Ylipalomies

Kimmo Heinonen, 49 v

Harrastin pikaluistelua ja pyöräilyä ja opiskelin autonasentajaksi. Sitten naapuri, joka tiesi urheilutaustastani, ehdotti hakeutumista palomieskoulutukseen. Hain Helsingin pelastuslaitoksen järjestämälle palomiehen peruskurssille, jonka nimike on nykyisin pelastajakurssi. Kolmestasadasta hakijasta hyväksyttiin viisitoista. Kurssille mennessäni olin juuri perustanut perheen. Olin silloin 25-vuotias. Koulutus kesti puolitoista vuotta. Siihen sisältyi työharjoittelua palolaitoksella, sairaankuljetuksessa sekä sairaalan poliklinikalla ja leikkaussalissa.

Sairaankuljetuksessa, nostolavayksikössä ja sammutusmiehenä

Aloitin työskentelyn Helsingin Käpylän asemalla. Pienellä sivuasemalla työnteko on erilaista kuin isommalla. Työntekijöitä ja kalustoa on vähemmän, yleensä vain sairasautoja ja sammutusauto. Siirtyessäni nykyiseen työpaikkaani, Helsingin pelastuslaitoksen keskuspaloasemalle, sain valita erikoisalueeni. Hankin erikoiskoulutusta nostolava-auton käyttöön. Erikoistua voi myös esimerkiksi lääkinnälliselle puolella, jolloin työskentelee lääkäriyksikössä, tai vaikkapa sukeltajaksi. Pienissä kaupungeissa, joissa on vain yksi asema, kaikki yksiköt ovat samalla asemalla. Siellä palomiehet huoltavat autot ja kalustonkin itse.

Virkanimikkeeni on tällä hetkellä ylipalomies. Ylipalomieheksi pääsee pitkän työkokemuksen perusteella. Eläkepoistuman kautta Helsingissä vapautuu viitisen ylipalomiesvirkaa vuodessa. Olen työskennellyt Helsingin pelastuslaitoksella yli 20 vuotta, mutta vasta pari vuotta ylipalomiehenä. Ylipalomiehen lisävelvoite on toimia esimiehenä, silloin kun siihen on tarvetta. Muutoin työtehtäväni ovat samanlaisia kuin muillakin palomiehillä.

Keskuspaloasema on Helsingin suurin paloasema. Asemallamme on pelastusyksikkö, raskas pelastusyksikkö, nostolavayksikkö ja palomestarit, kaksi sairasautoa ja lääkäriyksikkö. Nostolavayksikkö on yhden miehen yksikkö. Tehtäväpaikalla saan apua raskaasta pelastusyksiköstä esimerkiksi katon avauksessa. Nostolava-auto on tekninen yksikkö. Jo pelkästään liikkeelle lähtö vaatii mutkikkaan tekniikan hallintaa. Auton koon vuoksi liikenteessä on huomioitavaa monta lisätekijää. Raitiovaunujohtimet ja pysäköidyt autot saattavat hankaloittaa pääsyä palopaikalle.

Työssäni toimin sairaankuljetuksessa, nostolavayksikössä ja sammutusmiehenä pelastusyksikössä tai raskaassa pelastusyksikössä. Yleensä olen vuorottain paloyksikössä ja sairasautossa.

Helsingissä on seitsemän paloasemaa. Jos esimerkiksi lähelle tulee hälytys, tulipalopaikalle lähtee asemaltamme yleensä sammutusauto, raskas pelastusauto ja nostolava-auto. Lähimmältä seuraavalta asemalta tulee apuyksiköitä. Teemme töitä vuorokauden kerrallaan: jos aloitan työt aamuyhdeksältä sairasautossa, siirryn iltayhdeksältä yön ajaksi sammutuspuolelle paloautoon. Helsingissä on hälytyksiä paljon, yli 40 000 hälytystä vuosittain.

Sairaankuljetuksen suuri osuus työstä yllätti. Sairasautossa on aina kaksi palomiestä kerrallaan. Pelastuslaitos hoitaa kiireellisen sairaankuljetuksen Helsingissä. Työ alkaa aamulla auton varustuksen tarkastamisella. Hälytykset tulevat koodeilla. Kiireellisyysaste määrää, mikä yksikkö paikalle lähtee. Kiireellisimmissä tapauksissa yksikössä lähtee lääkintäesimies tai lääkäriyksikkö. Vähemmän kiireellisessä tapauksessa sairasauto lähtee kahden palomiehen vahvuudella. Hälytyksiä aiheuttavat erilaiset sairauskohtaukset ja tapaturmat. Sairaankuljetus on monivivahteista. Melkein joka työvuorossa käymme läpi vanhoja rutiineja muistin virkistämiseksi, ja aina tulee uuttakin opittavaa. Esimerkiksi tämänpäiväisen koulutuksen aiheena oli kasvo- ja leukavammat. Hoitoketjun alussa, esimerkiksi kolaripaikalla, on jatkohoitopaikka valittava oikein. Ala kehittyy isoin harppauksin varsinkin ensihoidon puolella. Kehitys työmenetelmissä ja -välineissä on nopeaa. Laitteet kevenevät ja pienenevät. Asioiden omaksuminen kestää jonkin aikaa, jotkut omaksuvat nopeammin, toiset opettelevat asiat rauhassa opiskelemalla.

Työ rytmittyy hälytysten mukaan

Iltayhdeksältä siirryn sammutuspuolelle. Sielläkin ensimmäinen tehtäväni on tarkistaa, että auto toimii ja että tarvittavat varusteet ovat oikeilla paikoillaan. Kyse on myös omasta työturvallisuudesta. Hälytystehtävät ovat moninaisia. On sukellustehtäviä, pintapelastettavia, liikenneonnettomuuksia, ullakkopaloja ja polttoainevuotoja. Jos ei ole hälytyksiä, teemme asemalla erilaisia huolto-, siivous- ja tarkistustehtäviä.

Rauhallisessa yöpäivystyksessä voi nukkua, mutta hälytyksen tullessa ollaan 60 sekuntin valmiudessa. Aina täytyy olla varautunut siihen, että saa nopeasti vaatteet päälle. Oli yö tai päivä tai vaikka ruokatauko, on hälytyksen tultua lähdettävä. Töiden jälkeenkään ei voi heti sopia jotain, koska työvuoron lopullakin voi tulla hälytys, johon saattaa kulua kaksi tuntia. Vaikka työvuoro loppuisikin aamuyhdeksältä, se saattaa venyä puoleen päivään.

Olennaisinta työssä on ihmishenkien pelastaminen. Ensin pelastetaan ihmiset ja sitten materiaalit. Huoneistopalossa osa palomiehistä menee pelastamaan ihmisiä ja osa alkaa samanaikaisesti jo sammuttaa. Sammutustyö on ryhmätyötä, kuin joukkuelaji, hyvin tiivistä tiimityöskentelyä. Tulipalotilanteessa jokaiselle palomiehelle on määritelty tarkasti oma tehtävänsä. Tilanteita kuivaharjoitellaan päivittäin pelastusasemalla. Jokaisella on oma tehtävänkuvansa selkeänä mielessä. Toimien on tultava tositilanteessa selkäytimestä. Onnettomuustilanteessa ja tulipalossa paloesimies ottaa johdon siihen asti, kunnes palomestari on paikalla.

Työ rytmittyy hälytysten mukaan. Toimenkuvamme on laaja ja työskentelyolosuhteet vaihtelevat. Kahta samanlaista tehtävää ei ole koskaan. Meillä on satoja erilaisia työkaluja sekä monenlaisia koneita, joita on osattava käyttää. Tehtäväkierron vuoksi työskentelemme vaihdellen eri autoissa. Esimerkiksi raskaan kaluston hyppytyynyä tarvitaan todella harvoin, mutta silloin kun sitä tarvitaan, on se saatava hetkessä toimintakuntoiseksi. Toisaalta tarvitsemme säännöllisesti mm. moottorisahoja, laikkoja ja raivausvälineitä. Laitteiden käytön hallinta vaatii viikoittaista harjoittelua. Pumpusta veden ulossaanti pitää osata vaikka unissaan. Sammutusauton toiminta käydään läpi päivittäin. Tässä työssä on hyötyä, jos on aiemminkin pitänyt työkaluja käsissään ja ollut teknisten laitteiden kanssa tekemisissä. Hyvä palomies on käytännön ihminen, joka osaa tehdä kaikenlaista käsillään.

Hälytystehtävien lisäksi palomiehet tekevät ennalta ehkäisevää valistustyötä mm. kouluissa ja päiväkodeissa sekä palotarkastuksia eri kohteissa. Ennaltaehkäisevän työn puolella katsomme, että palovaroittimet ovat kunnossa ja että rappukäytävissä voi kulkea esteettömästi mahdollisessa palotilanteessa. Toisinaan sammutusyksiköllä on päivystystehtäviä yleisötapahtumien yhteydessä. Raskas pelastusyksikkö tekee koestuksia paloilmoitinkeskuksiin ja tarkastaa savunpoistoluukkujen toimintaa yhteistyössä palotarkastajien kanssa.

Nostolava-auto lähtee automaattihälytyksiin, kuten hotelli- ja sairaalahälytyksiin sekä pintapelastustehtäviin ja sekä myrskyvaurioissa, jos puita on kaatumassa talojen päälle. Toisinaan palotarkastajat voivat pyytää autoa kokeilemaan pelastusteiden riittävyyttä. Lähes joka työvuorossa tulee nostolava-autolle hälytyksiä.

Vuorot ambulanssissa ja paloautoissa määräytyvät komennusluettelon mukaan. Esimies tekee työvuorossa komennuslistan. Helsingin pelastuslaitoksella meillä on aina vuorokausi töitä ja kaksi vapaata. Neljän työvuoron jälkeen on tasoitusvapaa eli yksi työvuoro jää väliin. Työvuoro on vuorokauden mittainen. Puolet työvuorosta ollaan sairasautossa ja puolet sammutusyksikössä, tai sitten koko työvuoro pelkästään sammutusyksikössä. Arkivapailla voi hoitaa asioita ja jos vaikka puoliso on vuorotöissä, lastenhoitokin järjestyy joustavasti. Viikonloppuvapaita saisi olla enemmän.

Fyysistä kuntoa ja malttia

Paarien kantaminen kaikkine happi- valvontalaitteineen on raskasta. Kapeissa rappukäytävissä kulkeminen vaatii välillä melkoista taituruutta. On myös sellaisia paikkoja, joihin ei edes pääse paareilla, jolloin joutuu käyttämään apuna mattoja yms. Työasennot ovat usein huonot. Palomiehiltä vaadittava fyysinen kunto testataan jo kurssille hakeutuessa, mutta sen ylläpito on välttämätöntä. Työvuoroihin sisältyy ohjattu liikuntatunti. Kesällä käymme pelaamassa jalkapalloa, talvisin pelaamme sählyä ja asemallamme on myös voimailusali.

Sairaankuljetuspuolella veriteitse tarttuvat taudit muodostavat työturvallisuusriskin. Vaikka suojaudumme hansikkain, on mahdollista että joskus saamme vahingossa piston neulasta. Sellaisessa tilanteessa menemme välittömästi verikokeisiin ja seurantaan. Riskejä on myös tulipalopaikoissa vaikkakin suojavarusteet ja varotoimenpiteet on viety hyvin pitkälle. Savukaasut, putoavat rakenteet ja lämpöhalvaus voivat aiheuttaa vaaratilanteen. Onnettomuudet työtehtävissä ovat kuitenkin harvinaisia.

Työhön liittyvät sosiaaliset tilanteet ovat joskus rasittavia. Malttia tarvitaan. Julkisella paikalla tapahtuvassa elvytyksessä neuvojia riittää. Pahimpia ovat juoppoporukat. Tilanne, jossa lapsi on uhrina, on aina vaikea kohdata. Ihmishengen menettäminen koskettaa aina. Liikenneonnettomuuksissa voi olla joskus paljon uhreja. Romuttuneita autoja pitää avata sen verran, että saa uhrit ulos. Sellaisten tehtävien jälkeen työpaikalla kootaan keskusteluryhmä, jossa jokainen onnettomuuspaikalla ollut voi purkaa tilanteen omalta kannaltaan.

Vastaavasti työn hienoimpia hetkiä on, kun elvytys onnistuu tai ihminen saadaan pelastettua pahasta pinteestä. Onnistuminen palkitsee oli tehtävä millainen tahansa. Mielenkiinto ammattiin on säilynyt edelleen. Työskentelen samalla innokkuudella kuin nuorena, mutta turha hosuminen on jäänyt pois.

Alan vaihto on joskus käynyt mielessä, koska työ on vaativaa. Jos tilinauhaa katsoo, on kyseessä oltava kutsumus. Iän myötä tulee mietittyä, onko enää tarpeeksi notkea ja riittävätkö voimat eläkeikään asti. Tässä vaiheessa olisi hankalaa enää hakeutua muihin töihin. Jotkut tekevät muuta työtä palomiehen työn ohella. Alaa harkitsevalle voin taata vaihtelevan ja haasteellinen työn.

Uraa pystyy itse suunnittelemaan ja mahdollisuuksia annetaan sen mukaan miten itse haluaa. Virat vakinaistetaan yleensä nopeasti töihin tulon jälkeen. Täydennyskoulutusta on jatkuvasti. Ylipalomiehille järjestetään ylipalomieskoulutusta. Laitoksemme kouluttaa itse esimiehensä.

Haastattelu ja teksti: Kirsimarja Alenius
Kuvat: Jukka Uotila