Optikko

Aki Nordling, 41
Optikko Nordling


Näöntarkastusta suorittaessaan optikko käyttää teknisiä apuvälineitä, jopa tietokoneohjattuja automaattilaitteita, mutta tärkein laitteisto toimii optikon korvien välissä. Näöntarkastus on ajatusprosessi, jossa optikko muodostaa kokonaiskuvan asiakkaan silmälasikorjaustarpeesta.

Optikko kuuntelee, keskustelee, havainnoi asiakkaan käyttäytymistä, selvittää taustatekijät, sairaudet, mahdolliset leikkaukset, asiakkaan työnkuvan ja harrastukset. Teknisin apuvälinein mitatusta näöntarkkuudesta, optikon havainnoista ja asiakkaan toivomuksista muodostuu lopputulos, optikon silmälasimääritys. Asiakas saa silmälasit, jotka vastaavat hänen todellista tarvettaan ja ovat sopusoinnussa hänen ulkoisen olemuksensa kanssa.

Silmälasien voimakkuudet voivat poiketa teknisessä tutkimuksessa saadusta numeroarvosta. Silmälasien lopullinen vahvuus on optikon arvio asiakkaan näöntarkkuuden kohentamistarpeesta. Silmää ei kyetä absoluuttisesti mittaamaan, sillä silmä mukautuu. Ihmisen näöntarkkuus iltapäivällä saattaa poiketa yli neljännesyksikköä aamuisesta. Poikkeama on näkemisen kannalta yhdentekevä, koska silmä hyväksyy pienet erot. Jos asiakas kiertäisi Porin kaikki optikot, hän voisi saada kuusi erilaista tulosta, kuusi näkemystä. Jokin niistä olisi paras, mutta erot olisivat merkityksettömän pieniä.

Hyvä laatu - yksilöllinen palvelu

Muutaman vuoden sisällä Poriin on perustettu neljä uutta optikkoliikettä. Kun samaa kakkua syö kuuden sijasta kymmenen, jokaisen pala pienenee. Valtakunnalliset silmälasiketjut aggressiivisine mainoskampanjoineen valtaavat markkinoita ja pieni perheyritys voi helposti joutua vaikeuksiin. Tähän asti olemme kuitenkin selvinneet, olemme onnistuneet säilyttämään vanhan nimemme ja suurimman osan kanta-asiakkaistamme.

Isä, sisko ja minä omistamme yrityksen, toimipisteet sijaitsevat Porissa ja Ulvilassa. Porin liikkeessämme toimii kaksi optikkoa, minä toisena. Ketjuuntuminen kasvattaa optikkoliikkeiden yksikkökokoa ja siirtää samalla omistajuuden muualle. Perinteisesti optikko on kuitenkin yleensä yrittäjä. Kuulumme löyhästi Cazze-ketjuun, mutta emme noudata sen formaattia. Olemme edelleen se sama vanha Optikko Nordling, jonka isäni perusti yli neljäkymmentä vuotta sitten. Uskon asiakkaiden yhdistävän nimemme hyvään laatuun ja yksilölliseen palveluun.

Ammatinvalintani oli itsestäänselvyys. Kuljin isän jälkiä, muuta ei tullut mieleeni. Lukion jälkeen työskentelin isäni liikkeessä, kunnes pääsin optikko-opistoon. Pikkupojasta asti olen nauttinut kaikenlaisesta käsityöstä; pienoismallien kokoamisesta, puutöistä. Nykyinen puuveneharrastuskin viittaa siihen. Mikä lie primitiivinen perimä! Pientä tai isoa, kaikki käy. Silmälasikehyksen hopeajuotos kaasupolttimella 0,6 millimetrin injektioneulasuuttimen avulla tai kymmenmetrisen puuveneen lakkaus, aivan sama.

Olen harrastuksekseni tehnyt myös käsityönä muovisia silmälasikehyksiä, toistakymmentä itse suunnittelemaani mallia. Optikon arkityöhön se ei kuitenkaan kuulu.

Terveydenhuollon ammattilainen

Optikko on terveydenhuollon ammattilainen. Hänen tulee olla taitava käsistään ja osata vähän bisnespuoltakin. Optikko tutkii näköä, silmälääkäri silmää. Asiakas ymmärtää työnjaon väärin, jos hän menee silmälääkärille näöntarkastukseen tai hakee optikolta apua silmäsairauteen. Optikko ei saa diagnosoida vaikka havaitseekin silmäsairauden. Hän ei saa määrätä laseja silmäleikkauksessa olleelle asiakkaalle, ei myöskään henkilölle, jolla epäilee silmäsairautta. Tällöin asiakas ohjataan eteenpäin.

Neljännes työajastani menee hallintoon, kahden liikkeen markkinoinnin suunnitteluun, hankintoihin. Paperityökin on pakko tehdä, palvelu ja käsityö tuottavat itselleni kuitenkin eniten tyydytystä. Se palkitsee kun kykenee paikallistamaan asiakkaan ongelman ja löytämään ratkaisun, kun näkee tyytyväisen asiakkaan maksavan mielellään ja poistuvan ovesta ilmiselvästi huojentuneena.

Optikon työ ei ole kauppaa vaan psykologiaa. Hän esittelee objektiivisesti vaihtoehtoja, perustelee ehdotuksensa hyvät puolet ja kertoo myös haittatekijät. Minä yleensä suosittelen ikänäköiselle henkilölle moniteholaseja vaikka lasien reuna-alueet vääristävätkin todellisuutta. Motivoin asiakasta hyväksymään silmälasien huonot puolet, koska tiedän moniteholasien etujen olevan moninkertaiset haittoihin verrattuna. Minä myös neuvon asiakasta sijoittamaan linsseihin vähän enemmän, panostamaan laatuun. En mielelläni myy halpatuontikehyksiä tai tarjouslinssejä. Pyristelen tusinatavarakauppaa vastaan, sillä laatu siinä on mitä sattuu.

Jos työni ja ehdotukseni eivät tuota toivottua tulosta, toivon asiakkaan palaavan ja valittavan. Silloin saan mahdollisuuden korjata tilanteen. Kunnia-asia on tehdä asiakas tyytyväiseksi. Tyytyväinen asiakas ei kulje ympäri kaupunkia haukkumassa optikkoa.

Periaatteessa optikon ei tarvitse täysin tuntea silmän rakennetta, silmän anatomiaa ja fysiologiaa, mutta tuntemus helpottaa kokonaiskuvan muodostamista. Silmänpohjatutkimus auttaa optikkoa löytämään mahdollisia alulla olevia silmäsairauksia. Silmänpohjassa verisuonet näkyvät suoraan ilman päällä olevaa kudosta, ihoa. Optikko voi havaita merkkejä verenkiertoon liittyvästä sairaudesta, diabeteksesta, verenpainetaudista ja eri silmäsairauksista. Näissä tapauksissa hän ohjaa asiakkaan silmälääkärille tai yleislääkärille. Asiakas pääsee ajoissa hoitoon ja epäterve kehitys voidaan pysäyttää. Se on aikamoinen palkinto pienestä lisätutkimuksesta, josta en peri maksua.

Nautin korjaustyöstä

Silmälasin kehykset tulevat nykyisin valmiina ja linssitkin pystytään tilaamaan reunahiottuina. Optikko kokoaa lasit, ruuvaa linssit paikoilleen, tarkistaa mitoitukset ja luovuttaa asiakkaalle. Reunahiomme vielä itsekin, joskus asiakas jopa ehdottaa määrättyä hiontatapaa.

Valmislasit sopivat vain hyvin harvoissa tapauksissa. Ne suunnitellaan jonkinlaiselle keskiarvoihmiselle, jota ei todellisuudessa ole olemassa. Lasit hiottiin ennen optikkoliikkeissä, nyt suurin osa hiotaan pitkälle automatisoiduissa keskushiomoissa. Siitä huolimatta lasien valmistukseen kuuluu paljon käsityötä, sen vuoksi silmälasit maksavat. Kallein osa silmälaseissa on ihmistyön osuus, palkkakustannukset.

Meidän yrityksemme erikoispalveluun kuuluvat kaikenlaiset korjaustyöt, muutkin liikkeet lähettävät meille asiakkaitaan. "Täällä on kuulemma sellaiset vehkeet että korjaus onnistuu", saattaa asiakas sanoa. Mutta ei se ole kiinni laitteista, vaan optikosta, joka osaa niitä käyttää! Moni optikkoyrittäjä saattaa kysyä, kumpi kannattaa: istua kellarissa puoli tuntia ja laskuttaa korjauksesta seitsemäntoista euroa vai tehdä samassa ajassa pari näöntarkastusta ja myydä kahdet viidensadan euron lasit? Niin - minä nyt satun vaan nauttimaan korjaustyöstä.

Sovitan lasit ja opastan käytössä

Kun asiakas tulee noutamaan silmälasejaan, ne on tarkistettu ja todettu virheettömiksi. Sovitan lasit asiakkaalle istuvaksi, korvien taakse, nenälle, opastan käytössä ja preppaan varsinkin moniteholasien ensikäyttäjiä. Silmälasien taivuttaminen ei onnistu koskematta asiakkaaseen, hyvän lopputuloksen varmistamiseksi se on jopa välttämätöntä. Jos asiakas arkailee omaa yksityisyyttään, varoitan kosketuksesta muutamalla sanalla, pyydän lupaa kurkistaa korvan taakse, joskus jopa kerään hiuksia tieltä pois. Kunnioitan asiakkaan yksityisyyttä.

Eräs asiakkaamme arkaili ei vain kosketusta vaan kaikkia mahdollisia bakteereja. Hän valitsi kehykset kokeilematta, saapui paikalle tarkastamaan, kun avaamaton lähetys purettiin ja antoi linssien kiinnittämiselle ehdottoman määräyksen: "Kukaan ei saa pistää näitä päähänsä." Tämänkin asiakkaan palvelimme niin että, hän oli tyytyväinen lopputulokseen.

Jokainen päivä on erilainen. Jos yksi näöntarkastus meneekin rutiinilla, toisen ongelma saattaa tuoda lisähaasteen. Epävarmassa ja ongelmallisessa tilanteessa optikon tulee ottaa selvää ja ratkaista asiakkaan pulma. Kollega saattaa olla erikoistunut tiettyyn erikoisalaan, häneltä kannattaa kysyä neuvoa. Minäkin annan apuni epätietoiselle kollegalle.

Bisnes on enemmän työtä kuin hupia

Ryhtyisin kenties veneenrakentajaksi, puuveneveistäjäksi, jos joku muu ammatti pitäisi valita. Siinäkään ei rikastuisi, mutta työ tuottaisi tyydytystä. Tällä hetkellä nautin optikon työstä, osaan ammattini. Muuta en osaisikaan. Pidän itseäni hyvänä ammattilaisena, hallitsen tekniset suoritukset, ihmisten kanssa tapahtuvaa kanssakäymistä opettelen varmaankin loppuelämäni.

Liikkeenharjoittajana yritän itsepäisesti pitää kiinni yksilöllisestä palvelusta ja myyn hyvää laatua oikeaan hintaan. Jos katteet loppuvat ja kannattavuus katoaa, silloin lienee pakko muuttaa suuntaa. Jos ainoa menestymisen tae on ostaa aiempaa halvemmalla eli myydä entistä huonompaa, olen pakotettu tinkimään omista periaatteistani. Minulle bisnes on enemmän työtä kuin hupia.

Optikkoliike ei ole tänä päivänä mikään kultakaivos, vaatii kovaa työtä ja pitkiä päiviä saada yritys kannattamaan. Onneksi vaimollani on muulla alalla menestyvä liikeyritys. En minä muuten voisi harrastaa puuveneitä.

Haastattelu ja teksti: Jukka Vuolle
Kuvat: Jukka Uotila