Henkilöstövuokraus työntekijän mahdollisuutena

Teksti: Toni Lehtonen

Henkilöstövuokraus on kolmen kauppa

Henkilöstövuokrauksessa työnantajana toimiva henkilöstövuokrausyritys sijoittaa palkkalistoillaan oleva työntekijän tietyksi ajaksi työvoimaa tarvitsevan käyttäjäyrityksen tai kunnan käyttöön. Työvoimaa voidaan vuokrata tarpeen mukaan tunneiksi, päiviksi, viikoiksi tai pidemmäksi ajaksi esimerkiksi erilaisiin projekteihin.

Työntekijä on henkilöstövuokrausyrityksen palveluksessa, mutta työskentelee käyttäjäyrityksen tiloissa ja sen työnjohdon alaisuudessa. Hänen työtehtävänsä määräytyvät henkilöstövuokrausyrityksen kanssa solmitun työsopimuksen mukaan. Palkan maksaa henkilöstövuokrausyritys, joka puolestaan saa vuokraamastaan työntekijästä asiakkaalta sovittua korvausta.

Työvoiman vuokrausalalla toimi vuonna 2008 noin 400 vakiintunutta yritystä, jotka ovat pääosin pieniä alle viiden hengen yrityksiä. Ne ovat usein erikoistuneet välittämään työvoimaa tietyille toimialoille, esimerkkinä toimistotyöt, rakennustyöt tai teollisuus. Alalla toimii myös työvoimatoimiston henkilöstövuokrauspalvelu, jonka kautta työskentelevä vuokratyöntekijä on työsuhteessa työvoimatoimistoon.

Henkilöstöpalveluyritykset tarjoavat myös muita maksullisia henkilöstöpalveluita, joita ovat rekrytointipalvelut, suorahaku eli headhunting, alihankinta ja ulkoistaminen, henkilöarviointi, henkilöstövalmennus ja uudelleensijoittumisvalmennus.

Työministeriö asetti vuonna 2007 työryhmän selvittämään vuokratyötä ja sen toimivuutta. Työryhmään kuului asiantuntijoita ministeriöistä, työmarkkinajärjestöistä, työsuojelupiireistä, henkilöstöpalveluyrityksistä ja käyttäjäyrityksistä. Seuraavassa esitetyt tiedot pohjautuvat pitkälti työryhmän mietintöön.

Vuokratyövoima joustava ratkaisu

Yritykset käyttävät vuokratyövoimaa useista syistä, joille on yhteistä vuokratyövoiman käytön joustavuus eri tilanteissa. Vuokratyövoimaa käytetään pääasiassa silloin, kun työvoimaa tarvitaan nopeasti ja väliaikaisesti esimerkiksi sijaisuuksiin vaikkapa oman työntekijän sairastuessa.

Vuokratyövoiman käyttö on lisääntynyt myös talouden globalisoitumisen vuoksi. Yrityksiltä vaaditaan entistä parempaa kilpailukykyä, jota haetaan mm. ydinliiketoimintaan keskittymällä. Muut tehtävät teetetään ulkopuolisilla toimijoilla, jolloin yritys hankkii esimerkiksi aula- tai ruokalahenkilöstön vuokratyövoimana.

Vuokratyövoimaa käytetään ruuhkahuippujen tasaamiseen suoritustason tehtävissä. Teollisuudessa tuotantotahti ja palvelualoilla palvelujen kysyntä vaihtelevat tilausten ja sesonkien mukaan, mikä heijastuu työvoiman tarpeeseen. Vastaavasti kunnat voivat tarvittaessa turvata lakisääteisten tehtäviensä hoitamisen vuokratyöntekijöiden avulla.

Yritykset voivat käyttää vuokratyövoimaa myös silloin, kun ne eivät voi tai halua palkata uusia työntekijöitä määräaikaiseen tai vakinaiseen työsuhteeseen. Vuokratyövoimaa käyttämällä käyttäjäyritys voi siis ulkoistaa työllistämisriskin vuokrayritykselle. Yritysten välisestä sopimuksesta riippuen käyttäjäyritys voi luopua vuokratyöntekijöistä hyvinkin nopeasti, mikäli ulkopuolisen työvoiman tarve lakkaa.

Vuokratyövoimaa käytetään myös, koska rekrytoinnit vievät yrityksissä paljon aikaa. Henkilöstövuokrausta harjoittavalla yrityksellä on rekistereissään valmiiksi sopivia ja haastateltuja työntekijöitä eri alojen tuotantotehtävistä asiantuntijatehtäviin. Tämä mahdollistaa hyvien työntekijöiden saamisen nopeastikin. Työvoimapulan aikoina yritykset hankkivat työvoimaa kaikkia kanavia, myös henkilöstövuokrausta hyödyntäen.

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL teetti Promenade Researchillä Asiakastutkimus 2008:n, jossa kartoitettiin myös sitä, miten olisi toimittu, jos henkilöstöpalveluyritysten palveluja ei olisi ollut saatavilla. Työ olisi voinut jäädä osittain tekemättä (22 %) tai viivästyä (20 %) tai yrityksen omat työntekijät olisivat tehneet sen joko ylitöinä (34 %) tai oman työn ohella (36 %). Useimmiten käyttäjäyrityksissä olisi vaihtoehtoisesti palkattu uusi työntekijä määräaikaiseen työsuhteeseen (53 %).

Vuokratyöläinen ? kuka ja miksi?

Vuokratyö sopii periaatteessa kaikenikäisille koulutuksesta riippumatta, sillä eri toimialoilla on tarjolla lukuisia erilaisia työtehtäviä, joiden vaatimukset vaihtelevat laidasta laitaan. Mutta mikä on tilanne käytännössä, eli keitä vuokratyöläiset todellisuudessa ovat?

Henkilöstöpalveluyritysten Liiton teettämän ja Promenade Researchin toteuttaman Valtakunnallisen vuokratyöntekijätutkimus 2008:n mukaan vuokratyöläinen on lähes poikkeuksetta nuori aikuinen tai nuori. Tutkimukseen vastanneista 86 prosenttia oli alle 35-vuotiaita. Työministeriön vuokratyömietinnön mukaan vuokratyömarkkinat pyörivät Suomessa kuten muuallakin EU:n alueella pitkälti nuorella työvoimalla.

HPL:n tutkimuksessa työntekijöiden koulutustasoa tarkasteltaessa suurella osalla oli vähintään toisen asteen koulutus (60 %) eli he olivat joko ylioppilaita tai ammatillisen perustutkinnon suorittaneita. Peruskoulupohjalta vuokratyöläisenä toimi 11 prosenttia. Yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto oli 25 prosentilla, jokin muu tutkinto 4 prosentilla.

Naiset tekevät miehiä useammin vuokratyötä, tutkimukseen vastanneista kaksi kolmesta oli naisia. Työministeriön vuokratyömietinnön mukaan m aakohtainen sukupuolijakauma on pitkälti sidoksissa toimialoihin, joilla vuokratyötä tehdään.

Tutkimukseen vastanneista päätyönään vuokratyötä teki 53 prosenttia, opiskelijoita oli 35 prosenttia ja muuta työtä päätyönään teki noin 10 prosenttia. Puolet vastanneista työskenteli keskimäärin 31-40 tuntia viikossa. Yksittäisen vuokratyösuhteen kesto oli keskimäärin 94 vuorokautta. Vastanneista 66 prosenttia oli tehnyt vuokratyötä yhteensä alle vuoden.

Entä miksi vuokratyöhön hakeudutaan? Yleisin syy vuokratyön tekemiseen on t utkimuksen mukaan se, että vuokratyötä on helpompi saada kuin muuta työtä. Vastanneista 42 prosenttia oli tätä mieltä. Toiseksi yleisin syy vuokratyöhön oli mahdollisuus valita itse työaika ja työpaikka (37 %). Halu lisäansioihin oli yleinen syy (30 %), samoin halu saada monipuolista työkokemusta (29 %).

Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös muista EU-maissa tehdyissä tutkimuksista, joissa painotukset kuitenkin vaihtelevat. Niissäkin vuokratyön tekemisen syissä korostuvat vakituisen työpaikan puute ja vaihtoehto työttömyydelle, toive saada pitempiaikainen tai vakituinen työ, työkokemuksen saaminen ja lisäansioiden hankkiminen sekä vapaus työpaikkojen ja työaikojen valinnan suhteen.

Vuokratyön hyödyt työntekijän kannalta

Työttömälle henkilöstövuokraus tarjoaa kanavan päästä töihin silloin, kun vakinaisia tai määräaikaisia työsuhteita yrityksissä ei ole tarjolla. Tilanteesta riippuen yritykset eivät aina palkkaa uusia työntekijöitä, vaikka työtä riittäisikin tehtäväksi. Henkilöstövuokrauksen keinoin voidaan myös löytää helpommin ns. piilotyöpaikkoja, joita ei ole ilmoitettu julkiseen hakuun, millä on työllisyyttä lisäävä vaikutus.

Työntekijän voi olla myös helpompi työllistyä yhä uudelleen henkilöstövuokrauksen kautta kuin hankkimalla itse uusi työpaikka työmarkkinoilta johtuen vuokrayritysten laajasta asiakaskunnasta. Keskimäärin henkilöstöpalvelualan yrityksillä oli 135 yritysasiakasta vuonna 2007, mikä luo laajat yhteydet työmarkkinoille.

Vuokratyö tarjoaa myös mahdollisuuden rekrytoitua käyttäjäyrityksen palvelukseen. HPL:n jäsenyritykset rekrytoivat vuokrauksen jälkeen asiakkaille yli 3 300 työntekijää vuonna 2006, yleisimmin toimisto- ja taloushallinnon, hotelli- ja ravintola-alan sekä kaupan alan tehtäviin. Tällöin työntekijä siirtyi käyttäjäyrityksen palvelukseen.

Opiskelijalle vuokratyö tarjoaa tilaisuuden hankkia lisäansioita, mikä voi tapahtua osa-aikatyönä iltaisin, viikonloppuisin tai jopa viikkojen ja kuukausien työjaksoissa. Samalla kertyy työkokemusta, joka voi olla myös paljon kaivattua oman alan työtä. Lisäansioiden hankkiminen vuokratyöllä on yhtä lailla mahdollista oman leipätyön ohessa.

Vaikeammin työllistyviin henkilöryhmiin kuuluvat nuoret, joilla ei ole työkokemusta sekä iäkkäät ihmiset, vailla koulutusta olevat maahanmuuttajat ja vajaatyökykyiset. Heidän mahdollisuutensa työllistyä ovat monesti paremmat henkilöstöpalveluyritysten kautta. Tämä johtuu niiden välittämien työtehtävien laajuudesta ja hyvistä yhteyksistä.

Työntekijöille järjestetään tarvittaessa koulutusta liittyen esimerkiksi hygieniaosaamiseen, anniskelupassiin, järjestyksenvalvontaan jne., mistä on hyötyä myös muussa työelämässä. Vuonna 2007 henkilöstöpalvelu- tai asiakasyritys järjesti koulutusta noin puolelle vuokratyöntekijöistä HPL:n tutkimuksen mukaan.

Työministeriön teettämän Vuokratyömietinnön mukaan vuokratyön edellä kuvatut positiiviset puolet toteutuvat parhaiten silloin, kun työntekijä nimenomaan haluaa työskennellä erityyppisissä tehtävissä eri yrityksissä tai hankkia lisäansioita opiskelun tai muun työn ohessa. Vuokratyöhön voi kuitenkin liittyä ongelmia, jos vuokratyöläisenä työskennellään vain, koska muuta työtä ei ole tarjolla.

Vuokratyössä esiintyneitä ongelmia

Vuokratyömietinnön mukaan alalla on esiintynyt työntekijän kannalta myös joitakin ongelmia ja epäkohtia. On kuitenkin muistettava, että henkilöstövuokrauksen alalla toimii satoja yrityksiä ja käyttäjäyrityksiä, ja työntekijöitä on tuhansia. Siksi käytännön kokemukset voivat vaihdella tapauskohtaisesti suurestikin.

Vuokratyöntekijät ovat joskus kokeneet ongelmalliseksi työn epävarmuuden ja siitä aiheutuvan huolen toimeentulosta. Työt ovat määräaikaisia ja toisiaan seuraavat toimeksiannot usein lyhyitä. Työ käyttäjäyrityksessä kestää yleensä vain niin pitkään kuin työntekijää tarvitaan. Joissakin tapauksissa, jos yritysten välinen sopimus on sen mahdollistanut, työ on voinut lakata ilmoituksesta jo saman päivän kuluessa.

Vuokratyöntekijöiden vuosilomaoikeuksien käytännön toteutuminen on joissakin tapauksissa aiheuttanut ongelmia. Lomakorvaukset saatetaan maksaa jokaisen palkanmaksun yhteydessä, vaikka työsuhde jatkuisikin. Toisaalta työsuhteet ovat usein niin lyhyitä, ettei lomia kerry. Myös työterveyspalvelujen puuttuminen on joissakin tapauksissa aiheuttanut ongelmia, vaikka laki edellyttää työnantajan järjestävän myös työterveyshuoltopalvelut.

Vuokratyöntekijät ovat kokeneet ongelmaksi myös eriarvoisuuden verrattuna käyttäjäyrityksen omaan henkilökuntaan. Kritiikkiä on tullut pienemmästä palkasta, tuotantoon sidottujen lisien puutteesta sekä eduista, joita käyttäjäyritys tarjoaa omille työntekijöilleen, muttei vuokratyöläiselle, esimerkkeinä lounasetu, henkilöstöalennukset tuotteista ja liikuntamahdollisuudet.

Vuokratyöntekijät ovat kokeneet toisinaan olevansa ulkopuolisia käyttäjäyrityksen työyhteisössä. Joidenkin kokemusten mukaan vuokratyöntekijöitä ei aina arvosteta ammattilaisina ja heihin saatetaan suhtautua varauksellisesti. Niin ikään vuokratyöläiseksi leimautuminen voi muodostua ongelmalliseksi, jos se koetaan yleisemmin negatiivisena asiana.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry on kritisoinut vuokratyötä pelisääntöjen puutteesta. Sen mukaan vuokratyöntekijöiden työehdot ja työsuhdeturva on käytännössä hyvin heikko. Lisäksi SAK:n mukaan vuokratyövoimalla korvataan osittain omaa työvoimaa, mikä vääristää työmarkkinoita ja luo epätervettä kilpailua työehtojen kustannuksella.

SAK:n mukaan työntekijöiden aseman parantamiseksi vuokratyösuhteiden pitäisi olla pääsääntöisesti vakituisia työsuhteita. Lisäksi pitäisi sopia takuupalkasta mikäli vuokratyöyritys ei pysty tarjoamaan työtä. Näiden lisäksi työterveyshuollon taso pitäisi nostaa vähintään käyttäjäyrityksen tasolle ja turvata käyttäjäyrityksen oman henkilöstön asema.

Työsuojelupiirien mukaan järjestäytyneiden yritysten toiminta on yleisesti ottaen eettisempää kuin ns. villien yritysten. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL:n jäsenet ovat sitoutuneet noudattamaan lainsäädäntöä, työehtosopimuksia, liiton sääntöjä ja alan toimintaperiaatteita. Liitolla on myös eettinen valiokunta. HPL edellyttää jäsenyrityksiltään myös mm. todistuksia verojen ja eläkemaksujen maksamisesta.

HPL:n vuokratyöntekijät pääosin tyytyväisiä

Edellä mainittuja alalla esiintyneitä ongelmia ja epäkohtia voi suhteuttaa Henkilöstöpalveluyritysten Liiton valtakunnallisen vuokratyöntekijätutkimus 2008:n tuloksiin. Tutkimukseen vastasi 3 400 henkilöä. Sen mukaan HPL:n jäsenyrityksissä työskentelevät vuokratyöntekijät ovat pääosin tyytyväisiä työhönsä. Päätoimiset vuokratyöläiset olivat useammin tyytyväisiä työhönsä kuin sivutoimiset.

Asteikolla 1?5 työn sisältöön oltiin keskimäärin varsin tyytyväisiä (3,6/5). Useimmiten työ vastasi hyvin myös sitä, mitä luvattiin (4,1/5) ja perehdytys asiakasyrityksessä koettiin melko hyväksi (3,7/5). Työ koettiin riittävän haastavaksi (3,4/5) ja sen katsottiin vastaavan kohtalaisesti omaa ammattitaitoa (3,2/5). Palkan katsottiin kohtalaisen usein (3,4/5) vastaavan asiakasyrityksen työntekijöiden omia palkkoja.

Asiakasyrityksessä lähimpien työtoverien koettiin arvostavan itseä ja omaa työtä hyvin (3,9/5), samoin esimiehen (3,8/5), jonka katsottiin muutenkin toimineen esimiestyössään varsin hyvin (3,6/5). Työntekijät kokivat kuuluvansa asiakasyrityksen työyhteisöön melko hyvin (3,6/5) ja asiakasyrityksen koettiin kohdelleen heitä melko tasapuolisesti verrattuna omiin työntekijöihinsä (3,6/5).

Henkilöstöpalveluyrityksen eli oman työnantajan palkanmaksun ja työsuhdeasioiden koettiin hoituvan hyvin (4,1/5). Työnantajan nähtiin huomioivan varsin hyvin työntekijän toiveet työtä tarjotessaan (3,8/5). Tyytyväisyys nykyiseen työnantajaan oli varsin korkealla tasolla (3,8/5) eikä halu siirtyä toisen alan yrityksen palvelukseen ollut korkea.

Henkilöstöpalveluyrityksen koettiin huolehtivan henkilöstön hyvinvoinnista kohtalaisen hyvin (3,5/5). Työtehtävistä asiakasyrityksessä oli informoitu melko hyvin (3,6/5) ja työsuhdeasioista kohtalaisesti (3,3/5). Tiedonkulku työntekijän, työnantajan ja asiakasyrityksen välillä toimi kohtalaisen hyvin (3,3/5). Tunne henkilöstöpalveluyrityksen työyhteisöön kuulumisesta ei ollut erityisen voimakas (3,1/5).

Vuokratyön uskottiin usein auttavan saamaan jatkossa uuden työpaikan (3,7/5). Vuokratyöläiset kokivat pystyneensä hyödyntämään ja kehittämään osaamistaan vuokratyössä melko hyvin (3,6/5). Yleistä asennoitumista vuokratyöhön ei kuitenkaan koettu erityisen myönteiseksi (3,2/5). Vuonna 2008 vastanneista 86 prosenttia oli sitä mieltä, että voisi suositella vuokratyötä tuttavilleen.

Henkilöstövuokraus nopeimmin kasvava palveluala

Kokonaistyövoimasta henkilöstöpalveluala työllistää Suomessa noin prosentin, mikä on alle EU:n keskitason. Henkilöstöpalveluala on kuitenkin yksi nopeimmin kasvavista palvelualoista Suomessa, joten vuokratyövoiman osuus työvoimasta tulee kasvamaan. Kasvua odotetaan toimisto- ja taloushallinnon sekä metalli-, rakennus- ja varastotyön alalla.

Henkilöstöpalvelujen Liiton jäsentutkimuksen mukaan koko henkilöstöpalveluala työllistää vuonna 2008 noin 100 000 työntekijää, joista 68 prosenttia HPL:n jäsenyrityksissä, joita on yhteensä 180. Vuokratyöntekijöitä koko ala työllistää henkilötyövuosina noin 28 000. Henkilötyövuosina koko ala työllistää yritysten oma henkilöstö mukaan luettuna noin 30 000 työntekijää.

Yritykset vuokrasivat työntekijöitä yhteensä noin 16 300 asiakkaalle vuonna 2006. Vuokratyöntekijöitä työskentelee lähes kaikilla toimialoilla. HPL:n mukaan kaupan alalla työskentelee (27 %), hotelli-, ravintola- ja catering-alan työssä (23 %), toimisto- ja taloushallinnon tehtävissä (18 %), varastotyössä (13 %) ja IT-alan työssä (12 %) vuokratyöntekijöistä. Muita toimialoja ovat mm. metalliala, kiinteistönhoito ja siivous.

Kunnat käyttävät henkilöstövuokrayrityksiä sekä lyhyissä parin päivän rekrytoinneissa että pidempiaikaisissa sijaisuuksissa. Sen sijaan vakituiseen palvelussuhteeseen ja virkasuhteeseen rekrytoiminen on harvinaisempaa. Pääasiassa kunnat rekrytoivat henkilöstöpalveluyritysten kautta terveydenhuolto- ja sosiaalitoimen henkilöstöä.

Miten vuokratöihin?

Vuokratyöläiseksi voi hakeutua ottamalla yhteyttä eri puolilla maata sijaitsevien henkilöstövuokrausta harjoittavien yritysten toimipisteisiin. Yhteystietoja löytyy puhelinluetteloista ja internetistä. Yritysten verkkosivujen kautta voi yleensä jättää avoimen työhakemuksen tai hakea avoimena olevia työtehtäviä.

Työvoimatoimiston henkilöstövuokraukseen hakeudutaan ilmoittautumalla vuokratyönhakijaksi vuokrausta harjoittavaan työvoimatoimistoon, jotka toimivat Helsingissä, Lahdessa, Oulussa, Porissa, Tampereella ja Turussa. Hakemuksen voi täyttää Internetissä.