Meteorologi, tutkija

Hanna Tietäväinen, 26 v

Meteorologi ei ainoastaan ennusta säätä. Hän voi toimia erilaisissa säähän ja ilmastoon liittyvissä asiantuntijatehtävissä. Minä olen tehnyt sääennustajan työtä, mutta siirtynyt myöhemmin tutkimustyön ja asiakaspalvelun pariin.

Meteorologia on ilmakehätiede, joka tutkii ilmakehää ja sen käyttäytymistä. Sään ennustaminen on meteorologian yksi sovellus. Meteorologia on fysikaalisiin prosesseihin pohjautuva luonnontiede. Klimatologiassa tarkastellaan sen sijaan ilmastoa ja sen muutoksia, siis pitkiä aikasarjoja.

Sää on ilmakehän tila. Ilmakehä alkaa maanpinnasta ja ulottuu noin sadan kilometrin korkeuteen. Sään kannalta ilmakehän kiinnostavin osa on alin osa, noin kymmenen kilometrin paksuinen kerros, jossa suurin osa sääilmiöistä tapahtuu. Teen Suomen ilmastoon liittyvää tutkimusta ja annan asiantuntijalausuntoja Ilmatieteen laitoksen ilmastopalvelussa.

Tutkimuksesta käytännönläheistä tietoa

Tutkin suomalaisia säähavaintoja noin sadanviidenkymmenen vuoden ajalta ja rakennan niistä yhtenäistä ilmastoaineistoa. Sataviisikymmentä vuotta sittenkin tehtiin säännöllisiä havaintoja lämpötilasta ja sateesta. Silloin havaintoasemat olivat tosin harvassa. Sääasemaverkko elää koko ajan vanhojen havaintoasemien lopettaessa ja uusien aloittaessa toimintansa. Myös havaintoasemien siirtäminen paikasta toiseen aiheuttaa epäjatkuvuutta ilmastoaikasarjoihin.

Pyrin työssäni yhdenmukaistamaan säähavainnot koko Suomea kattavaksi. Olemassa olevien säähavaintojen avulla pystytään arvioimaan eri säämuuttujien arvot myös niille ympäristöalueille, joilla säähavaintoja ei ole tehty. Työssä käytettävien säähavaintojen pitää kuitenkin täyttää tarkat kriteerit. Tarkastelen vuorokauden ylimpiä ja alimpia lämpötiloja, vuorokauden keskilämpötiloja, sademääriä, pilvisyyttä ja auringon säteilyä. Perehdyn myös muuhun kirjalliseen aineistoon.

Tutkimusryhmään kuuluu lisäkseni vanhempia tukijoita, joiden ideasta hanke syntyi. Tutkimukseni tulee Ilmatieteen laitoksen käyttöön, ja teen aineistosta myös väitöskirjani. Kolmivuotisen projektin tavoitteena on synnyttää yhtenäinen ilmastoaineisto Suomeen. Aineiston avulla pystytään tutkimaan Suomen ilmastoa ja sen muutoksia 150 vuoden ajalta. Työni tukee myös muuta ympäristöalan tutkimusta kuten kasvi- ja metsätiedettä. Tämäntapaiselle aineistolle on kysyntää.

Annan haastatteluja, annan lausuntoja

Tutkimustyöni on usein yksinpuurtamista, joskus tylsääkin. Ilmastopalvelun asiakaspalvelutehtävät tuovat hyvää vastapainoa tutkimustyölle. Laitos ylläpitää puhelinpalvelua, jossa vastataan säätä ja ilmastoa koskeviin kysymyksiin. Sää kiinnostaa kaikkia, joten kysymyksiä riittää.

Yksi ilmastopalvelun asiakkaista on media. Kysymykset koskevat tyypillisesti sitä, onko vallitseva sää ajankohtaan nähden tyypillistä. Poikkeuksellinen sää herättää kysymystulvan. "Tavallisen" sään aikaan puhelin ei välttämättä soi koko päivänä.

Monet rivikansalaisetkin ottavat yhteyttä. Yhteydenoton syy on usein yleinen kiinnostus luonnonilmiöitä kohtaa. Kuka tahansa voi tilata ilmastopalvelusta säähavaintoaineistoa korvausta vastaan. Joku saattaa tarvita sade- ja lämpötilatietoja marjastusmatkalleen. Aineiston perusteella hän pystyy päättelemään, missä mustikat ovat kypsyneet parhaiten.

Perehdyn kulloiseenkin kysymykseen, selvitän taustat, tutkin tilastot ja annan lausuntoni. Yhteen työtehtävään voi mennä montakin tuntia. Käytän laitoksen sisäistä ilmastotietokantaa, joka sisältää kaikki Suomen säähavainnot vuodesta 1961 lähtien. Vanhemmat säähavainnot löytyvät Ilmatieteen laitoksen kuukausikatsauksista ja vuosikirjoista. Voin etsiä tietokannasta esimerkiksi tietyn päivän säähavaintoja, kuukauden lämpöennätyksiä tai suurimpia lumen syvyyksiä.

Julkaisemme kuukausittain katsauksen, jossa vedetään yhteen päättyneen kuukauden sää. Lisäksi julkaisemme yksityiskohtaisempia säätilastoja niin ikään kuukausittain ilmestyvässä Ilmastokatsaus-lehdessä. Ilmastopalvelutyö palkitsee, lopputulos näkyy heti.

Säänennustuksessa aina epävarmuustekijöitä

Sään ennustaminen on oma taiteenlajinsa. Jotta päivystävä meteorologi voisi ennustaa Suomen säätä, hänen täytyy perehtyä laajemman alueen säätilaan. Matala- ja korkeapaineet saapuvat Suomeen tyypillisesti lännestä, joten etenkin Atlantin säätilan tarkasteleminen on tärkeää. Sääennustajan tulee ymmärtää, miten ilmakehä toimii, ja mitkä tekijät vaikuttavat säähän.

Näkyvin meteorologin työ lienee TV-meteorologin työ. Televisiossa työskentelevät meteorologit ovat kuitenkin vain pieni osa säätä ennustavista meteorologeista. Ilmatieteen laitos antaa valtakunnallisen sääennustuksen maalle ja merelle sekä lisäksi varoituksia kovasta tuulesta tai huonosta ajokelistä. Tämän lisäksi asiakkaille, kuten sanomalehdille, tuotetaan räätälöidympiä sääennusteita koskemaan tarkemmin tiettyä aluetta. Ennustajan työ on tarkkaa, vastuullista ja vaatii nopeita päätöksiä. Mitä huonompi sää, sen kiireisempi on meteorologin työpäivä.

Kokemus tuo varmuutta sään ennustamiseen, mutta säänennustus sisältää kuitenkin aina epävarmuustekijöitä. Sellainen ei sopinut omalle luonteenlaadulleni. Päivystävän meteorologin työ on kolmivuorotyötä vuoden jokaisena päivänä. Työ vaatii siis fyysistäkin sopeutumista.

Sää on sitä, mitä se on

Ammatinvalintani saattoi johtua matemaattis-fysikaalisesta suuntautuneisuudestani, mutta meteorologian opiskelu ei ollut itsestään selvä valinta, kokeilu paremminkin. Fysiikan lait ympäristöasioiden selittävänä tekijänä sopivat minulle hyvin. Opiskelin Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnassa meteorologia pääaineenani, ja valmistuin filosofian maisteriksi. Nyt teen väitöskirjaani.

Mietin usein, mitä väitöskirja minulle merkitsee. Koulutanko itseäni liikaa, sillä en suunnittele tiedemiesuraa, enkä halua kokopäiväiseksi tutkijaksi. Tuskin koulutus kuitenkaan menee hukkaan, vaan pikemminkin avaa enemmän vaihtoehtoja tulevaisuutta ajatellen. Ala kansainvälistyy, ja ulkomailla työskentely on yksi vaihtoehto.

Tiettyyn rajaan asti olen luonteeltani yksintekijä, mutta välillä kaipaan tutkimustyöstä ihmisten pariin. Asiakaspalvelutehtävissä koen tekeväni merkittävää työtä, ja silloin olen selvästi hyödyllinen. Tehdystä työstä tulee palautetta välittömästi. Työskentelen ajankohtaisessa ammatissa. Tällä hetkellä esimerkiksi ilmastonmuutoskeskustelu on paljon esillä, ja saan seurata tätä keskustelua ja asiantuntijoiden työskentelyä läheltä.

Ala kehittyy ja automatisoituu. Ennen sääkartat piirrettiin itse, nyt ne valmistuvat tietokoneelta. Tietotekninen osaaminen korostuu, joten ohjelmointitaito on eduksi etenkin meteorologisella tuotekehityspuolella. Tutkimustyöni on tietokonetyötä ja lukemista, siis paikallaan istumista. Jos työhuoneessani ei olisi ikkunaa, saattaisin olla tietämätön vallitsevasta säätilasta. Työssäni ajattelen fysikaalisia suureita ja niiden vuorovaikutusta, mutta luonnossa liikkuessani fysiikan lait unohtuvat. Haluan nauttia luonnosta sellaisenaan. Sää on sitä, mitä se on. Siihen ei voi vaikuttaa.

Haastattelu ja teksti: Jukka Vuolle