista oli heinäkuussa 2017 työttömänä noin 6 prosenttia työvoimasta ilman lomautettuja (TEM).

Työmarkkinatutkimuksessa 2016 selvitettiin tradenomien (AMK) näkemyksiä työtilanteestaan. Vastaajista yli 80 prosenttia koki oman työsuhteensa tilanteen olevan vakaa (41 %) tai melko vakaa (40 %). Määräaikaisissa työsuhteissa koettiin eniten epävarmuutta, sillä vain puolet koki tilanteensa olevan vakaa tai melko vakaa. 70 prosenttia vastaajista uskoi työpaikan tilanteen säilyvän vakaana tai melko vakaana.

Työttömyyttä esiintyy tradenomeilla heikentyneen talous- ja työllisyystilanteen lisäksi myös siksi, että liiketalouden alalle on koulutettu paljon ihmisiä, ja alalle riittää yhä uusia tulijoita. Vuosittain tradenomiopinnot aloittaa noin 7 500 opiskelijaa joko nuoriso- tai aikuiskoulutuksessa. Kaikille alan koulutuksen hankkineille ei riitä oman alan työpaikkoja. Kilpailu koulutusta vastaavista asiantuntija- ja esimiestehtävistä jatkuu voimakkaana.

Liike-elämää tukeviin työtehtäviin ja ammatteihin tarvitaan kuitenkin edelleen ja myös tulevaisuudessa ammattitaitoisia, alan tutkinnon suorittaneita henkilöitä, joilla on monialaista osaamista. Muuttuvassa työelämässä ammattikohtainen tieto vanhenee nopeasti, ja työntekijöiltä odotetaan yhä suurempaa joustavuutta ja usein myös erityisosaamista sekä oman alan kehityksen jatkuvaa seuraamista ja kouluttautumista.

Työllistymistä edistää tradenomeilla työelämälähtöinen opiskelu, eli tiedon hankkiminen työelämän vaatimuksista, eri työnantajasektoreista ja ammateista, sekä ammatillisten tavoitteiden huomioiminen opintojen sisältöjä ja suuntautumisvaihtoehtoja suunnitellessa.

Työllistymisen kannalta hyödyllistä on työelämässä tarvittavien käytännön taitojen ja työkokemuksen hankkiminen opintojen aikana, mikä voi toteutua esimerkiksi työharjoittelun, kesätöiden tai muiden töiden muodossa. Suhteiden luominen työnantajiin ja muihin alalla työskenteleviin on myös tärkeää erityisesti heti valmistumisen jälkeisen työllistymisen kannalta.

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto

Tradenomi (AMK) on liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, jonka laajuus on 210 opintopistettä ja suoritusaika noin 3,5 vuotta. Tutkinnon voi suorittaa sekä nuoriso- että aikuiskoulutuksena useissa eri koulutusohjelmissa. Koulutusta järjestetään lähes kaikissa maamme ammattikorkeakouluissa, joiden koulutustarjonta vaihtelee.

Koulutusta järjestetään liiketaloudessa, tietojenkäsittelyssä, kirjasto- ja tietopalvelualalla sekä turvallisuudessa ja riskienhallinnassa. Opinnoissa voi näiden sisällä suuntautua valinnaisten opintojen, harjoittelun ja opinnäytetyön kautta.

Tradenomi (ylempi AMK) on ylempi ammattikorkeakoulututkinto, jonka voi suorittaa liiketalouden ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen sekä vähintään kolmen vuoden työkokemuksen alalta hankittuaan. Tutkinto tähtää työelämän vaativampiin asiantuntija- ja kehitystehtäviin.

Tutkinnon laajuus on 90 opintopistettä ja keskimääräinen suorittamisaika noin 2-3 vuotta. Opinnot suoritetaan pääsääntöisesti työn ohella. Tradenomi (ylempi AMK) -tutkinto tuottaa saman kelpoisuuden kuin yliopistojen maisteritutkinto haettaessa julkisiin virkoihin ja tehtäviin.