Kulttuuri ja viestintä

Kulttuurialalla työskennellään eri taiteenlajien parissa. Alan toimijat tuottavat monenlaisia tapahtumia, tilaisuuksia ja teoksia, joiden kautta voi kokea taiteellisia elämyksiä tai nauttia viihteestä. Kulttuurialan työn tuloksia ovat esimerkiksi elokuvat, TV-sarjat, maalaukset, taidegrafiikka, muotoilun monet tuotteet, musiikkiteokset ja konsertit sekä kirjallisuus, valokuvataide ja teatteri- ja tanssiesitykset.

Kulttuuriin liittyy myös viestintäalan työ, jonka yhtenä tehtävänä on välittää tietoa eri medioiden kautta ja kertoa yleisölle, mitä yhteiskunnassa ja maailmalla tapahtuu. Kirjastot ja tietopalvelut palvelevat asiakkaitaan lainaamalla ja välittämällä eri muodossa olevia aineistoja. Museot puolestaan tallentavat, tutkivat ja välittävät tietoa ihmisestä ja hänen elinympäristöstään. Arkistoissa säilytetään erilaisia asiakirjoja mm. myöhempää tutkimusta varten.

Kulttuurin ja viestinnän parissa tehdään hyvin monentyyppisiä töitä. Taiteellisen luomisen lisäksi alalla työskennellään asiantuntijatehtävissä, opetustehtävissä ja tutkimustehtävissä sekä sisällöntuotannossa ja siihen liittyvissä teknisissä töissä. Myös teosten ja tapahtumien tuottaminen ja organisointi sekä erilaiset myynti- ja markkinointitehtävät työllistävät alalla.

Työpaikkoja on mm. tuotantoyhtiöissä, levy-yhtiöissä, alan järjestöissä ja eri medioissa. Alan yritykset ovat tyypillisesti kooltaan pieniä. Kulttuurin ja viestinnän alalla ei ole paljon tarjolla vakinaisia työsuhteita, minkä vuoksi usein työskennellään määräaikaisissa työsuhteissa, projekteissa tai freelanceina. Kilpailu työpaikoista on kovaa. Taiteilijat työskentelevät pääsääntöisesti vapaina taiteilijoina tai freelanceina. Monet tekevät myös jotakin muuta työtä toimeentulonsa turvaamiseksi.

 


D | L | M | N | P | T | V



Dramaturgi

Suurin osa dramaturgeista tekee minun laillani kahta työtä; dramaturgin ja näytelmäkirjailijan työtä. Dramaturgin toimenkuvaani kuuluu dramatisoinnin lisäksi lukevan dramaturgin työ eli toisen näytelmäkirjailijan teoksen lukeminen ja palautteen antaminen siitä sekä esitysdramaturgin työ.


Lavastaja

Alunperin opiskelin keraamikoksi. Myöhemmin suoritin reksvisiitanvalmistan puolivuotisen kurssin ja päädyin Yleisradion palvelukseen järjestäjäksi ja rekvisitööriksi. Totuin isojen tuotantojen rytmiin, työskentelin lavastajien kanssa, kiinnostuin alasta ja pääsin lopulta sitä myös opiskelemaan.


Maskeeraaja

Pääsääntöisesti maskeeraajat työskentelevät freelancereina tai yrittäjinä. Maskeerauskoulun jälkeen olin töissä teatterissa. Haaveenani oli meikkikauppa, ja nyt se sitten onkin totta. Yritykseni on laajentunut vauhdilla. Yrityksessäni on yhdestä viiteen työntekijää sekä harjoittelijoita kosmetologi- tai maskeerauskoulusta. Liikkeessäni käyvät asiakkaat, jotka haluavat juhlameikkejä tai jotka tulevat mm. kestovärjäyksiin ja kasvohoitoihin. Kestopigmentointi on uusin aluevaltaukseni. Vaikka olen tehnyt meikkausta jo kauan, koen sen silti haasteelliseksi. Siinä tarvitaan hyvää väri- ja muototajua sekä äärimmäisen vakaata kättä.


Näyttelijä

Työskentely freelancerina pakottaa liikkeelle, miettimään ja kehittämään omia juttuja. Kotona ei voi istua odottamassa yhteydenottoa. Luottamus omaan ammattitaitoon on löydettävä omasta itsestä.

Näyttämömestari

Näyttämöhenkilökunta huolehtii teatterin lavastelogistiikasta ja näyttämön turvallisuudesta. Lavasteet ovat näyttäviä mutta myös raskaita. Tarvitaan teknistä osaamista. Tuhansia kiloja eivät kestä rakenteet eivätkä ihmiset.


Pukusuunnittelija

Suunnittelen esiintymispukuja pääasiassa teattereihin, oopperaan ja musiikkinäytelmiin. Puvustuksen idea lähtee tekstistä. Jos pyritään pysyttäytymään tietyssä aikakaudessa, niin silloin materiaalien ja jopa ompeleiden kanssa pyritään niin tarkkaan toteutukseen kuin mahdollista. Käytetyt esiintymispuvut ovat yleensä aikaisempiin näytelmiin tehtyjä, ostettuja tai lahjoituksina saatuja. Niitä vain muutetaan tarpeen mukaan,.Tässä työssä kokee onnistuneensa, kun suunnitelma on toteutettu ja se on osa taiteellista kokonaisuutta.

Puvustonhoitaja

Näytelmien puvustus pohjautuu käsikirjoitukseen, ohjaajan näkemykseen ja hänen mielikuviinsa. Pukusuunnittelija tekee ohjaajan kanssa neuvoteltuaan pukusuunnitelman. Puvustonhoitaja vastaa käytännön toteutuksesta, pienemmissä projekteissa myös suunnittelusta. Vaatturimestari leikkaa miesten vaatteet, ompelijamestari naisten vaatteet. Näytelmän ensi-illan jälkeen pukuhuolto vastaa asusteista. Jos näyttelijä vaihtuu tai vaate hajoaa, puvusto tekee muutokset ja korjaa.


Tanssija

Tanssi on sanatonta taidetta. Parhaimmillaan se synnyttää tunteita, luo tunnelmia ja antaa ajateltavaa. Tanssi yhdistää liikunnan fyysisyyden ja halun ilmaista itseään. Tanssiteoksen käsikirjoitus on usein vain koreografin päässä ja mielessä. Sitten lähdetään tekemään liikettä, jota harjoitustilanne ruokkii. Tanssija saattaa ehdottaa ratkaisua, joka muuttaa koreografin ajattelua. Lopullinen esitys on harjoitustilanteissa syntyneen vuorovaikutuksen tulos. Tanssijalta vaaditaan uskoa, uutteraa työtä ja unelmia.

Tapahtumatuottaja, yhteyspäällikkö

Tapahtuma koostuu lukuisista elementeistä. Niitä ovat esimerkiksi  tapahtuman visuaalinen ilme, painotuotteet, videot, animaatiot, digitaalinen sisältö, virtuaaliset ratkaisut, vuorovaikutteiset ratkaisut, somistusratkaisut, verkkopalvelut, asia- ja viihde-esiintyjien valinta, musiikki, tekninen kokonaistoteutus  ja tietenkin tarjoilut.

Teatteri-ilmaisun ohjaaja

Tutkintonimikkeeni on teatteri-ilmaisun ohjaaja, koska olen suorittanut toisen asteen tutkinnon. Teatteriohjaajia valmistuu korkeakoulusta.Ohjaamiseen on edettävä näyttelemisen kautta: on itse koettava asiat, jotta voi ohjata ja opettaa niitä toisille. Ohjaajan työ on pitkälle tehty, kun esitys pääsee ensi-iltaan. Esityksen valmistuttua muut jatkavat tekemistä yhdessä, mutta ohjaaja muuttuu ulkopuoliseksi. Annan palautetta ryhmälle myös produktion edetessä. Tiedän olevani katsojan edustaja, joten kerron muutosten tarpeesta.

Teatteriohjaaja

Ohjaajan pitää saada näyttelijät innostumaan. Siinä on työmaata, sillä näyttelijä lähtee työhönsä tyhjältä pohjalta, kun taas ohjaaja tuntee näytelmän jo perusteellisesti. Vaikka näyttelijä ei innostukaan ohjaajasta, hän tekee parhaansa ammattitaidollaan. Ohjaajan taito luoda innostava ilmapiiri parantaa kuitenkin aina lopputulosta.


Valaistusmestari

Tunnelman luomiseen tarvitaan valoa. Joskus kohtaus vaatii kaksikymmentä valonheitintä. Joskus riittää kynttilä. Kun valo näyttämöllä muuttuu, muuttuu myös näytelmän intensiteetti.