Energia-ala

Energiateollisuus tuottaa energiaa, joka on välttämätön voimavara yhteiskunnalle sähkön ja lämmön muodossa. Sähkön lisäksi energiateollisuus tuottaa kaukolämpöä ja kaukokylmää. Sähköä tarvitaan lähes kaikkeen rakennusten lämmittämisestä valaisuun. Kotitalouksien lisäksi sähkö on välttämättömyys myös esimerkiksi junaliikenteelle sekä teollisuudelle koneiden ja laitteiden pyörittämiseen.

Energiateollisuuden yritysten palveluihin kuuluvat energian tuotannon, hankinnan, siirron ja myynnin lisäksi energiaverkkojen ja voimalaitosten suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja kunnossapito. Sähköä ja lämpöä tuotetaan voimalaitoksissa eri puolilla maata käyttäen useita eri tuotantomuotoja, joita ovat esimerkiksi ydinvoima, vesivoima ja kivihiili. Bioenergiaan erikoistuneet yritykset tuottavat energiaa biomassasta kuten puusta, turpeesta ja peltokasveista.

Energiateollisuus työllistää useilla eri tehtäväalueilla. Voimalaitoksissa työ on pitkälti automatisoitua, jolloin tehtävissä korostuvat prosessien ohjaus ja valvonta. Teknistä osaamista tarvitaan myös voimalaitosten ja verkon ylläpidossa, kunnossapidossa ja rakentamisessa sekä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Ala työllistää myös mm. myynnin ja markkinoinnin, asiakaspalvelun, ympäristötyön, bioenergian raaka-aineiden kasvattamisen ja kuljetuksen tehtävissä.

Energia-alan työpaikat ovat pääosin energiateollisuudessa, mutta työpaikkoja on myös insinööritoimistoissa, laitevalmistajilla, energia-alan järjestöissä ja kunnissa, maa- ja metsätaloudessa sekä kuljetusyrityksissä. Energia-ala työllistää vakaasti tulevaisuudessakin, koska sähkön ja lämmön saanti on turvattava kaikissa oloissa. Bioenergia-alan työllisyyttä parantaa fossiilisten polttoaineiden korvaaminen bioenergialla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.


K | L | M | S | V



Kemisti, tuotekehityspäällikkö

Ihmiset saattavat ajatella, että kaikki mikä tulee luonnosta, on hyvää. Ja kaikki, mikä valmistuu tehtaasta on pahaa ja epäterveellistä. Asia ei ole aivan niin. Jos esimerkiksi luonnonkasvista eristetään hajuste, kukaan ei oikein tunne sen ainesosia. Kun hajuste valmistetaan tunnetuista kemikaaleista, se on puhdas, ja sen koostumus tunnetaan tarkasti. Jollekin ainesosalle allerginen ihminen osaa tällöin välttää tuotetta.


LV-asentaja

Teen putkimiehen perustyötä. Katkon, taivutan ja liitän putkia. Kumartelen ahtaissa paikoissa ja kannan painavia esineitä. Likaan työssä itseni, mutta saan aikaan näkyvää tulosta.

LVI-asentaja

Työ on itsenäisyyteen ja vastuuseen kasvamista. Myös laatu on korvien välissä. On osattava itsenäisesti arvioida tilanteita ja ratkaista ongelmia, joskus nopeastikin.Työssä auttaa huomattavasti se, että pääsen tutustumaan uudiskohteiden konehuoneisiin ja systeemeihin jo rakennusaikana. Ja myös se, että olen itse ollut asentajana. Eli kun menen korjaamaan jotain kohtaa, niin ymmärrän, miten se on alunperin tehty.

LVI-insinööri

Alalla on paljon mahdollisuuksia valita oma ura. On urakointia, suunnittelua, myyntiä ja markkinointia, viranomaistehtävät, tukkukauppa, teollisuus, maahantuonti ja järjestelmämyynti. Nykyäänhän kaikki myydään järjestelminä, ratkaisuina asiakkaalle. Jos on hyvä käsistään, voi lähteä esimerkiksi asennustöistä liikkeelle.Tai sitten voi mennä suoraan insinööriksi opiskelemaan. On kuitenkin hyvä hankkia käytännön kokemusta, siitä on valtavasti apua suunnittelutyössä.

Laborantti

Työskentelen virvoitusjuomateollisuudessa. Otan mikrobiologisia näytteitä tuotantoprosessin eri vaiheissa ja teen jatkokäsittelyn laboratoriossa. Tutkin mikrolitroja mikroskoopilla. Tutkimukseni ovat osa laadunvalvontaa, jolla varmistamme, että tehtaalta lähtee kuluttajille vain virheettömiä tuotteita. Laadunvarmistus vaatii laborantilta tiukkaa arviointikykyä ja päättäväisyyttä. Virheellinen tuotantoerä ei saa päästä myyntiin.


Maatalousyrittäjä

Olen koulutukseltani agrologi. Nykyisin EU-säädökset edellyttävät maatalousyrittäjältä alan koulutusta. Kasvoin peltoviljelijäksi pienestä pitäen. Nautin luonnon kasvusta, maaseudun rauhasta ja siitä, että maalla on paljon tilaa ympärillä. Olen valinnut viljalajikkeeni siten, etteivät kaikki korjuutyöt ajoittuisi Suomen lyhyenä kasvukautena juuri samalle viikolle. Lyhyt kasvukausi vaatii maatiloilta suorastaan ylikoneistusta eteläeurooppalaisiin tiloihin verrattuna. Kun pelto on kylvetty, sitä täytyy tarkkailla jatkuvasti. Työhön kuuluu myös peltojen peruskunnostusta, reunaojien kaivamista, salaojitusten tekoa ja pajupuskien hakkuuta pellon reunoilta. Kuivaamot ja muut rakennukset täytyy pitää siistinä. Maanviljelijä on säiden armoilla. Epäonnistumisilta ei voi välttyä. Maanviljelijä joutuu kantamaan myös yrittäjyyteen liittyvät liiketoiminnan riskit. Kannustavinta ammatissani on se, että oma työnjälki näkyy pellolla joka kasvukausi.

Metsäkoneenkuljettaja

Ajan työssäni monitoimikonetta eli harvesteria. Puunkorjuupaikat vaihtelevat. Yleensä viivyn samassa metsässä muutaman päivän. Jos kyse on isosta leimikosta, työmaalla voi vierähtää viikkokin. Tehtäväni on kaataa puita, karsia oksia ja harventaa metsää. Metsäkoneenkuljettajan työ on yksinäistä. Metsänhoitoyhdistykset ja metsäyhtiöt tekevät metsiin tarkastuskäyntejä ja seuraavat metsäkoneenkuljettajan tekemien harvennusten ja työn laatua. Vaikka monitoimikoneen oma tietokone opastaa työskentelyä, itse täytyy päättää, mistä kohtaa ja miten kaataa puun. Puita ei saa vioittaa koneella ajaessa. Työ on henkisesti raskaampaa kuin fyysisesti: koneenkuljettaja työskentelee kuitenkin koko ajan toisen omistamassa metsässä. Metsäkoneenkuljettaja huolehtii itse käyttämästään koneesta. Pienet huollot ja korjaukset teen itse metsässä, vaihdan öljyt ja hoidan rasvaukset. 

Metsätalousinsinööri

Olen koulutukseltani amk -metsätalousinsinööri. Työskentelen puunhankintaesimiehenä. Tehtäväni on ostaa puuta työnantajani yrityksen sahalle. Työni on paljolti  kiertelyä metsänomistajien metsissä ja metsänhoitoyhdistysten edustajien tapaamista. Yhtenä päivänä viikossa hoidan pelkästään paperitöitä toimistolla.  Työ on melko yksinäistä, itsenäistä ja siten vastuullista.


Sairaalakemisti

Sairaalakemisti ei juuri tapaa potilaita vaikka työskenteleekin terveydenhuollon parissa. Esimerkkitapaus voisi olla: potilaan analyysitulos epäilyttää hoitavaa lääkäriä, sillä tulos tuntuu hänestä yllättävältä ja odottamattomalta. Laboratorioyksikkö selvittää asian ja vahvistaa analyysituloksen. Kyseessä osoittautuu olevan hematologinen vaikea sairaus ja siihen liittyvä tulehdus. Työssäni näen hyvin vähän konkreettista. Kemialliset reaktiot tapahtuvat laitteiden sisällä, eikä analyysin kohdetta useinkaan voi nähdä. Työkenttäni on kuitenkin elämän kemiaa, täytyy siis luottaa teoriaan. Yliopistokoulutus ei sellaisenaan anna sairaalakemistin pätevyyttä. Kelpoisuus edellyttää usean vuoden laboratoriokokemusta ja sairaalakemistin tentin suorittamista. Biokemisti voi työskennellä useilla ammattialoilla, tutkimuksen parissa, kaupallisissa tehtävissä, teollisuudessa, sairaaloissa tai opetustehtävissä.


Voimalaitoshoitaja, prosessinhoitaja

Valvomovuorollani tarkkailen monitoreja ja säädän automatiikkaa. Parametrit ilmaisevat prosessin nykytilan ja kehitystrendin. Kun työtä tekee tarpeeksi kauan, parametrien arvot syöpyvät mieleen. Voimalaitoksen tila selviää silloin kertasilmäyksellä.