Kirjanpitäjä

Riia Törmä, 40 v

Kirjanpito on mielenkiintoista, jännittävää ja vaihtelevaa. Työ on tilinpidon ohella ajattelua, kommunikointia ja vuorovaikutusta. Kirjanpitäjä saa seurata aitiopaikalta asiakasyrityksensä menestyksen tavoittelua. Työ edellyttää teknistä osaamista ja kunnianhimoa tehdä työ oikein.

Jokainen yrittäjä on kirjanpitovelvollinen. Hän voi hoitaa kirjanpitonsa itse tai antaa tehtävän tilitoimistolle. Yrityksen liiketoiminta synnyttää tuloja ja tulojen hankkimisesta johtuneita kuluja. Niiden keskinäisestä suhteesta muodostuu yrityksen verotettava tulos. Kirjanpidon tarkoitus on dokumentoida tapahtumaketju ja saattaa se lain edellyttämään muotoon, yrityksen ja viranomaisten käyttöön.

Helsinkiläinen auktorisoitu tilitoimisto Eliko Oy on erikoistunut sähköiseen taloushallintoon. Asiakaskuntaan kuuluu satoja tuotanto- ja palvelualojen yrityksiä, osakeyhtiöitä, yhdistyksiä ja ammatinharjoittajia. Työskentelen kymmenen työntekijän toimistossa kirjanpitäjänä ja hoidan lähes kolmenkymmenen asiakkaan kirjanpitoa. Asiakasyrityksen näkökulmasta olen ulkopuolinen, ulkoistettu apu. Minua saatetaan muistaa joululahjalla, mutta ei kutsuta firman pikkujouluihin.

Sähköinen maailma toimii

Asiakkaani suosivat yhä enenevässä määrin internet-yhteyteen perustuvia taloushallinnon palveluja. Tilitoimisto ja asiakas käyttävät silloin samaa palvelinta, samoja ohjelmia ja hallinnoivat samoja tiedostokokonaisuuksia. Etäasiakas työskentelee omalla tietokoneellaan ja kirjaa myyntilaskunsa sähköiseen järjestelmään, josta ne toimitetaan eteenpäin perinteisenä paperilaskuna tai elektronisena kirjeenä, verkkolaskuna.

Myyntilaskut tiliöityvät kirjanpitoon automaattisesti, ennalta annettujen kriteerien mukaisesti. Samoin menetellään ostolaskujen kanssa. Asiakas hyväksyy laskut, minä siirrän ne kirjanpitoon ja hoidan maksut eräpäivän mukaisessa maksatusjärjestyksessä, ellei asiakas ole pidättänyt tehtävää itsellään. Pankkiohjelmisto vastaanottaa myyntilaskujen viitesuorituksia, jotka päivittyvät myyntireskontraan. Maksetut ostolaskut päivittyvät ostoreskontraan. Parhaimmillaan yritys tietää päiväkohtaisen myyntikatteensa ja maksuvalmiutensa.

Osa asiakkaistani pitäytyy vielä paperitositteissa, osa käyttää sekajärjestelmää. Yrityksen kasvu houkuttelee luopumaan vanhasta käytännöstä, sillä sähköinen maailma toimii. Tilinpäätökset ja viranomaisilmoitukset hoituvat helposti, kunhan kirjanpito vain tehdään oikein. Jos asiakas antaa valtuutuksen, veroilmoituskin toimitetaan verottajalle sähköisesti.

Mikäli myynnit ja ostot kuuluvat sähköisen järjestelmän piiriin, käsittelen pankin tiliotteet. Selvitän tulojen ja menojen alkuperän, automaattikirjausten oikeellisuuden ja numeroin tositteet. Lasken työntekijöiden palkat asiakkaalta saamieni tietojen pohjalta ja teen työnantajan valvontailmoituksen sekä arvonlisäveroilmoituksen.

Laadin kuukausittain tilinpäätöksen ja jaksotan yhteisöveron määrän. Tilikauden päätyttyä tarkistan aiemmin tehdyt kirjaukset, teen lopullisen tilinpäätöksen ja kirjoitan tasekirjan, jonka asiakas hyväksyy. Tämän jälkeen tilintarkastaja tarkistaa minun tekemäni työn. Lopuksi laadin veroilmoituksen. Uudella tilikaudella tapahtumasarja alkaa alusta.

Kiire koettelee voimavaroja

Määräajat ohjaavat työtäni. Kiirettä välttääkseni aikataulutan tehtäväni. Kalenterin viikkoaukeama on edessäni, tehtävien kohdalla ruutu. Jos ruudussa ei ole täppää, työ odottaa tekemistä. Jos en saa asiakkaalta tarvittavia tietoja, soitan ja pyydän. Joiltakin tiedot tulevat automaattisesti, toisilta ei sitten millään. Odottelu harmittaa, mutta en voi kovin paljoa ryhtyä paimentamaan aikuisia ihmisiä.

Päivittäiset kiiretapaukset, soitto tai sähköpostiviesti, muuttavat suunnitellun työjärjestykseni. Hyvin harvoin voin tehdä työn loppuun asti, avoimia kysymyksiä jää usein. Tammikuu on kiireisintä palkkojen vuosi-ilmoitusten aikaa. Huhtikuussa laaditaan useimmat veroilmoitukset. Kirjanpitäjän pitää osata tunnistaa omat voimavaransa. Ei pidä kuvitella itsestään liikoja. Jos hän haluaa tehdä työnsä hyvin, oikein ja ajallaan, hänen pitää kieltäytyä liikakuormasta.

Toimiston sisäisissä viikkopalavereissa tarkistamme kaikkien työtilanteet ja jaamme tarvittaessa tehtäviä uudelleen. Olemme ammattilaisia, mutta teemme työmme eri tavoin. Joku luottaa täysin omaan osaamiseensa, toinen haluaa vielä tarkistaa. Työn itsenäisyydestä huolimatta teemme myös ryhmätyötä. Ei ole harvinaista, että kolme kirjanpitäjää istuu päät vastakkain pohtimassa asiakasyrityksen satunnaisen tuntityöläisen lomarahan laskentaperusteita.

Tärkeintä ajantasainen säännöstötuntemus

Kirjanpidon tilien hallinta ja numero-osaaminen ovat kirjanpitäjän lukutaito. Kun taito on opittu, sitä ei tarvitse enää miettiä. Vie aikaa oppia ymmärtämään asiakasyrityksen rakenne, johtamistapa ja tulostavoitteet. Ymmärrys ei synny kuukaudessa eikä kahdessa, se vaatii usein parinkin vuoden perehtymisen.

Tilitoimistotyöskentelyssä täytyy osata puhua ja kirjoittaa, tulla toimeen asiakkaiden sekä työkavereiden kanssa ja kyetä arvioimaan omaa työtä. Esiintymistaitoakin tarvitaan, sillä tilitoimisto kouluttaa asiakkaansa taloushallinto-ohjelmien käyttöön. Yritän ilmaista asiat lyhyesti ja ytimekkäästi, jotta asiakas kykenisi toimimaan antamieni ohjeiden mukaan.

Tärkeintä kirjanpitäjän työssä on alaa koskeva säännöstötuntemus. Kirjanpitolaki ja -asetus sekä verolainsäädäntö pitää hallita. Hankin ajantasaista tietoa seuraamalla kehitystä, oppimalla ja kouluttautumalla. Asiakkaat haluavat usein keskustella verotuksen ja työehtosopimusten kehityksestä. Osakasomistaja haluaa kenties tietää, kannattaako yhtiöstä nostaa palkkaa vai osinkoa. Voidakseni vastata oikein minun täytyy hankkia tieto tai ainakin osata kertoa, mistä se on saatavissa.

Työvoimapulaa ennustetaan

Kävin lukion ensimmäisen luokan kahteen kertaan. Kun koulu ei silloin oikein kiinnostanut, menin töihin. Eräässä työpaikassani tallensin yritysten tilinpäätöstietoja ja kiinnostuin tuloslaskelmista ja taseista. Mitä nämä ovat, missä tätä voi oppia? Pomo kertoi minulle. Jättäydyin työttömäksi ja jatkoin opintojani Ressun iltalukiossa. Merkonomitutkintoa pääsin opiskelemaan työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena. Pyrin kauppakorkeakouluunkin, mutta en päässyt.

Valmistuttuani laskentamerkonomiksi työskentelin maarakennusyrityksessä, jossa opin tilinpidon tekniikan. Halusin kehittyä työssäni ja oppia enemmän taloushallinnosta. Hain ja pääsin ammattikorkeakouluun ja menin töihin tilitoimistoon. Vuoden kuluttua siitä, kun valmistuin tradenomiksi, aloitin nykyisessä työpaikassani, ja aioin pysytellä siinä eläkeikään asti.

Tunnen olevani onnekas ihminen. Saan työskennellä koulutusta vastaavassa työssä ja pidän työstäni. Tiedän sen siitä, että töihin on kiva tulla. Yritän tänä vuonna kolmatta kertaan läpäistä laskenta-ammattilaisille tarkoitetun KLT-tutkinnon. Jossain vaiheessa suoritan myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.

Taloushallinnon siirtyminen verkkoon edellyttää jatkossa entistä perusteellisempaa perehtymistä ohjelmistoihin. Tilitoimistoalalle ennustetaan työvoimapulaa. Kirjanpitäjän täytyy tietää aina vain enemmän, kenties hänen pitää oppia koodaamaankin. Jos numerot ja ohjelmat kiinnostavat, kannattaa harkita taloushallinnon opiskelua. Kirjanpitäjän työ on määräajoista johtuen usein pakkotahtista, vaativaa mutta hauskaa. Muutama vuosi sitten rikoslakiin tuli pykälä, joka velvoittaa kirjapitäjää ilmoittamaan poliisille työssään havaitsemat epäilyttävät liiketoimet. Määräys korostaa kirjanpitäjän ammatin vastuullisuutta.

Haastattelu ja teksti: Jukka Vuolle
Kuvat: Jukka Uotila