Medianomit (AMK) työelämässä

Teksti: Toni Lehtonen

Viestinnän monipuolinen ammattilainen

Medianomit ovat viestintäalan ammattilaisia, jotka ovat suorittaneet kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon medianomi (AMK). Tutkinnon voi suorittaa esimerkiksi viestintää, journalismia, graafista suunnittelua, elokuvaa ja televisiota, media-alaa tai esitys- ja teatteritekniikkaa opiskellen.

Työelämässä medianomit toimivat pääasiassa viestinnän ja kulttuurin aloilla erilaisissa asiantuntija- ja tuotantotehtävissä. He työskentelevät useimmiten median tai tuotantoyhtiöiden palveluksessa, mutta työpaikkoja on myös muiden alojen yrityksissä, julkisella sektorilla ja järjestöissä. Yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancena toimiminen on medianomeilla yleistä.

Medianomien työtehtävät liittyvät esimerkiksi graafiseen suunnitteluun, sisällöntuotantoon, nettisivuihin, valokuvaukseen, mainontaan, multimediaan, animaatioon, peleihin, kuvaukseen, äänisuunnitteluun ja valaisuun.

Toimitustyötä, viestintää, esitystekniikkaa

Medianomien (AMK) koulutusohjelmia ovat viestintä, journalismi, elokuva ja televisio, esitys- ja teatteritekniikka, media-ala ja mainonnan suunnittelu. Opintojen sisällä voi lisäksi erikoistua suuntautumalla esimerkiksi graafiseen suunnitteluun, visuaaliseen suunnitteluun, animaatioon ja valokuvaukseen. Opintojen sisällöt voivat olla samankaltaisia vaikka koulutusohjelmien nimet vaihtelevat.

Viestinnän koulutuksesta valmistuneet medianomit työllistyvät useille eri aloille. 3D-animointia ja -visualisointia opiskelleet työllistyvät esimerkiksi televisioyhtiöihin, televisio- ja elokuvatuotantoihin, peliteollisuuteen, mainosalalle ja suunnittelutoimistoihin. Tehtäviä ovat esimerkiksi uutisgrafiikoiden tekeminen televisioon, mainosten animointi, tuotteiden tai arkkitehtuurin visualisointi tai pelien 2D- tai 3D-grafiikoiden tekeminen.

Digitaalista viestintää opiskelleet työllistyvät esimerkiksi suunnittelu- tai viestintätoimistoihin, yritysten viestintäosastoihin, it-yrityksiin tai mainosalalle. Tehtävänä voi olla esimerkiksi verkkopalveluiden suunnittelu, kehittäminen tai tuotanto, konseptisuunnittelu tai projektien johtaminen.

Graafisesta suunnittelusta valmistuneet työskentelevät esimerkiksi graafisen suunnittelun toimistoissa, painotaloissa, viestintätoimistoissa ja mainostoimistoissa. Työtehtävät liittyvät esimerkiksi graafiseen tai visuaaliseen suunnitteluun, taittotyöhön, mainontaan ja kuvittamiseen.

Journalistiksi kouluttautuneet työskentelevät tyypillisesti toimittajina tai sisällöntuottajina lehdissä, radiossa, televisiossa ja verkkomediassa. Työpaikkana voi olla myös yrityksen tai muun organisaation viestintäosasto, jossa toimitaan esimerkiksi tiedottajana. Monet työskentelevät freelancetoimittajina.

Visuaalisen suunnittelun medianomit hallitsevat erityisesti digitaalisten, audiovisuaalisten ja internetpohjaisten mediaprojektien tuotantojen suunnittelun ja toteuttamisen. He työskentelevät esimerkiksi mainos- ja viestintätoimistoissa, pelialan yrityksissä, av-alan yrityksissä tai visuaalisen suunnittelun tehtävissä muilla toimialoilla. Osa toimii itsenäisinä yrittäjinä.

Elokuvaan ja televisioon suuntautuneet voivat työskennellä esimerkiksi elokuva- ja televisioalan tuotantoyhtiöissä, median palveluksessa, ammatinharjoittajina tai yrittäjinä. Tehtävät liittyvät sisällölliseen, taiteelliseen ja tuotannolliseen suunnitteluun ja toteutukseen. He voivat sijoittua myös audiovisuaalisen tuotannon eri tehtäviin. Työnantajana voi olla esimerkiksi tuotantoyhtiö, animaatiostudio tai televisioyhtiö.

Esitys- ja teatteritekniikkaan erikoistuneet toimivat teknologisina asiantuntijoina taiteellisissa työryhmissä, joissa tehtävät liittyvät esitystekniikkaan. Työtilaisuuksia tarjoavat esimerkiksi konsertit, festivaalit, kulttuuritapahtumat, teatteri ja ooppera. Työpaikkoja on myös yrityksissä, jotka ovat erikoistuneet tapahtumien esitystekniikan suunnitteluun ja toteutukseen.

Media-alaan erikoistuneet medianomit työskentelevät elokuva- ja televisioalan sisällöllisissä, taiteellisissa ja tuotannollisissa tehtävissä. He voivat olla erikoistuneita esimerkiksi tuottamiseen, käsikirjoittamiseen, kuvaukseen, kuvavaloon, leikkaukseen tai äänisuunnitteluun tai dokumenttielokuvaan, radiotyöhön tai tapahtumatuotantoon.

Mainonnan suunnitteluun erikoistuneet työskentelevät markkinoinnin ja mainonnan tehtävissä, joita ovat esimerkiksi ideointi, konseptisuunnittelu, käsikirjoittaminen ja luova kirjoittaminen sekä visuaalinen suunnittelu. Työnantajana on esimerkiksi mainos- tai viestintätoimisto.

Animaatiosta valmistuneet työskentelevät esimerkiksi av-tuotantoyhtiöissä, animaatiostudioissa ja TV-kanavilla sekä freelanceina ja omissa yrityksissään. He työskentelevät esimerkiksi animaattoreina, visualisteina, peligraafikoina, hahmosuunnittelijoina, animaatio-ohjaajina, käsikirjoittajina, kuvittajina tai sarjakuvan parissa.

Valokuvaukseen suuntautuneet medianomit toimivat esimerkiksi lehtikuvaajina, kuvatoimittajina, mainoskuvaajina tai visuaalisen viestinnän suunnittelijoina. Valokuvaajat työskentelevät yhä useammin freelanceina.

Medianomien (AMK) tehtävänimikkeitä

Medianomit sijoittuvat laajalti erilaisiin työtehtäviin eri työnantajien palvelukseen. Tehtäväalueet sekä ammatti- ja tehtävänimikkeet työelämässä vaihtelevat omasta ammatillisesta suuntautumisesta ja työpaikasta riippuen. Tehtävänimikkeitä ovat esimerkiksi:

AD, Art Director, AD-assistentti, animaattori, copywriter, dramaturgi, elokuvaleikkaaja, esitysteknikko, graafikko, graafinen suunnittelija, kameramies, kuvaaja, kuvatarkkailija, kuvaussihteeri, kuvittaja, käsikirjoittaja, käyttöliittymäsuunnittelija, lehtikuvaaja, leikkaaja, mainosgraafikko, mainospiirtäjä, mainossuunnittelija, mediasuunnittelija, pelianimaattori, projektipäällikkö, radiotoimittaja, radiotuottaja, sisältösuunnittelija, suunnittelija, taittaja, televisiokuvaaja, televisiotoimittaja, televisiotuottaja, tiedottaja, toimittaja, toimitusjohtaja, tuottaja, TV-kuvaaja, TV-tarkkailija, uutistoimittaja, valaisija, valaistusmestari, valaistusteknikko, valokuvaaja, web-suunnittelija, verkkotoimittaja, videokuvaaja, visuaalinen suunnittelija, visualisoija, yrittäjä, äänisuunnittelija, äänitarkkailija ja äänittäjä.

Medianomit voivat työskennellä myös muilla tehtävänimikkeillä.

Teknistä osaamista, luovuutta ja tiimityötaitoja

Medianomin on hallittava työssään oman erikoistumisalansa ilmaisu, työmenetelmät ja teknologiat sekä tunnettava koko tuotantoprosessi. Työtehtävät voivat painottua yhtä hyvin sisältöjen suunnitteluun ja toteutukseen, visuaaliseen ilmeeseen, taiteelliseen luomiseen, tekniikkaan, projektinhallintaan kuin tuotteiden ja palveluiden markkinointiinkin.

Viestintätehtävissä ja tiedottamisessa tarvitaan sisältöjen suunnittelun ja toteutuksen taitoja sekä eri kohderyhmien ja tiedotusvälineiden tuntemusta. Keskeistä on myös oman työnantajan toiminnan, palveluiden ja tuotteiden sekä toimialan tuntemus.

Toimittajilla korostuu taito tuottaa journalistista sisältöä tekstein ja valokuvin, jolloin osaamisessa painottuvat tiedonhakutaidot sekä kyky kirjoittaa vaihtelevista aiheista kiinnostavasti.

Graafisessa suunnittelussa työtehtävät painottuvat sanoma- ja aikakauslehtien sekä muiden painotuotteiden visuaaliseen suunnitteluun, kuvien tekemiseen ja typografiaan. Työssä korostuvat visuaalinen silmä, taiteellisuus sekä mainonnan ja markkinoinnin tuntemus.

Audiovisuaalisella puolella työskennellään TV-, radio- ja video-ohjelmien sekä elokuvien parissa. Työ voi kohdistua myös verkkosivuihin, mobiilipalveluihin ja digitaalisiin peleihin. Työssä tarvittava osaaminen vaihtelee luovuutta vaativasta ideoinnista, konseptisuunnittelusta ja käsikirjoittamisesta ääneen, kuvaan ja ulkoasuun liittyvän tekniikan hallintaan.

Elokuvien, TV-sarjojen ja muiden televisio-ohjelmien teossa on useita tehtäväalueita, joissa tarvitaan sekä taiteellista luovuutta että teknistä osaamista kuvauksesta leikkaukseen ja äänisuunnitteluun. Teatterin ja tapahtumien ääni- ja valosuunnittelu edellyttää dramaturgian tajua sekä useiden teknisten välineiden hallintaa.

Tuotantojen ja projektien johtamisessa tarvitaan hyviä organisointitaitoja, koordinointikykyä ja myös taloudellisten asioiden tuntemusta. Tuotannoissa työskentelee tyypillisesti useita eri ammattilaisia, ja alihankinta- ja freelancetyö on yleistä, jolloin myös sopimusten, lakiasioiden ja työsuhdeasioiden tuntemus on tarpeen.

Viestinnän ja kulttuurin eri aloilla tarvitaan sekä tiimityötaitoja että kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Taito ilmaista itsensä selkeästi suullisesti ja kirjallisesti on tarpeen. Työtehtävät ovat yhä useammin kansainvälisiä, minkä vuoksi kielitaito ja kulttuurien tuntemus ovat eduksi. Tietotekniikkaa on hallittava, koska sitä käytetään käytännössä kaikissa työtehtävissä.

Medianomit tarvitsevat työelämässä myös kykyä oman osaamisensa kehittämiseen. Valmiudet yrittäjyyteen ja liiketoimintaan ovat niin ikään tärkeitä, koska yrittäjyys on yhä yleisempi tapa työllistää itsensä viestinnän, median ja kulttuurin työmarkkinoilla.

Tutkimuksia työelämään sijoittumisesta

Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistymistä on selvittänyt Opetushallitus. Tilastopalvelu Vipusen luokittelussa puhutaan audiovisuaalisia tekniikoita ja mediaa kaikissa ammattikorkeakouluissa opiskelleista vuonna 2015. Tarkastelun kohteena on tilanne vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen.

On huomioitava se, että aineisto koskee käytännössä lähinnä vastavalmistuneita, joiden sijoittuminen työelämään tyypillisesti paranee, kun valmistumisesta kuluu enemmän aikaa. Yli puolet oli päätoimisia työllisiä.

Tilanne vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen

%

päätoiminen työllinen

53

työllinen opiskelija

6

päätoiminen opiskelija

6

työtön

28

muu

7

 

Laadullisesta työllistymisestä antaa kuvaa se, että päätoimisista työllisistä ylivoimaisesti suurin osa oli erityisasiantuntijoita. Seuraavaksi suurin ryhmä olivat asiantuntijat. Muita olivat esimerkiksi palvelu- ja myyntityöntekijät, toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät sekä johtajat.

Medianomien (AMK) työllistymisestä tarjoaa tietoa myös esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulussa tehty opinnäytetyö (Miten menee? -kysely 2015. Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistuneiden medianomien näkemyksiä työelämästä, työllistymisestä sekä koulutuksesta).

Kyselyn kohderyhmänä olivat 2008-2010 aloittaneet Tampereen ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelmasta ja elokuvan ja television koulutusohjelmasta valmistuneet. Vastaajien opintojen pääsuuntautumisia olivat tuottaminen, leikkaaminen, käsikirjoitus, kuvaus, ääni, valo ja teatterin ja tapahtumien valosuunnittelu.

Pääasiallista toimintaa kyselyhetkellä tiedusteltaessa suurin osa vastaajista oli vakituisessa kokopäiväisessä tai osa-aikaisessa työssä (42 %). Määräaikainen työ (28 %) ja itsenäinen yrittäjä / ammatinharjoittaja / freelancer (39 %) olivat seuraavaksi yleisimpiä. Työttömänä työnhakijana oli 11 prosenttia vastaajista. Osa oli päätoimisia opiskelijoita tai apurahan saajia. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja yhtä aikaa.

Töitä saatiin useimmiten suhdeverkoston avulla, harjoittelupaikan kautta tai työnantajan ilmoittaessa paikasta henkilökohtaisesti tai kysyttäessä suoraan työnantajalta. Tärkeimmiksi työn saannin esteiksi koettiin alan heikko ja alueellinen työmarkkinatilanne. Määräaikaisten työsuhteiden väleissä oli myös työttömyysjaksoja. Myös puutteelliset suhdeverkostot ja työkokemus vaikeuttivat työllistymistä.

Vastausten perusteella media-alalla vaaditaan keskimääräisesti eniten kykyä itsenäiseen työskentelyyn, joustavuutta, ongelmanratkaisukykyä ja sopeutumiskykyä sekä tietoteknistä osaamista, ajanhallintaa, luovaa ajattelua ja ryhmätyötaitoja.

Edellinen laajempi tutkimus Ammattikorkeakoulujen uraseurantakysely 2010 tarjoaa suuntaa antavaa tietoa ammattikorkeakouluista viisi vuotta aiemmin valmistuneiden työmarkkinoille sijoittumisesta. Ammattikorkeakouluista olivat kyselyssä mukana Rovaniemen AMK, Laurea, Jyväskylän AMK, Oulun AMK, Turun AMK, Lahden AMK ja Tampereen AMK.

Kyselyyn vastanneet medianomit (AMK) työskentelivät 64 eri työtehtävässä, useimmiten viestintä- tai mediatyössä, jossa yleisimmät tehtävänimikkeet olivat graafinen suunnittelija, toimittaja ja tiedottaja. Muita yleisimpiä tehtäväalueita olivat taiteellinen työ, toimistotehtävät, markkinointi, myynti tai osto sekä tutkimus- tai tuotekehitys. Tehtävänimikkeitä olivat esimerkiksi valokuvaaja, teknisen tuen asiakaspalvelija, tuottaja ja tutkija.

Medianomit (AMK) työskentelivät useimmiten yrityksen tai valtionyhtiön palveluksessa (61 %). Seuraavaksi yleisin työnantaja oli oma yritys tai toiminimi (10 %), sitten järjestö, seurakunta, säätiö tms. (8 %) tai kunta, kuntayhtymä tai kunnallinen liikelaitos (7 %).

Kyselyhetkellä 2010 vastanneista 8 prosenttia työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa. Freelancena tai yrittäjänä työskenteli niin ikään 8 prosenttia vastanneista. Työttömänä oli 4 prosenttia.

Työllisyystilanne on kuitenkin heikentynyt tämän kyselyn tuloksista. Korkeastikoulutettujen työttömyys on viime vuosina kasvanut lähes kaikilla koulutusaloilla, kuten työttömyys yleensäkin, keskeisenä syynä maailmantalouden pitkään jatkunut laskusuhdanne.

Työpaikoista kova kilpailu

Medianomeille (AMK) on työelämässä tarjolla monia mahdollisuuksia johtuen lukuisista suuntautumisvaihtoehdoista. Kilpailu työpaikoista on kuitenkin kovaa kaikissa viestintäalan, median ja kulttuurituotantojen tehtävissä. Kaiken lisäksi vakinaiset työpaikat ovat vähentyneet viime vuosina, minkä vuoksi alalla toimitaan yhä useammin freelanceina, ammatinharjoittajina tai yrittäjinä, ja työt ovat monesti projektiluonteisia.

Medianomien työllisyystilannetta heikentää se, että viestintäalan oppilaitoksista on jo vuosia valmistunut alalle enemmän tulijoita kuin työpaikkoja on tarjolla. Mitä enemmän alalle koulutetaan, sitä vaikeampaa on työpaikan löytäminen sekä vastavalmistuneille että jo aikaisemmin alalle valmistuneille.

Kaikki medianomiksi (AMK) valmistuneet eivät siksi työllisty koulutustaan vastaaviin tehtäviin, minkä vuoksi osa jatkaa opintojaan tai vaihtaa kokonaan alaa. Viestintäkoulutusten aloituspaikkojen vähennysten vaikutukset heijastuvat työllisyyteen vasta vuosien päästä.

Viestinnän ammattilaisia tarvitaan kuitenkin tulevaisuudessakin, sillä alan tehtävät ovat keskeisen tärkeitä informaatioon ja viestintään nojautuville yhteiskunnille. Myös kulttuurialan tehtävillä on paikkansa sivistysyhteiskunnassa.

Alan ammattilaisilta odotetaan laaja-alaista moniosaamista sekä jonkin osa-alueen syvällistä erityisosaamista. Tarkoituksenmukaista työllistymistä edesauttaviksi keinoiksi on havaittu aikaisemmissa ammattikorkeakoulujen tutkimuksissa tiettyjä tekijöitä, joilla voi olla yksilökohtaisesti suurikin merkitys.

Opintoihin liittyvä työharjoittelu sekä opiskelun aikainen yhteyksien luominen työelämään koettiin tärkeimmiksi tekijöiksi. Myös omalla aktiivisuudella, erityisosaamisella, yrittäjäosaamisella ja suhteilla koettiin olevan paljon merkitystä.

Medianomiksi (AMK) nuoriso- tai aikuiskoulutuksena

Medianomi (AMK) on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, jonka laajuus on 240 opintopistettä ja keskimääräinen suoritusaika noin neljä vuotta. Koulutusta järjestetään Helsingissä Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa sekä Oulun, Lahden, Turun ja Tampereen ammattikorkeakouluissa ja Joensuussa Karelia-ammattikorkeakoulussa.

Koulutusohjelmia ovat viestintä, journalismi, elokuva ja televisio, esitys- ja teatteritekniikka, mediatuottaminen ja mainonnan suunnittelu. Opinnoissa voi suuntautua esimerkiksi graafiseen suunnitteluun, visuaaliseen suunnitteluun, animaatioon ja valokuvaukseen.

Tutkinnon voi suorittaa myös monimuotototeutuksena aikuiskoulutuksena, jolloin opetus järjestetään niin, että tutkinto on mahdollista suorittaa myös työn ohessa. Opinnot toteutetaan lähiopetuksena iltaisin ja viikonloppuisin sekä verkko-opintoina.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon medianomi (YAMK) voi halutessaan suorittaa sen jälkeen, kun on suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon sekä hankkinut tutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään kolmen vuoden työkokemuksen asianomaiselta alalta. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tähtää esimerkiksi työelämän kehittämis- ja asiantuntijatehtäviin.

Ylempi amk-tutkinto koostuu koulutusalakohtaisista syventävistä opinnoista, vapaasti valittavista opinnoista sekä opinnäytetyöstä. Opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä. Tutkinnon voi suorittaa 1,5-3 vuodessa töiden ohella. Koulutus koostuu lähiopintojaksoista, verkko-opinnoista ja itsenäisestä työskentelystä.